olen yrittänyt etsiä tietoa aiheesta... on suunnitelmissa ostaa 1900 luvun hirsikehikko mutta haluaisin säilyttää hirren ulkopintana, ainoastaan uus punamultamaali pintaan. hirsi on kuusituumaista ja käsinveistettyä. saako tuommoista kehikkoa eristettyä sisältä niin ettei tule lämmityskulut aivan hirveiksi. väliseinät taitaa olla ongelmakohdat? kokemuksia kaivataan. onhan se kyllä ennenkin pysynyt lämpimänä pelkällä leivinuunilla. muuta lämmitystä talossa ei ole koskaan edes ollut. talossa on asuttu viimeksi joskus 60 luvulla, mutta senkin jälkeen pidetty kunnossa.
Saa eristettyä, ei mitään ongelmia. En kuitenkaan ymmärrä miksi haluat panna eristyksen sisäpuolelle. Mikään ei ole kauniimpaa kuin käsinveistetty hirsipinta - mutta jos laitat siihen gyprokin päälle niin saman tein voisit asua jossain lastulevytalossa.
Riski-Ana
minusta hirsitalo ei ole hirsitalo jos siihen laitetaan paneeli ulkopuolelle… ajan patina pitää näkyä seinässä… sisälläkin näkyy väliseinät ja loput voi laittaa hirsipaneelilla… jos haluaa…
Joopa joo! kyllä voit eristää sisäpuolelta, mutta jos tiedät etkä vain luule, niin sinulla tulee olla/on hyvin kylmä rinki "sen" ympärillä tulevaisuuttasi ajatellen. Tämä tiedoksesi kaikella ystävyydellä, vaikka ko. kaikki eristetehtailijat antavat ohjeita auliisti sisäpuolelta eristämiselle, mutta ohjeet annetaan täysin jesuittamaisesti.
Se fysiikka, johon kuuluu myös nimenomaan rakennusfysiikkakin, on merkillinen ja täynnä yllätyksiä, jos ei tiedä ja vain luulee. Tietohan lisää tuskaa! Eikä päinvastoin vähennä sitä pätkääkään.
Neuvo se on tämäkin: "Saa eristettyä, ei mitään ongelmia.", mutta täysin vastuuttomasti annettu.
juhok hyvä! Sinä ratkaiset ja vastaat/maksat (viime kädessä) itse mitä ja miten teet, joten selvitä ja ymmärrä asia perusteellisesti.
PS1! Maailmassa ei ole sellaista tohtoria, professoriakaan, joka pystyy takaamaan hirsitalon riittävän hyvin eristämisen sisäpuolelta sillä tavalla kuin se yleensä aina tehdään. Sen pystyy vasta monien vuosien jälkeen näkemään onnistuiko vai ei, sillä jokainen tapaus on omanlaisensa ja täysin yksilöllinen.
PS2! Lievennyksenä edelliseen, että sen hirsitalon pystyy eristämään myös sisäpuolelta, mutta silloin se on osattava tehdä oikein. Eipä ole näkynyt
(sattunut silmään) julkisuudessa "satavarmasti" toimivia ohjeita.
PS3! Tässä yhteydessä hirsitalo käsittää massiivihirsistä tehtyä taloa, eikä ensin "pilkottua" puuta, josta sitten on tehty
eri menetelmin se "hirsitalo".
Jos on tarkoitus jättää ulkopuoli vanhalle hirrelle niin ainakin olen nähnyt sisäpuolelle puhallettavan puukuitua. Termex suosittelee just Montan neuvoa eli eriste ulkopuolelle, mutta sisäpuolinen käy. Rakenne jää käsittääkseni hengittäväksi. “Satavarmasti” toimivaa ratkaisua ei ole eikä tule, rakenne joka on kestänyt jo 100 vuotta ei voi olla huono. Huonompaan suuntaan voi aina mennä.
Nimenomaan!! Rakenne on toiminut 100 vuotta, mutta moni asia muuttuu kun rakennetta muutetaan esim. sisäpuolisella eristeellä.Kosteuden siirtyminen(hengittävyys) katoaa kun villaa on riittävästi sisäseinässä.Tietysti villan/eristeen paksuudesta riippuen.Paras tapa on tukkia vaan ilmavuodot,ja se on siinä. Jos halajaa pienempää sähkölaskua tai muuten vaan on lämmitystarvetta halu pienentää, niin on hankittava toisenlainen tönö.
Unohtakaa se "hengittäminen": Se nimitys on täysin huuhuu ja haahaa.
Lukekaa ihmiset Panu Kailan talotohtori niin ei tarvi ihmetellä. Hengittävyys tarkoittaa kosteuden liikkumista rakenteessa ja juuri hirsitalossa se on luonnollinen ja paras.piste.
"Hengittävyys tarkoittaa kosteuden liikkumista rakenteessa "
Ei tarkoita! Saahan se horinoida kirjassaan mitä tahansa, mutta se hirsiseinäkään ei hengitä. Ei varmasti!
Hengittävä rakenne on rakennustekninen termi, jolla tarkoitetaan rakennetta, jossa vesihöyry voi sitoutua hygroskooppiseen aineeseen, ja johon diffuusion avulla voi helposti siirtyä tai josta voi vapautua vesihöyryä takaisin ympäristöön.
(Lähde Wikipedia. Hengittävä rakenne – Wikipedia)
Siitä, kuvaako sana hengittävä, rakenteen ominaisuuksia hyvin vai huonosti, voi toki olla montaakin mieltä…
Jassoooooo, että
"Hengittävä rakenne on rakennustekninen termi"
Ei ole!
"(Lähde Wikipedia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Hengitt%C3%A4v%C3%A4_rakenne)"
Ainakin siltä osin "puhuu" täyttä soopaa.
Suora lainaus Gummeruksen painamasta "Uusi suomen kielen sanakirja":
"Hengittää 1 ihmisestä ja joistakin eläimistä: vetää jatkuvasti ilmaa keuhkoihin ja niistä ulos Hengitä syvään! Hengittää ilman saasteita. Nenän kautta hengittäminen. 2 biol. ottaa happea ympäristöstä ja tuottaa hiilidioksidia Kasvin hengittäminen. "
Eikös ylläpito voisi hieman valvoa täällä tätä "Montan" lastentarha meininkiä. Alkaa tuo spämmääminen olemaan pahempaa kuin teineillä suomi24:ssa.
Vaikka hikipedia onkin Montan raamattu, niin sitäkin kannattaisi opetella käyttämään, jotta ei tarvitse puutaheinää löpinällä koko foorumia tukkia. Nyt oli kuitenkin kyse rakennus terminologiasta, eikä ihmisen anatomiasta. Mutta tässäkin Google auttaa jos sillä hikipedialla et yksin pärjää. Noista viestiesi miinus äänistäkin voi päätellä jotain ja mennä hieman itseensä, mutta vain sen verran, ettet jää jumiin. Ja vaikka se viestisi taso olisikin sen verran heikko, että se äänestetään piiloon, niin sen voi silti jokainen halutessaan lukea ilman, että laitat saman valheen sivutolkulla uudelleen.
Anteeksi avautuminen, mutta tämä "Montan" tyyli laittaa samat viestit moneen kertaan tekee foorumin lukemisesta rasittavaa. Ja tästä on ollut puhetta useasti. Eli ylläpito voisi asiasta huomauttaa asianomaista ja lopulta poistaa koko tunnuksen mikäli ei opi käyttäytymään hyvien foorumitapojen mukaisesti kuten muillakin asiallisilla sivustoilla on tapana.
Kiitos ja kuittaus Marklar
Rakenteen hengittävyydellä tarkoitetaan kosteuden siirtymistä rakenteessa siten, että rakennusmateriaali hakeutuu tasapainokosteuteen rakennetta ympäröivän ilman kosteuden kanssa. Kosteus puolestaan siirtyy suuremmasta kosteuspitoisuudesta (vesihöyryn määrä grammaa ilmakuutiossa) pienempään päin. Ilmiöstä käytetään nimitystä diffuusio.
Jos esim. hirsirakennuksen sisäpuolella lämpötila on 20 astetta ja ilman suhteellinen kosteus (RH) on 50%, sisältää ilmakuutio noin 9 grammaa vesihöyryä. Jos ulkolämpötila tuolloin on vaikkapa nollassa ja RH 80%, on ulkoilmassa vesihöyryä noin 4 g/m3. Tässä tapauksessa vesihöyryä siirtyy rakennuksen sisältä hirren sisälle ja sieltä edelleen ulkoilmaan. Vesihöyryn liike lakkaa silloin, kun iman kosteuspitoisuus on seinän molemmin puolin sama ja hirsi on saavuttanut tasapainokosteuden.
“Rakenteen hengittävyydellä tarkoitetaan kosteuden…”
Niinhän sitä tarkoitetaan, mutta se rakenne ei hengitä.
Minusta on aivan sama puhutaanko rakenteen hengittämisestä vai ei. Yleensä sillä, onko joku termi fysikaalisesti tai fysiologisesti oikein, on suurempaa merkitystä vain ammattikirjallisuudessa ja vastaavissa keskusteluissa kuvamaan keskustelijan tietotasoa tai oppisuuntaa. Jos tavalliset taatelintallaajatkin tietävät mitä kanssakeskustelijat termillä tarkoittavat, pitää ammattihenkilöiden se myös tietää. Elleivät he tiedä, on sekin osaltaan ammattitaidon puutetta. Jos taas tiedetään, mitä tarkoitetaan, mutta ei haluta ymmärtää, on se taas silkkaa v-mäisyyttä, ja kuvastaa osaltaan sosiaalista älykkyyttä. Suurta sekaannusta ei ko. termin käyttö nähdäkseni voi aiheuttaa.
"Suurta sekaannusta ei ko. termin käyttö nähdäkseni voi aiheuttaa. ", mutta miksi ei voi siirtyä vähitellen siihen oikeaan termiin, jolloin tavallinenkin rakentaja ymmärtää sitten mparemmin niitä laadittuja ohjeita, joita ammattilaiset ovat värkänneet?
Ammattihenkilöthän opastavat (toivottavasti) oikeisiin rakenteisiin ja työtapoihin, niin miksi ei saa opastaa myös oikeaan ilmaisuun ja käsitteisiin, jolloin väärinymmärretyksi tuleminen puolin ja toisin vähenee.
Niin "on se taas silkkaa v-mäisyyttä, ja kuvastaa osaltaan sosiaalista älykkyyttä", jos ei halua oppia eikä käyttää oikeita termejä, jolloin siis väärinymmärrys vähenee.
Se, ettei oikeat termit mene tavallisen rakentajan yleiskielenkäytöön, ei ole sen tavallisen rakentajan vika. Vika on siinä, että esim. mainonta käyttää vääriä termejä -eikä tämä koske yksinomaan rakennusalaa, vaan on siellä häviävän pientä. Rakennusalan mainosten laadinnassa käytetään apuna rakennusalan ammattilaisia, jotka yhdessä mainonnan ammattilaisten kanssa keksivät näitä iskeviä termejä. Ammattilaisten sisäinen kontrolli siis on pettänyt pahan kerran. Yleensä tämänkaltaiset ilmaukset siirtyvät vähitellen myös viralliseen tekstiin. Se onko tämä hyvä asia vai ei, onkin sitten jo aivan eri juttu. Tämä on kuitenkin sitä luonnollista kielen kehitystä. Uskoisnkin, että jo kymmenen vuoden kuluttua sanakirjat tuntevat termin “rakenteiden hengittävyys tai hengittäminen”
"Uskoisnkin, että jo kymmenen vuoden kuluttua sanakirjat tuntevat termin "rakenteiden hengittävyys tai hengittäminen"
Jäädäänpä odottamaan sitten onko uskosi samaa kuin tieto. Palataanpa slloin sitten taas tähän asiaan.
Rakenteiden “hengittävyydestä”
Termi sekoitetaan joskus myös rakenteen ilmanläpäisevyyteen.
Esim. puukuiturakenteessa kosteus tunkeutuu kuitujen sisään ja sitoutuu sinne. Kuiduissa on runsasti tilaa vedelle ja vesi ei keräänny yhteen eikä tiivisty kastelevaksi vedeksi kuidussa. Puukuitueristeen eristyskyky ei alene vaikka eristeessä olisi vettä 12 p-%. Vesi haihtuu taas rakenteesta siile puolelle missä on pienempi vesihöyryn osapaine. “Hengittävä” materiaali sitoo ja läpäisee ilman vesihöyryä.
Sen sijaan mineraalivillaeriste ei ole “hengittävä”. Vaan kosteus eristeessä kondensoituu kuitujen pinnalle ja eriste menettää eristävyytensä jos kosteus nousee yli 0,5 p-%.
Näin tämä on rakennustekniikassa tällä hetkellä. Totuushan on etteivät rakenteet hengitä samalla tavalla kuin ihmiset tai eläimet…, mutta miksei “hengittävyystermiä” voi käyttää jos tietää mitä se tarkoittaa.
Parempi termi olisi materiaalin hygroskooppisuus ja siihen liittyvät termit absorptio, sorptio, desorptio, mutta nehän me jo kaikki osaamme.
Tietoa ei tässä asiassa voi olla kenelläkään eikä uskoakaan. Jos uskomukseni toteutuu, on se vain ennustuksen toteutumista.
Toivottavasti ammattilaiset muistavat tämän, kun ensikerralla joku puhuu rakenteen hengittämisestä. Ei siis tyyliin: Ei tuo hengitä. Vaan tyyliin opastaen: Kertomasi rakenteen oikea nimi ei ole hengittävä, vaan käytä mieluummin…