Hei,
Täältä varmaan löytyy tietoa miten sähkölämmitystä ja varaavaa takkaa kannattaisi käyttää niin, että lämmittäminen tulisi mahdollisimman edulliseksi. Kyseessä rivitalo-osake kahdessa kerroksessa. Alhaalla 40m2 ja ylhäällä 20m2.
Lämmitykselle seuraavat kytkimet: “suora lämmitys” on tai of.
“Varaava lämmitys” jatkuva, yö tai of
Eli missä asennossa noita olisi järkevin pitää? Asunnossa lattialämmitys ainoastaan pesuhuoneessa. Takkaa tulee lämmiteltyä viikonloppuisin ja viikolla silloin tällöin.
Täältä varmaan löytyy tietoa miten sähkölämmitystä ja varaavaa takkaa kannattaisi käyttää niin, että lämmittäminen tulisi mahdollisimman edulliseksi. Kyseessä rivitalo-osake kahdessa kerroksessa. Alhaalla 40m2 ja ylhäällä 20m2.
Lämmitykselle seuraavat kytkimet: "suora lämmitys" on tai of.
"Varaava lämmitys" jatkuva, yö tai of
Eli missä asennossa noita olisi järkevin pitää? Asunnossa lattialämmitys ainoastaan pesuhuoneessa. Takkaa tulee lämmiteltyä viikonloppuisin ja viikolla silloin tällöin.
Suorassa sähkölämmityksessä jokaista patteria ja KH:n lattialämmitystä pitää voida säätää omilla termostaateillaan.
Sähkölämmtyksen kytkentäyksikkö on antamillasi tiedoilla melko pelkistetty: on/off. Ilmeisesti yhtiössänne on suurempia asuntoja, joissa muutkin huonetilat, kuin pesuhuone on varustettu lattialämmityksellä. Silloin tuo varaava: jatkuva/ yö/ off vaihtoehdot = OK.. Kysyjän muissa huoneissa on ilmeisesti sähköpatterit ja niissä termostaatit. Varaava takka pystyy lämmittämään huoneistosi yhdellä lämmityskerralla melkein 24h ajaksi. Ulkoilman lämpötilasta riippuen. Lämmin ilma nousee takan käytössä ylös, joten yläkerran patteritermostaatit säädät <18 astetta ja alakerran << 20 astetta.
Omakohtaisella kokeilulla - eri pakkaskeleillä / takan puumäärillä säädät huonetilojen sähköpatterien termostaatit mukavuusalueellesi sopiviksi.
Pesuhuoneen lattian lämmön säädät sopivaksi sen omasta termostaatista. Varaava takka on tuon kokoisessa asunnossa vähemmän yleistä herkkua. Ottakaa siitä kaikki hyöty ja muu nautinto irti. Kuivan koivupuun hinnalla < 50,-€ / heittoklapi, saat säästöä sähkössä. Lisäksi tulee se aistinvarainen asia: takkalämpö on erilaista kuin sähkölämpö.
Valitettavasti puuenergiasta menee lämmityksessä suurin osa harakoille ja myös sähköllä lämmityksessä käytetystä energiasta osa menee harakoille.
Harakat tykkäävät näinä aikoinakin ja talvella vielä enemmän kuin vain takatalvella.
Sehän se kaikkein surkein tilanneon, kun ilmanvaihto on hoidettu huippuimurilla, joka ei valitettavasti ole “huippu” muuten kuin energian tuhlarina. Kellä on, niin saa vapaasti maksaa. Vassakuu!
Onkohan sähkö ainoa energian lähde, josta jokainen “pätkä” tulee hyödyksi!
Ostopuiden varassa oleva maksaa lämmöstään noin 7snt/kWh, joten sähkö on halvempaa. Nämä esteettiset arvot ovat sitten asia erikseen. Monet sähkökauppiaat ovat luopuneet päiväsähköä halvemmasta yösähkön hinnasta, mutta jos teillä alempi yösähkötariffi on käytössä valinta olisi “varaava jatkuva/yö”.
Kyllä omasta metsästä kannattaa roskapuu ottaa ei maksa mitään. Valtiolta saa vielä 190 euroa hehtaarilta raivauspalkkaa. Ilman muuta se kannattaa…
Hups! Panimpa hätäisen väitteen. Kun katsoin sähkölaskuani tulos on, etteipä noilla energiahinnoilla juurikaan eroa ole. Siinä se on kiikunkaakun, jos hyvällä hyötysuhteella ( 75…80%) pystyy polttamaan. Tosin ei sillä ostopuunpoltolla mainittavammin säästämään pääse. Oman mettän puut on sitten asia erikseen.
Joojoo ja niin niin! Omasta metsästä roskapuukin maksaa eli hinta on sen verran kuin siitä saisi myytäessä. Epäilen tuota avustuksen ehdottomuutta. Sitä ei varmaan automaattisesti ja satavarmasti saa. En ole tuohon sossun apuun tutustunut, mutta epäilen kovasti. Jos olen väärässä tuossa sossujutussa, niin olen ja myönnän.
Miksi hitossa siitä pitää maksaa, kun itselleen puita haalii, mutta niinhän se sossu yleensä toimii. Toisekseen ei ole hyvä putsata maastoa puhtaaksi, sillä metsähän “harrastaa” kannibalismia ja pitäähän niille metsän elävillekin ötököistä lähtien suurempiinkin jotakin jättää.
Kaunein ja sieluakin rauhoittavin metsä on luonnontilainen metsä ja maasto.