Ja höpönlöpönlöö., - itseäsi lainaten.
Tosin, tuntuuhan noita “osaavia” yrittelijöitä löytyvän.
Siksi juuri se ammattitaitoinen valvoja tarvitaankin, ja hyvä niin.
“Tosin, tuntuuhan noita “osaavia” yrittelijöitä löytyvän.
Siksi juuri se ammattitaitoinen valvoja tarvitaankin, ja hyvä niin.”
Itse en kuulu kyseiseen "ammatti"kuntaan mutta seuraan pienyrittäjänä heidän tekemisiään ruohonjuuritasolla varsin usein, niin se vain
menee kuten edellä kerroin ja sitten sinisilmäiset kuvittelevat kaiken olevan kunnossa kun valvoja, vieläpä varsin usein saunotettu, syötetty ja juotettu valvoja toteaa kaiken olevan kunnossa. Näin ei kumminkaan valitettavasti ole, eikä tule koskaan olemaankaan.
Eipä niin suurta …, ettei totta toinen puoli.
Mutta mutta, “…,eikä tule koskaan olemaankaan.”, kuulostaa jo vähän…
- Saanen olla henkilökohtaisesti eri mieltä.
Kylläpä se käsittääkseni niin on, että rakennusvirheissä, jotka urakoitsija on tehnyt menee korvausvastuu sinne. Vaikka kuin se valvoja olisi vastuussa rakennustyöstä, on täysin mahdotonta, ainakin nykytahdilla, valvoa täysin sitä tekemistä. Vakuutusyhtiön tarkastajankin mukaan useinmiten se korvausvastuu löytyy sieltä suorittajan puolelta. On katsottu, että olisiko valvoja pystynyt blokkaamaan virheen realistisella valvonnalla vai olisiko se vaatinut nimenomaan sitä niskan takana olemista koko työvaiheen ajan.
Törkeät rakennusvirheet tietenkin erikseen.
Ja alkuun palatakseni, minusta taloyhtiön oma insinööri ei valvo yhtikäs mitään käydessään paikalla tekemässä jakolaskun neliöiden ja eristeen suhteen. Toki valvonnasta on hyötyä monessa muussa asiassa, mutta joku raja ja järjenkäyttö sallittakoon.
Monikaan ei ymmärrä sitä, että urakoitsija on sopimussuhteessa tilaajaan. Urakoitsija vastaa urakan onnistumisesta, valvottiin työtä tai ei.
Valvojalla on ihan muut vastuut, ei urakoitsijan vastuut.
OK-rintamalla teetetään urakoita runsaasti ilman kirjallisia sopimuksia. Tätä käyttävät huuhaa-urakoitsijat häikälemättömästi hyväkseen.
Suullinenkin sopimus on pätevä, mutta miten todistat pieleen menneen urakan sopimukset jälkikäteen. Ei siinä mene kuin 10-minuuttia kun kirjallinen sopimus on tehty ja määritelty mitä tilataan. Nimet papruun.
Jos joku urakoitsija ei sitä hyväksy niin menköön matkoihinsa.
Jos ilman sopimuksia teetetään niin pidetään sitten "mölyt mahassa".
Juuri näin. Ja yllättävästi ne puolitutun suosittelemat miehet ei välttämättä saavu työmaallee ja työmaa viivästyy. Työ kyllä saadaan varmasti tehtyä, mutta myöhässä. Ei siinä auta sanoa että teidän takia koko homma viivästyy ja kuluja tulee kun mitään kirjallista ei ole.
“No jos nyt kuitenkin syystä tai toisesta eristys korkkaa, niin kuka näistä kolmesta tahosta on käytännössä vastuussa?”
Taloyhtiön vastuulla on korjata paikat kuntoon. Sen jälkeen taloyhtiön pitää osoittaa tapahtunut selvä virhe työsuorituksessa, jolloin kustannukset voisi sysätä jollekin muulle (olisi lähinnä silloin osakkeenomistaja). Osakas voi sitten neuvotella korvauksista muiden tekijöiden kanssa.
Jos laatoittaa laattaliimalla, niin silloin ei tarvita erillistä vesieristystä, sillä sehän toimii jo vesieristeenä ja tarttuu alustaansa ja laattaan kuin se kuuluisa tauti?
Voidaan laatoittaa myös hyvin alustassaan kiinniolevan muovitapetin ja -maton päälle aivan huoletta. Ei ole huolta huomisestakaan.
“Jos laatoittaa laattaliimalla, niin silloin ei tarvita erillistä vesieristystä, sillä sehän toimii jo vesieristeenä ja tarttuu alustaansa ja laattaan kuin se kuuluisa tauti?”
EI toimi laattaliima vesieristeenä…
Ei toimi laattaliima vesieristeenä…
Jos muovimatto on vesieristysmattoa ja hyvin hitsattu saumoista kiinni voi laatoittaa päälle, muutoin ei…
Muovitapetin päälle ei missään tapauksessa saa laatoittaa…
Mutu ei riitä perusteluksi, vaan on oltava täysin faktaa ja myös arkijärkeen käypää perustelua. Jos ei ole arkijärkeenkäypää perustelua, niin silloin kaikki mielipiteet on jätettävä täysin omaan arvoonsa.
Ja mikä on liimassa sellaista, joka "syö"/pilaa mattoa/tapettia sen päällä, kun se ei pilaa mattoa sen allakaan? Liima ei liukene myöskään veden vaikutuksesta ja jos sauma on auennut, niin vesi ei mene läpi liimasta - koettu on, mutta ei ole varsinaisesti kokeiltu, koska siihen menee pitkä aika. Perusteluna: muovitapetti sauma suihkuseinässä auki/repsottanut vuositolkulla (varma tieto), mutta siitä huolimatta lastulevy ko. kohdassa kuin "uusi".
Meillä ei paaluteta koska naapurikaan ei paaluttanut!
Vesieristystarpeista pitää olla VTT:n serifikaatit. Jos liima on hyväksytty vesristeeksi niin mikäs siinä sitten.
Muutoin huuhaa juttua…
“EI toimi laattaliima vesieristeenä…”
Miksi ei? Missä se kielletään?
“Muovitapetin päälle ei missään tapauksessa saa laatoittaa…”
Miksi ei? Missä se kielletään?
Eihän kaikkia älyttömyyksiä voi/tarvitse lailla kieltää.
"Eihän kaikkia älyttömyyksiä voi/tarvitse lailla kieltää."
Eipä tietenkään, mutta kerropa se miksi nuo "kaikki ovat älyttömiä"? Vain arkijärkeen käypä faktaperustelu on paikallaan.
Ja lyhyesti uudelleen:
1) muovimatto/-tapettiliima käy vesieristeenä laatoituksessa eli erillistä "vesieristettä" ei tarvita.
2) hyvin kiinni olevan ja ehjän muovimaton/-tapetin päälle voi matto-/muovitapettiliimalla laatoittaa aivan huoleti.
"Meillä ei paaluteta koska naapurikaan ei paaluttanut!"
Onpas ihmeellinen peruste: Senkös vuoksi talonne on painunut paikoin enemmän ja paikoin hieman enemmän, useammasta paikasta vielä enemmän.
“1) muovimatto/-tapettiliima käy vesieristeenä laatoituksessa eli erillistä “vesieristettä” ei tarvita.”
VÄÄRIN: Mattoliimat eivät käy vedeneristeenä. Vedeneriste on vedeneriste, ja liima on liima, eikä niitä pidä, - jo ominaisuuksiensa / käyttötarkoituksensa johdosta, - sekoittaa toisiinsa.
Mattoliima “sulaa” veden vaikutuksesta.
2) hyvin kiinni olevan ja ehjän muovimaton/-tapetin päälle voi matto-/muovitapettiliimalla laatoittaa aivan huoleti.
VÄÄRIN : Mattoliimoilla ei laatat pysy kiinni. Mattoliima on tarkoitettu mattojen kiinnitykseen, - ei laattatöihin.
PISTE.
Onkohan tänne pesiytynyt uusi MONTA?
Kyse oli kai laattaliimasta eikä mattoliimasta.
http://www.taloon.com/kiilto-pl-250-laattaliima-5l-kovete/JJ-42-38tuad/dp
"Liiman tartuntalujuus täyttää EN 12003 ja EN 1348 -standardien vaatimukset vesirasituksen jälkeen. "
Oikaisu tai paremminkin selvennys on paikallaan kuten tuolla edellä arvekk
aakiun, sillä amatöörinä en huomannut sanoa tarkemmin. Tietenkin mattoja ja muovitapetteja liimatessa käytetään tietenkin ko. tarkoituksiin tarkoitettuja liimoja, jolloin laatoitettaessa on kyseessä laatoitukseen tarkoitettu liima.
Mutta eikös ne ole samoja?