Päreitä taitaa vielä nykyäänkin riittää; joillakin jopa kainalossa kannettaviksi…?
Kyllä se niin on että jos pärekatto tänäpäivänä tehdään, niin alla pitää olla kunnon huopakatto !
Kyllä pärekattoja tehdään ennaltamisrempoissa. Lähinnä suojelukohteissa. Ei niihin silloin laiteta aluskatetta, vain alusruoteet tai laudat, mitä milloinkin on ennen vanhaan tehty. Lautaruoteinen pärekatto kuivuu hitaammin kuin luonnon pyöreällä rimalla tehty. Katon ikä hyvin hoidettuna on 20- vuotta, jopa enempikin… Pärehöyliä löytyy vielä yllättävän paljon maalaiskylistä…
Katoavaa kansanperinnettä. Nykyään jos kysyy, kuinka päin päre laitetaan niin harva tietää.
Päreen asennustapaa ei yleensä tiedä sellainen henkilö joka ei ole kattoa tehnyt. Pärekatossa on paljon muitakin niksejä jotka pitää hallita.
Kyllä se päre on katoavaa kansanperinnettä, valitettavasti. Toisaalta, jos pärekattoon pannaan aluskate, niin saatapa ko. kattoikä lyhentyä.
Vastaus aikaisemmin esitettyyn tarkentavaan kysymykseen : Katon jyrkkyys on 13 astetta, pinta-ala 170 m2
Hoh hoijaa näitä keskusteluja; minäkin tuossa välillä nukahdin ja uneksin kiilapoikana olosta, sitten heräsin karuun todellisuuteen muijan vierestä…!
Viittaan aikaisempaan kommenttiini: se on jännää ja vaarallistakin hommaa joskus; ne jotka on ollu, tietää…
Mitä tarkempi toleranssi, sen tärkeämpää on voitelu; akseli ei saa jumittua reikään; toisaalta ei saa olla turhan väljäkään…!
Miten ihmeessä me on päästy ruoteiden oikaisemisesta panemiseen??
Kyselen sen takia että teetän katon ulkopuolisella, joilla tuntuu olevan hyvinkin monenlaisia toleransseja käytössään. Mitä voi vaatia ?
Rakentamismääräysten mukaa orren ja muun toisiokannakkeen sallittu taipuma on 1/200. Tämä tarkoittaa siis uutta rakennusta sallituilla kuormilla. Mielestäni tätä voisi pitää lähtökohtana tässä tapauksessa “toleranssia” määriteltäessä.
Ok
Kiitoksia
paneminen, laittaminen, asentaminen jne
Toleranssi on justiinsa, sillä esim. sahatavaralla 1/200 on täysin mahdoton toteuttaa ja vielä sallituilla kuormilla, joten mitoitetaan ne ruoteet varmalle puolen ottaen kattotuolijako huomioon ja unohdetaan toleranssit.
Sallituilla kuormilla 1/200 tarkoittaa, että esim. katotuolijaolla k/k 90 taipuma saa olla noin 4,5 mm. Siinähän sitten mittaillaan niitä toleransseja sitten talvella, kun tapahtuu vielä kinostumia, jolloin on tiedettävä missä sitä kinostumaa eri kohdissa sitä kattoa on ja kuinka paljon sitä lunta kulloinkin tulee.
Seurauksena katolla on oltava silloin erilaisia ruoteita, mutta missä kohtaa?
Siinähän sitten mittaillaan toleransseja, kun vielä huomioidaan, että sahatavarassa on itsessään jo heittoja melkoisesti.
Huom! näissä toleransseissa paneminen on aivan oikea sana eli oikeammin pilkkujen n… (en uskalla sanoa kansanomaisesti, koska täällä on noita hienohelmoja, joten menee seksistiseksi).
Täytyy vähän selittää, jotta Montakin ymmärtää mitä tarkoitan. Tuo 1:200 taipuma rakentamismääräyksissä koskee uusia rakenteita ja niissä olevia rakenneosia. Tästä on johdettu ajatus, että siedettävä “toleranssi” olisi sentti kahdella metrillä. Tämä siis mitattuna lappeen vaaka- tai pystysuunnassa. Ja edelleen pitää muistaa, että kyseessä on vanhan katon oikaisu ennen uuden katteen asentamista.
Onpahan taas jollakin pätemisen tarvetta.
Enpähän ymmärrä, kun tapanani on tehdä justiinsa, jolloin se toleranssi syntyy siinä. Se “justiinsa” koskee olipa uutta tai vanhaa korjaten. Kun määritellään eli mitoitetaan ensin ruoteitten koko ollen varmalla puolen, tietenkin taakstuolien oltava myös kunnossa, niin sitten tehdään niillä ja vanhat ruoteet vaihdetaan/korjataan/pannaan siihen mitoitettuun kokoon tarvittavin osin.
Kun yleensä ruoteet tehdään/asennetaan/pannaan sahatavarasta (joskuspa kenttäsirkkelilläkin sahatuista), niin valitettavasti niissä toleransseissa ei pysytä kuin sitten höylää käyttäen, vaan silloin sieltä on löydettävä se “kultanen keskitie” eli siedettävä. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan se kuuluisa “kultainen leikkaus”.
Huomautan vielä, että eipä riitä “Tämä siis mitattuna lappeen vaaka- tai pysty [lappeen] suunnassa.” Heh heh mikä sitten lisäksi? Kun korjaa vanhaa, niin uusia määräyksiä kannattaa noudattaa mahdollisimman hyvin vaikka ei olisikaan pakko.
Jos vielä jotakuta neuvoo, niin on syytä itse jotenkin hallita asiansa. Pystyykö arvon neuvoja teoriassa mitoittamaan ruoteet ja palkit? Olisi syytä!
Ihan pikku kysymys: Miksi se katto tarvitsee oikaisua? Jonkun vanhan navetan tai ladon ymmärrän, kun niiden perustukset voivat olla mitä ovat. Mutta jos kyse asuinrakennuksesta, niin kannattaisi ehkä ensiksi selvittää, mistä painuminen johtuu, ja onko se pysähtynyt, vai jatkuuko oikaisun jälkeen kiihtyvällä vauhdilla.
Monta kyllä mainitsikin nuo takstoolit, jotka saattavat pettää vaikkapa asennusvaiheen retkahdusten vuoksi, enkä usko, että vieras asennusporukka paljoa mainitsee retkahduksesta eteen päin, saati sitten korjaisi huolimattomuutensa.
”Tuo 1:200 taipuma rakentamismääräyksissä koskee uusia rakenteita ja niissä olevia rakenneosia. Tästä on johdettu ajatus,että siedettävä "toleranssi" olisi sentti kahdella metrillä.”
Tietyissä tapauksissa se sallittu taipuma on 1/300, joten sehän tarkoittaa sitä, että nuo on suhteutettava palkkien/pilarien eli kattotuolien jakoon eli harvoin kattotuolien väli on ainakin pientaloissa 200 tai 300 cm. Tähän mitoitukseen riittää ”nyrkkisäännöt”, jolloin toleranssit ovat silloin kunnossa, kun se tehdään justiinsa, joten se tarkoittaa toisaalta sitä, että kattottuolien yläpaarteet ovat kohdillaan.
Pientaloissa määritetään ensin ”varmalla puolen” ruoteitten dimensiot eli ”poikkimitat” ja niillä mitoilla sitten tehdään. Saattaa olla, että samalla katolla on tai kannattaa käyttää usemapaakin ruodekokoa kuin yksi.
Kuten japikin jo mainitsi, niin ennen ruoteitten oikaisua on tarkistettava, että ”pohjat” ovat kunnossa ja kestävät. On sulaahulluutta lähteä vain oikomaan ja hakemaan vain toleransseja.
Mä alan nyt kypsyä tähän jaaritteluun. Antakaa asiallinen vastaus kysyjälle, että pääsee jatkamaan projektia.
Kyllähän se on annettu ja annetaan lyhyesti vielä:
Pohjat eli kattotuolit ja aluskate kuntoon.
Sitten ruoteet ojennukseen: räystäs- ja harjalinja “muurausnarulla ojennukseen”, minkä jälkeen muurausnarun avulla lappeen suunta räystäältä harjalle ainakin kattotuolien kohdalta ojennukseen, siis muurausnarun avustamana. Naru kannattaa nostaa esim. 2 x 2 (eli 48 x 48) tai laudan pätkän/palikan avulla/verran irti, jolloin samanlaista ko. palikkaa voi käyttää vertauspalikkana ojennukseen saattamisessa tai mittaa. Kyllähän siinä ei kannata muutamaa mm alkaa hifistellä. Tietenkin ruoteet on oltava myös kestävät.
Sitten työ tekijäänsä neuvoo ja ajattelu on a ja o.
“Kyllähän siinä ei kannata muutamaa mm alkaa hifistellä.” No niin, tulihan se sieltä. Ensin kyllä jankutettiin just eikä jetsulleen. Kuinkas paljon se muutama milli sitten olisi.