Pääasiallinen lämmitysmuoto asunnossani (rtm v. 1949) on öljykeskuslämmitys. Nyt harkitsen alakerran kellarikerrokseen (joissa asuintilaa + kodinhoito- ja saiunatilat) varaavaa takkaa tuomaan sitä kaivattua säästöä lämmitysmenoissa kun puut on omasta takaa. Keskikerroksessa perinteinen varaava takka onkin. Nyt markkoille on tullut lämmönvaihtimia, veteen varaavia takkamalleja joissa vesi ei kierrä takan/takkaelementtien sisällä (sitä en halua) vaan lämmönvaihtimen ansiosta takan tuottama lämpö (osa siitä) ohjataan vesikieroitoiseen lämmitysjärjestelmään (jos olen lukemani ymmärtänyt oikein??). Se tekniikka on alkanut kiinnostaa kun suunnitellun takan paikan vieressä seinän takana (etäisyys 1.5 - 2 m) on oljykeskuslämmityksen tekninen tila ölypolttimineen ja lämminvesivaraajineen. Eli on teillä kellään kokemuksia veteen varaavista takoista ja sen liittämisestä öljylämmityksen kylkeen (öljylämmityksestä en ainakaan vielä koita päästä lopullisesti eroon kun laite melko uusi ja hyötysuhteeltaan hyvä)? Olisin kiinnostunut kuulemaan kokemuksianne (hyvät ja huonot sekä säästöt lämmityskuluissa). Myös kustannuspuoli kiinnostaa (lämmönvaihdin, sen asennuskulut,…). Perushyvän varaavan takanhan paikallemuurattuna saa n. 2000 - 3000 e (riiippuen tietysti takanluukkujen mallista yms.).
Kiitos vastaajille etukäteen.
Vesa
yhen mallin oon toistaseks onnistunu löytämään näitä vaihtimia, joka olis myynnissä irrallaan. tais maksaa semmosen 4000e… sitte on joitai valmistajia jotka teköö sen uunin/takan kanssa kimppakauppana. erikseen eivät suostu myymään. kokonaispaketti tolokuttoman hintanen ja takasinmaksuaika enerkiansäästöllä elinikä… jos kerran vesikierto pois pelistä niin muuta en ossoo sannoo. arvelen jos pelottaa se veden kierto siellä niin ei siihen mittään käyttövettä tarvii ohjata vaan sulettu erilispiiri mikä käypi kiertovesipupmpulla varaajan ja takan väliä ja luovuttaa lämpösä vaikka kierukan tms avulla… eli jos poksahtaa niin nestemäärä vain joitai litroja…