Virta johtaa valaisimen runkoon

Hei,

yritämme asentaa maadoittamatonta, uutta, CE-merkittyä kattovalaisinta (sokeripala). Katosta tulee sininen (N) ja ruskea johto (vaihe) sekä keltavihreä maadoitusjohto (jota ei tässä tapauksessa kytketty mihinkään). Valaisimen johdot eivät ole värimerkittyjä, vaan ne olivat pienessä "muovikotelossa," johon N oli merkitty, mutta joka irtosi asentaessa, joten jouduimme kytkemään johdot kokeilemalla.

Ongelmana on, että sähkökynällä kokeiltaessa virta näyttäisi johtavan aina valaisimen runkoon. Johtojen vaihtaminen keskenään ei auttanut: valot syttyivät lamppuun molemmilla kerroilla, ja virta johti runkoon molemmilla kerroilla.

Ennen sotia rakennetun huoneiston sähköt on uusittu ilmeisesti 60-luvulla, mutta remontissamme kotimme sähkötaulu ja osa sähköistyksestä äskettäin uusittiin - ei kuitenkaan tätä pistettä. Samassa pisteessä oli ennen toinen valaisin, jonka runkoon ei sähköä johtanut.

Onko syy sähköistyksessä, tai mahtaisiko syy olla tässä ei-niin-edullisessa valaisimessa? Vastauksista kiitollinen

Annukka

toden näköisesti ostit sen valaisimen jostain biltemasta tai muusta laspityövoimalla tehtyjen sähkötuotteiden kaupasta, niissä kun tahtoo olla pieniä puutteita.

mutta asian ydinhän on siinä virtakynässä, se näyttää jännitettä kaikissa maadoittamattomissa sähkölaitteissa, joten ruuvaa vaan valaisin paikoilleen ja nauti. sitten kun katselet ja ihastelet sen valaisimen kauneutta ja koreutta, lausu pieni kiitos sen tehneille pikkukätösille.

no jos hyvin haluut sen mitata niin ota lamppu kokonaan irti ja mittaa kumpi johto menee polttimon keskinatsaan vastusmittarilla ja laita vaihe siihen.

Kumpikaan valaisimen sisääntuleva johdin (N eikä L)EI saa johtua valaisimen runkoon. Hengenvaarallista. Käsin (ilman työkaluja) kosketeltavat valaisimen osat ovat nimeltään “jännitteelle alttiita osia”, jos ne eivät ole eristemateriaalia (muovia, tietyllä tavalla käsiteltyä puuta, kumia, jne). Nykyisin ei oikein voi suositella metallirunkoisia valaisimia ellei niitä asenneta suojamaadoitettuina. Joskus ennen on ollutkin asianmukaisia ns. kaksoiseristettyjä malleja, jotka olivat OK (kilvessä kaksi sisäkkäistä neliön merkkiä).

Olen 3/4 kotiin ostettuja (kiinalaisia) lamppuja joutunut rakentamaan uusiksi niin kuin amiksessa koulutettiin. Kaukoidän laulumailta tuleva tavara on osoittautunut EU-merkistä huolimatta sellaiseksi, että se on tuon merkin “väärtti” vain niin kauan, kun on myyntipakkauksessaan.

Taitaa ongelma olla siinä sähkökynässä. Mulla on varmaan samanlainen muutaman euron kynä. Kun laittaa kynän kymmenensentin päähän sähköjohtoa niin valo palaa. Ei taida olla kovinkaan varma tapa tarkistaa kytkentöjä.

Nämä yllä mainitut sähkökynät ovat hyvä apu hengen säilyttämiseksi erilaisissa remonttihommissa. Jos ne näyttävät jännitettä niin silloin sitä myös jossakin on. Samoin rakennustyömaan roikkaviidakossa voi kätevästi kokeilla tuleeko sähköä ennenkuin heittää rälläkän roskalavalle.

Kiitokset hyvistä kommenteistanne. Olen käynyt vaihtamassa valaisimen ja yritän nyt uudelleen. Sähkökynä on sitä rautakaupan perusmeisselityyppiä.

"Kipunan" syystä tai toisesta kovin kitkeriin kommenteihin haluan kuitenkin vielä vastata, että kyseessä oli monen sadan euron saksalainen ostos Helsingin keskustan tavaratalon asiantuntevalta valaisinosastolta. Mutta Kiinassa ne ilmeisesti tehdään, tältä on nykyisin kovin vaikeaa välttyä. Italialaiset tuhansien eurojen takuulla aidot designvalaisimetkin toimitetaan suoraan Aasiasta.

Sähkökynä eli vaihekynä jota ammattilaiset osuvasti kutsuvat “valhekynäksi” ei todellakaan kerro luotettavasti jännitteellisyyttä. Todennäköisesti uudenkin valaisimen rungossa kynäsi näyttää “jännitettä” Jos hiukankin epäilet osaamistasi ota ammattimies tai -nainen apuun.

Valaisinhommat ovat melkoista turvallisuusrulettia nykyään. Tavallisen maallikon pitäisi voida luottaa tuotteen laatuun ja turvallisuuteen. Tällä hetkellä näin ei näytä useinkaan olevan. Tästä syystä eristävästä materiaalista (= muovi) tehtyjen valaisinten käyttö on varminta.

Luku erikseen ovat sitten vielä kosteitten tilojen ala-arvoiset valaisimet.