Hei!
Meillä suunnitteilla puratuttaa kotimme Vuoleri-merkkinen takkaleivinuuni. Kyseessä on Juhani 90 -malli vuodelta 2007/2008. Työlle on jo löytynyt tekijä ja pari ihmistä on jo ilmoittautunut ostamaan puretun takan tarkoituksenaan kasata tulisija uudelleen.
Tulisijan kokoamisessa käytetään takkamestarimme mukaan vuolukiviliimaa, jota saadaan sekoittamalla vesilasiliuosta ja vuolukivijauhetta keskenään.
https://www.tulikivishop.com/2315
Ilmeisesti vesilasi on kemialliselta koostumukseltaan natriumsilikaattien väkevä liuos.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesilasi_(liuos)
Kuinka hankalaa ainetta tämä vuolukiviliima on irroitettavaksi vuolukivistä ja mahdollisesti muunlaisista tiilistä, joita Vuolerin kasaamiseen on käytetty?
Purkutyön tekijämme mukaan puhdistus olisi melko työläs. Toki hänkin kertoi, että seisotettuaan joskus purettua vuolukivitakkaa pihalla parisen vuotta pihalla sateen ja säiden armoilla, liima lähti todella helposti kivistä pois pelkällä lastalla. Auttaako siis pelkkä huolellinen vedellä kastelu liiman irrottamiseen helposti vai tarvitaanko jotain tiettyä kemikaalia avuksi?
Onkohan Vuolerin sisäosatkin muuten kasattu vuolukivestä vai jonkin muunlaisista kivistä?
Muitakin hyviä vinkkejä vähällä käytöllä olleen vuolukiviuunin purkamiseen ja kokoamiseen otetaan vastaan! Kiitos suuresti kaikesta avusta! Takka on vielä kokonaisena Tampereella, mutta toivottavasti pian uudessa kodissaan.
Hakusanat: Vuoleri, takka, takkaleivinuuni, leivinuuni, vuolukivi, vuolukivitakka, vuolukivinen, vuolukivitakkaleivinuuni, leopardikivi, uuni, Lappi uuni, vuolukiviliima, vesilasi, vuolukivijauhe, natriumsilikaatti.
Ollaanko nyt varmoja siitä että käsiin on saatu takkamestari, eikä “takkamestari”, tai vaikkapa ainoastaan “mestari”. Jos on tuo ensinmainittu, niin kai sillä pitäisi olla ne tarvittavat niksit sun muut…! Patalaiskalta ja kiireettömältä ainakin vaikuttaa., kun on aikaa vuositolkulla kiviä ulkonaseisottaa, ja kaikki muu on “työlästä” ? Ja tosihan se on että aurinko, sade ja muut säät ajan mittaan kyllä särkee kiven ja kallionkin ! Jos vähän kiireempi on niin voisi antaa vinkin että karbidikuppilaikalla varovasti pyyhkii , ei se niin työlästä ole, kun ei tartte kynsin raapia. On siellä varmaan muitakin tiiliä, ja paljonko niistä sitten pystyy ja kannattaa uudelleen käyttää riippuu sekin paljon siitä purkajasta.
Jos se takka on kasattu mainitsemallasi vuolukiviliimalla niin liima saadaan pehmeäksi vedellä liottamalla. Vesilasi liukenee veteen. Märkää säkkiä vaan takan ympärille ja pidetään kosteana muutaman päivän. Purkaessa pitää lisäksi ottaa huomioon, että kokoamisessa on käytetty metallivaarnoja. Mutta kuminuijalla varovasti kolistelemalla saadaan kivet irti toisistaan. Mutta jos takka on koottu muunlaisella liimalla tai laastilla, ei edellä mainittu ohje päde.
Siinäpä se…, niitä mestareita kun on erilaisia, aivan niinkuin purkutapojakin. Tuossa ylhäällä on se yksi kikka. Silloin se liimakin on hiukan yksinkertaisemmilla vehkeillä mekaanisesti poistettavissa. Jotkut taas antaa nuijaa kuiviltaan ! Vuolukivitakkojen asennusta ei yleensä anneta tee se itse miehen tehtäväksi, vaan se mestari; ei siis “mestari” sisältyy hintaan. He eivät käytä tietääkseni muuta kuin tuota mainittua vuolukiviliimaa.
Tässäkin kyllä on taas semmoinen tapaus, että “so so sormen” nosto olisi paikallaan ?
Kun se uunin purkaminenkin vaatii hieman kärjistettynä melkein yhtä paljon taitoa kuin se asennuskin, ja tulee semmoinen tunne että sitä ei ole tarpeeksi, kun täällä pitää kysellä ? Kyllähän sen purettua saa mies kuin mies, mutta kun se sitten pitäisi myös saada suht. vaivattomasti kasaankin. Parasta on jos purkaja on sellainen, joka on vastaavanlaisen uunin joskus asentanut, niin silloin yleensä tietää miten se oikeaoppisesti puretaan! Pahimmassa tapauksessa saattaa ne kivet jäädä lopullisesti sinne pihalle, Esim ulkogrillinhän nyt ei tietysti tartte olla niin viimesen päälle ?
Tuolla jossain yritin puhua vääristä ja oikeista valinnoista; tässäkin on ne vaarat ! Tyydytäänkö pienempään nettoon siinä kaupassa, vai yritetäänkö säästää väärässä paikassa !
“Vapaasti paikalla, siinä kunnossa missä se myyntihetkellä on” olisi minun ratkaisuni; mutta se olen minä se…!
Jos siis tuolla tyylillä ilmoittelee; ja oikeissa paikoissa, niin tulla tupsahtaa se oikea mestari, joka tekee tarjouksen; ja ainahan tietysti pitää ainakin yrittää tinkiä !!!, sitten lyödään kauppa lukkoon ja rahat kouraan; mestari purkaa uunin mielensä mukaan- pistää kivet kärryyn ja häippäsee. Ja hupsista: Jonkun ajan päästä uuni on löytänyt uuden kodin; kaikki on tehty oikeaoppisesti - ja mikä parhainta: olettaisin että “win-win”!!!