Hysteriaako?

[kayttajaa-ei-loydy]

hs.fi/koti/art-200000544247.html

Helsingin Jätkäsaareenrakentuvan 100 miljoonan euron Wood Cityn puukerrostaloista on löytynyt hometta– Mikrobivauriot ovat olleet tiedossa jo puoli vuotta

Peliyhtiö Supercell ilmoitti lokakuussa ostavansa WoodCitystä toimistotalon uudeksi pääkonttorikseen. Wood Cityssä sovelletaanensimmäistä kertaa Suomessa menetelmää, jossa monikerroksisiamassiivipuurakennuksia rakennetaan esivalmistetuista elementeistä. Tampereenteknillisen yliopiston rakennusfysiikan professorin mukaan elementtienliitoksissa on ollut puutteita.

Noona Bäckgren HS

Julkaistu:9.11. 11:03 , Päivitetty: 9.11. 14:57

•  

HelsinginJätkäsaareen rakentuvan Wood City -puukerrostaloalueen taloissa on ilmennytkosteuteen liittyviä ongelmia, jotka voivat olla vakavia. Puuelementtienliitoskohdista on löytynyt mikrobivaurioita.
”Rakennusaikaisen kosteudenhallinnan osalta kaikki ei mennyt suunnitelmienmukaan”, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori JuhaVinha.
Rakennusfysiikan oppiaineessa tarkastellaan rakenteiden ja rakennusmateriaalienlämpö- ja kosteustekniseen toimintaan sekä rakennusten energiankulutukseen jasisäilman laatuun vaikuttavia fysikaalisia ilmiöitä eri olosuhteissa.
Vinha on tarkistanut yhden Wood Cityn kosteudenhallintaprosessiin liittyvändiplomityön, ja toinen työ on parhaillaan tarkastuksessa. Molemmat diplomityötperustuvat työmaahavainnointiin. Niiden perusteella Wood Citynkosteudenhallinta on ollut puutteellista, ja puuelementtien liitosalueille onsyntynyt homekasvustoa.
Puutteellisesta kosteudenhallinnasta on tullut HS:n toimitukseen myöslukijavinkkejä.
Wood City -kortteliin on rakenteilla kaksi Helsingin kaupunginasuntotuotantotoimiston rakennuttamaa puukerrostaloa, toimistotalo, hotelli japysäköintitalo. Kahdeksankerroksisten asuintalojen ensimmäistenmassiivipuuelementtien asentaminen aloitettiin tämän vuoden tammikuussa. Niihinon tulossa yhteensä noin 100 Ara-rahoitteista vuokra-asuntoa.
Rakennuttaja on SRV ja puuelementit tulevat Stora Ensolta. Rakentaminen tehdäänilman sääsuojaa. Puukorttelin arvo on noin 100 miljoonaa euroa.
Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) vuokra-asunnoiksi rakennettavienpuukerrostalojen arvioidaan valmistuvan helmikuussa 2018, ja tämänhetkisen suunnitelmanmukaan Wood City valmistuu kokonaisuudessaan loppuvuodesta 2019.
Lokakuussa peliyhtiö Supercell ilmoittiostavansa Wood Citystä puurakenteisen toimistorakennuksen uudeksipääkonttorikseen. Sen rakennustyöt eivät ole vielä alkaneet. Yhtiön pääkonttorion tällä hetkellä Helsingin Ruoholahdessa.
Wood Cityssä sovelletaan ensimmäistä kertaa Suomessa menetelmää, jossamonikerroksisia massiivipuurakennuksia rakennetaan esivalmistetuista elementeistäuudenlaista tekniikkaa hyödyntäen. Elementit on valmistettu sileäpintaisestakuusesta. Elementtien liitoksissa on käytetty myös koivuvaneria.
”Itse elementtimateriaali on sinänsä kohtuullisen kestävää, sillähöyläpintainen kuusi ei homehdu yhtä herkästi kuin mänty. Eli sitä ei tarvitsepelätä, että elementtien pinnalle valuva sadevesi olisi ongelma. Hyvintuulettuvat elementtipinnat kuivuvat kyllä”, Juha Vinha sanoo.
”Olennaista on, että sadevesi ja kosteus eivät pääse tunkeutumaan paikkoihin,jotka eivät kuivu. Siksi elementtien liitosalueet ovat kriittisiä. Etenkin,koska liitoksissa käytetty koivuvaneri homehtuu helposti.”
Vinhan mukaan liitoksissa on ollut puutteita. Puukerrostalojen liitoksetvoidaan toteuttaa monella tavalla, ja Wood Cityssä niissä on käytettyuudenlaista tekniikkaa.
”Sinne on syntynyt koloja, joihin vesi on päässyt valumaan. Mitattu kosteus onollut korkea, ja se on luonut homeen kasvulle otolliset olosuhteet. Löytynyttähometta on kyllä pyritty poistamaan desinfiointiaineella.”

Wood Cityn omalla nettisivulla korostetaan sitä, että rakennustenkosteussuojaus on toteutettu äärimmäisen huolellisesti:

Ilmansääsuojaa rakentaminen on hyvin yleinen menetelmä, jota on käytettypuurakentamiseen jo vuosisatojen ajan. Se soveltuu hyvin puulle, joka onorgaaninen ja luonnollinen materiaali. On tärkeää todeta, että [WoodCityssä]kosteussuojaus eri materiaaleille suunnitellaan ja toteutetaanäärimmäisen huolellisesti. Kaikki tarvittavat toimet ja riskienhallinta onmietitty ja testattu yksityiskohtaisesti etukäteen mukaan lukien Helsinginkaupungin rakennusvalvonnan hyväksymä kosteudenhallintasuunnitelma. Lisäksirakennukseen asennetaan sekä työaikaiset että pysyvät kosteusanturit.

Vinha korostaa, että Wood Cityssä on haluttu kokeilla Suomen oloissauudenlaista rakennustekniikkaa.
”On haluttu kokeilla, onnistuuko puukerrostalon rakentaminen ilman koko talonpeittävää sääsuojaa. Ensimmäisissä kohteissa tulee aina enemmän ongelmia.”
Toisaalta yleisessä kosteudenhallintaprosessissa on ollut työmaalla puutteita.
”Pitäisi olla selkeästi valittuna kosteudenhallinnasta vastaava henkilö. Nytasiasta ei ole sovittu kunnolla.”
Diplomitöihin liittyvä työmaahavainnointi on tehty talviaikaan, mikä onvarmasti osaltaan vaikuttanut tuloksiin.
”Talvella lämpötilaolosuhteet eivät usein ole homeen kasvulle otollisia. Josrakennetaan syksyllä, sääsuojaus on vielä tärkeämpää.”
Wood Cityn rakennesuunnittelusta vastaava AnttiVilén Sweco Rakennustekniikka Oy:stä on tietoinen ongelmista.
Hän korostaa, että itse kosteudenhallintasuunnitelma on sinänsä ollutpoikkeuksellisen yksityiskohtainen, ja se on hyväksytty hankkeen kaikillaosapuolilla.
”Rakennesuunnittelun vastuuhenkilönä viittaan Rakennustaito-lehdessähelmikuussa julkaistuun artikkeliin. Siinä olen todennut, että olennaista on,että estetään viilupuisten rakenneosien liitosalueiden sekä myöhemminasennettavien lämmöneristeiden kastuminen.”
Liitosalueiden kosteudenhallinnasta ei kuitenkaan ole huolehdittu. Onko jotainperuuttamatonta jo tapahtunut?
”Tämä on aika herkkä aihe, ja kyllä kaikki osapuolet tietävät, että juuriseinän ja välipohjan liitososina käytettyjen koivuvaneriosien pinnoilla onhavaittu kosteudesta johtuvaa mikrobikasvustoa. Tätä on selvitetty jo puolisenvuotta, ja korjaavana toimenpiteenä on mikrobikasvuston poistaminen javauriokohtien puhdistaminen huolellisesti”, Vilén sanoo.
Hän huomauttaa, että kosteudenhallintaprosessin epäonnistumiseen on osaltaanvaikuttanut se, että rakennustyömailla toimii nykyään paljon eri toimijoita.
Myös Sweco on Wood City -projektissa alihankkijan roolissa.
SRV:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Ojala kertoo olevansa tietoinenongelmista. Hänen mukaansa ne ovat liioiteltuja.
”Ainakin suurin osa ongelmista on ratkaistu.”
Onko jotain peruuttamatonta tapahtunut tai pitääkö rakenteita uusia?
”En osaa vastata tuohon.”

[kayttajaa-ei-loydy]

Vaneri ei ole puuta vaan liimaa ja puuta. Täysin eri asioita. Vaneri voi lahota ja homehtua hyvinkin herkästi tilanteessa missä puu hieman sinistyy, esim. ruodelaudat vs. vanerinen aluskate konesaumatun pellin alla, mikäli ilmankierto ja tuuletus eivät toimi.

[kayttajaa-ei-loydy]

Paraskaan kosteudenhallintasuunnitelma joka on laadittu paperille ei käytännössä usein toimi: suunnitelma ei ota huomioon kaikkia mahdollisia tilanteita työmaalla. Suunnitelmien laatiminen tuo lisätienestejä niiden tekijöille ja mikä vielä suurempi merkitykseltään, urakoitsijat (esim. sääsuojia tekevät firmat) saavat rahakkaita urakoita kun pyritään varmuuden maksimointiin. Vaikka rakennuksen päällä on 200 000 euron hintainen teltta, ei se auta mitään jos teltta repeää ensimmäisessä kunnon myrskyssä ja rankkasade kastelee paikat. Entisaikainen pressu hyvin kiinnitettynä työmaan päällä olisi ehkä kestänyt paremmin.
Pressusuojauksinkin saa edelleen töitä tehdä, mutta vastuiden kannalta on teltta  se käytännössä ainoa malli, jolla vastuun voi välttää. Suunnitelman laatijahan ei telttaa maksa itse.

[kayttajaa-ei-loydy]

Teltat yms muut suojaukset maksaa rakennuttaja. Tässä on se ongelma, että kosteudenhallintasuunnitelmia laativat usein nämä tabletti-insinöörit, jotka eivät ole koskaan edes käyneet työmaalla. Kosteudenhallintasuunnitelman tekijällä pitää olla pitkäaikainen työmaakokemus joka pystyy hallitsemaan työmaan riskit.

[kayttajaa-ei-loydy]

Rakennustyömaan riskit:
1) hankkeeseen ryhtyvä 
- pihiys eli halvin aina voittaa, kun kilpailutetaan tavara tai työ
- itse ei ajattele/ihmettele/kyseenalaista terveellä tavalla
- luulee (luulo ei riitä alkuunkaan)
2) hankkeeseen ryhtyvä (kts edeltä 1))
3) hankkeeseen ryhtyvä (kts edeltä 2))
4) hankkeen valvoja
- rahat taskuun helpolla
- ei pysty näkemään kaikkea, kun käväisee joskus, jos edes käväisee tai juoksee läpi seuraavalle rahankeräyspaikalle
- raportti kirjoittamatta käynneistään
- urakoitsijan kaveri  ja “kahvilla” useinkin
5) suunnittelija/-t
- copy-paste-menetelmät
- vastuuton
6) urakoitsija/-t
- rahat taskuun mahdollisimman nopeasti eli kate mahdollisimman suuri ja nopeasti
- vastuutonta ja ammattitaidotonta tekemistä
- osaamattomuutta
- tietämättömyyttä
7) vastaava työnjohtaja
- rahat taskuun mahdollisimman nopeasti, jos jotakin maksetaan
- vastuutonta toimintaa, kun itse ei osaa tehdä eli koskaan ei ole ollut edes “vasara kädessä” todellisessa tilanteessa
- ei osaa ohjata/neuvoa
- ummistaa silmänsä

[kayttajaa-ei-loydy]

Joskus aikoinaan kun olin puurakentamista koskevassa infotilaisuudessa meille vakuutettiin, että puut eivät saa kastua. Muovisuojat päällä loppuun asti. Uskon tähän edelleenkin. 

[kayttajaa-ei-loydy]

Ilmastonmuutoskin vaikuttaa. On aika kosteaa nykyään…

[kayttajaa-ei-loydy]

Otsikko HS:ssä 17.11.2017

Jätkäsaarenhomehtuneen Wood Cityn suunnittelussa tehtiin virhe, tunnustaa Stora Enso – SRVmyöntää, että puu­kerros­taloon hulahti rakennus­aikana runsaasti vettä


https://www.hs.fi/koti/art-2000005452425.html

[kayttajaa-ei-loydy]

Noona BäckgrenHS

Julkaistu:17.11. 2:00 , Päivitetty: 17.11. 6:19

Yksi lause on tullut erityisen tutuksiselvitellessä Helsingin Jätkäsaaren Wood City -korttelin asuinkerrostalojenmikrobivaurioita. Se on tämä: Voisitko olla yhteydessä viestintäjohtajaan?Toinen usein kuultu lause on: Voisitko laittaa kysymykset etukäteensähköpostilla?
HS soitti Wood Cityn rakennuttajalle, pääurakoitsijalle ja puuelementtientoimittajalle ja kysyi, mitä vaurioituneiden talojen kanssa tehdään.
Kysymys on ajankohtainen ja tärkeä, koska vaurioituneisiin puukerrostaloihin onlähiaikoina valmistumassa 98 kaupungin vuokra-asuntoa. Lisäksi peliyhtiöSupercell on ilmoittanut muuttavansa tulevaisuudessa Wood Cityyn valmistuvaantoimistotaloon.

HS

kertoihttps://www.hs.fi/koti/art-2000005442247.htmlviimeviikolla Wood Cityssä ilmenneistä mikrobivauroista. Hometta on löytynytrakenteilla olevien puukerrostalojen puuelementtien liitoskohdista, joissakäytettiin herkästi homehtuvaa koivuvaneria. HS:n haastattelemienasiantuntijoiden mukaan keskeinen syy ilmenneisiin ongelmiin on SRV:n ja StoraEnson tietoinen päätös rakentaa kerrostalot ilman sääsuojaa. 

Wood Cityn asuinkerrostalot rakennuttaa Helsingin kaupunginasuntotuotanto ATT. Tarkoituksena on luoda 98 uutta, ara-rahoitteista kaupunginvuokra-asuntoa. Wood Cityn nettisivun mukaan asunnot valmistuvat helmikuussa2018, mutta Helsingin kaupungin uudis- ja korjausrakentamisyksikön päällikkö Anne Pietilähttps://www.hs.fi/haku/?query=anne+pietila antaa uuden aikataulun. 
”Otamme vastaan vain terveellisen ja turvallisen kohteen. Emme halua hätiköidä,ja olemme valmiita joustamaan aikataulusta. Näillä näkymin asunnot valmistuvattoukokuun lopussa vuonna 2018”, hän sanoo.
Wood Cityn puukerrostalojen toteuttamisesta järjestettiin aikoinaanSR-laatukilpailu, jonka SRV voitti. Pietilä korostaa, että tarjouskilpailussaei ollut kyse vain hinnasta, vaan myös laadusta.
”Työmaalle palkattiin ulkopuolinen kosteudenhallinnan asiantuntija.”
Pietilä myöntää, että tästä huolimatta talojen laadunvalvonta petti.Kosteusvaurioita ehti syntyä. Pietilä sanoo silti olevansa kohtalaisentyytyväinen SRV:n toimintaan.
”Meille kerrottiin kosteusvaurioista, ja SRV on pelannut ihan avoimin kortein.Totta kai tässä tilanteessa voi silti sanoa, että sääsuojan käyttäminen olisivarmaan ollut ihan järkevää.”
Pietilän mukaan mikrobivaurioiden ilmettyä pohdittiin kaikkia mahdollisiakeinoja, joilla rakennusten terveellisyys ja turvallisuus voidaan taata. Myöspurkamisesta keskusteltiin.
”Tulimme kuitenkin tulokseen, että esitetty korjaussuunnitelma on parasmahdollinen vaihtoehto. Menemme sen mukaan.”
Korjaussuunnitelmassa muun muassa esitetään, että vaurioituneille alueillesuihkutetaan paineella vetyperoksidia eli desinfiointiainetta. Tämä johtuusiitä, että mekaaninen puhdistus kuten hiominen ei ole mahdollista alueilla,jotka sijaitsevat syvällä rakenteissa.
Pietilän mukaan kaupunki ei ole menettänyt penniäkään ilmenneidenkosteusvaurioiden ja niiden korjaustöiden vuoksi, vaan kustannuksista vastaavatSRV ja Stora Enso.
SRV on Wood Cityn pääurakoitsija, eli sillä on kokonaisvastuu toteutuneestaprojektista. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 884 miljoonaa euroa jaliikevoitto 27,7 miljoonaa euroa. Wood City on tällä hetkellä yksi SRV:nsuurimmista asumisen urakkakohteista Suomessa. Sen arvo on kokonaisuudenvalmistumisen jälkeen noin 100 miljoonaa euroa.
SRV:n Suomen liiketoiminnan johtajan JuhaToimelanhttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+toimelan mukaan oli Stora Ensonpäätös rakentaa puukerrostalot ilman kattavaa sääsuojaa. SRV:n vuoden 2016tilinpäätöksen mukaan ” SRV:n liikevaihto syntyy rakentamisprojekteista jayhtiön tulos on riippuvainen yksittäisten projektien kannattavuudesta jaetenemisaikataulusta.”
Houkutteleeko tämä säästämään sääsuojahankinnoissa?
”Meidän rakentamisemme on tunnetusti erittäin laadukasta. Stora Ensolla onkokemusta rakentamisesta hyvin vaativissa kohteista maailmalta ilman koko talonpeittävää ’huppua’. Ajatus oli, että myös Suomessa voidaan rakentaa samallamenetelmällä.”
Toimela korostaa, että Wood Citystä tehtiin hyvin tarkka riskianalyysi, jatällä hetkellä riski on hallinnassa.
”Kosteuden seuranta on ollut jatkuvaa.”
Toimela myöntää, että Wood Cityn puukerrostaloihin on rakentamisen aikanapäässyt ajoittain paljon vettä esimerkiksi kerroksiin. Hänen mukaansa kaikki onkuitenkin kuivattu. Toimelan mukaan koko rakennuksen peittäviä sääsuojia eisinänsä tarvita massiivipuusta rakennetuissa uudiskohteissa, koska massiivipuukestää väliaikaisen kosteuden.
Peliyhtiö Supercell aikoo muuttaa Wood Cityyn myöhemmin rakentuvaantoimistotaloon, vaikka yritys on tietoinen asuinkerrostaloissa ilmenneistäongelmista. Supercellin viestintäjohtajan LindaÅströminhttps://www.hs.fi/haku/?query=linda+astromin mukaan Supercellin jaSRV:n yhteistyö jatkuu ”luottavaisin mielin”, ja yritykset ovat tiiviissäyhteydessä toisiinsa.
Toimistotalon rakentamista ei ole vielä aloitettu. Toimelan mukaan senrakentamisessa aiotaan käyttää sääsuojaa, joka nostetaan talon rungon mukana.
Miksi toimistotalossa käytetään sääsuojaa, mutta asuinkerrostaloissa ei?
”Toimistotalon rakennustekniikka on ihan erilainen, ja kosteudenhallinta onratkaistu eri tavalla”, Toimela sanoo.
Myös Stora Enson building solutions -yksikön johtaja Petri Perttulahttps://www.hs.fi/haku/?query=petri+perttula painottaa Juha Toimelantavoin, että massiivipuu kestää kosteutta hyvin. Stora Enso on vastuussa WoodCityn puukerrostalojen elementeistä ja niiden liitosmateriaalista sekä rungonsuunnittelusta ja asennuksesta.
”Tämä tapa rakentaa ei sinänsä ole mitenkään uusi, tällaisia massiivipuutalojaon tehty yli 10 000 maailmalla”, Perttula sanoo.
Wood Cityn sivuilla lukee, että ”[uuden] turvallisen ja nopeanrakennusmenetelmän erityispiirre on se, että rakennuksen massiivipuurunkovoidaan asentaa ilman sääsuojausta. Menetelmää sovelletaan kuitenkin Suomessanyt ensimmäistä kertaa monikerroksisiin massiivipuurakennuksiin.”
Perttulan mukaan Stora Ensolla ei ole kuitenkaan aiempaa kokemusta koivuvanerinkäytöstä puulementtien liitoksissa. Ei siis ole todellisuudessa ollut tiedossa,voidaanko koivuvaneria käyttää ilman sääsuojaa Wood Cityn -tyyppisessäkohteessa.
HS uutisoi viime viikolla, että Stora Enso on ollut mukana rahoittamassatutkimusta, jossa on selvitetty Wood Cityn kosteudenhallintaprosessia. HS:n haastattelemienlähteiden mukaan tutkimusten tarkoitus on ollut selvittää, onkouudentyyppisellä tekniikalla rakentaminen mahdollista ilman sääsuojaa.
Stora Enson viestintäjohtaja SatuHärkösenhttps://www.hs.fi/haku/?query=satu+harkosen mukaanhttps://www.hs.fi/koti/art-2000005444271.html yritystä kiinnostivatkosteuden mittaamiseen testattu anturitekniikka ja uudentyyppisten elementtienkosteudenkesto, ei sääsuojaus.
”Tavoitteenamme oli tutkia ja kehittää rakenteiden ja olosuhteiden mittaamistasensoritekniikalla”, Petri Perttula sanoo.
Petri Perttula myöntää puhelimessa, että koivuvanerin käyttö on ollut virhe.
”Sen osuus rakennuksissa on kuitenkin hyvin pieni, ja korjaussuunnitelmaatullaan noudattamaan tarkasti. Emme tulevaisuudessa aio käyttää koivuvanerialiitosmateriaalina.”
Perttulan mukaan koivuvanerin käyttöä puolsi se, että se on lujaa.
Stora Enso on ilmenneiden mikrobivaurioiden maksumies, jonka vastuullamikrobikasvuston poistaminen on. Perttula ei suostu lukuisista yrityksistähuolimatta kertomaan, millainen hintalappu puhdistustoimenpiteistä yritykselleaiheutuu.
”Kustannukset eivät ole merkittävä asia kokonaisuuden kannalta, laatu on.”
Kestävään puurakentamiseen erikoistunut arkkitehti Pekka Saatsihttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+saatsi on sitä mieltä, että WoodCityn homeongelmat olisi voitu estää asianmukaisella sääsuojalla.
”Sääsuojaamaton rakentaminen on valitettavan yleistä, ja tähän tapaan ontultava nopea muutos. Puurakentaminen ennen ja puurakentaminen nyt ovat kaksieri asiaa. Modernit puuelementit ovat paljon vaurioalttiimpia kuin perinteinen,hengittävä massiivipuurakenne, joka oikein rakennettuna kuivuu kastuttuaan”,Saatsi sanoo.
Hän huomauttaa, että ilmastonmuutos lisää tuulia ja sateita, jotka muuttavattyömaaolosuhteita entistäkin haasteellisemmaksi.
”Rakennushankkeiden kuivaketjun ymmärtäminen on siksi tärkeämpää kuin koskaan.Rakentaminen kunnon sääsuojassa lisää kustannuksia rakentamisen aikana, muttase on välttämätöntä, jos kuivaketju halutaan säilyttää.”

[kayttajaa-ei-loydy]

+x[quote]

[b]Monta - 11/17/2017[/b]

Noona BäckgrenHS

Julkaistu:17.11. 2:00 , Päivitetty: 17.11. 6:19

Yksi lause on tullut erityisen tutuksiselvitellessä Helsingin Jätkäsaaren Wood City -korttelin asuinkerrostalojenmikrobivaurioita. Se on tämä: Voisitko olla yhteydessä viestintäjohtajaan?Toinen usein kuultu lause on: Voisitko laittaa kysymykset etukäteensähköpostilla?
HS soitti Wood Cityn rakennuttajalle, pääurakoitsijalle ja puuelementtientoimittajalle ja kysyi, mitä vaurioituneiden talojen kanssa tehdään.
Kysymys on ajankohtainen ja tärkeä, koska vaurioituneisiin puukerrostaloihin onlähiaikoina valmistumassa 98 kaupungin vuokra-asuntoa. Lisäksi peliyhtiöSupercell on ilmoittanut muuttavansa tulevaisuudessa Wood Cityyn valmistuvaantoimistotaloon.

HS

kertoihttps://www.hs.fi/koti/art-2000005442247.htmlviimeviikolla Wood Cityssä ilmenneistä mikrobivauroista. Hometta on löytynytrakenteilla olevien puukerrostalojen puuelementtien liitoskohdista, joissakäytettiin herkästi homehtuvaa koivuvaneria. HS:n haastattelemienasiantuntijoiden mukaan keskeinen syy ilmenneisiin ongelmiin on SRV:n ja StoraEnson tietoinen päätös rakentaa kerrostalot ilman sääsuojaa. 

Wood Cityn asuinkerrostalot rakennuttaa Helsingin kaupunginasuntotuotanto ATT. Tarkoituksena on luoda 98 uutta, ara-rahoitteista kaupunginvuokra-asuntoa. Wood Cityn nettisivun mukaan asunnot valmistuvat helmikuussa2018, mutta Helsingin kaupungin uudis- ja korjausrakentamisyksikön päällikkö Anne Pietilähttps://www.hs.fi/haku/?query=anne+pietila antaa uuden aikataulun. 
”Otamme vastaan vain terveellisen ja turvallisen kohteen. Emme halua hätiköidä,ja olemme valmiita joustamaan aikataulusta. Näillä näkymin asunnot valmistuvattoukokuun lopussa vuonna 2018”, hän sanoo.
Wood Cityn puukerrostalojen toteuttamisesta järjestettiin aikoinaanSR-laatukilpailu, jonka SRV voitti. Pietilä korostaa, että tarjouskilpailussaei ollut kyse vain hinnasta, vaan myös laadusta.
”Työmaalle palkattiin ulkopuolinen kosteudenhallinnan asiantuntija.”
Pietilä myöntää, että tästä huolimatta talojen laadunvalvonta petti.Kosteusvaurioita ehti syntyä. Pietilä sanoo silti olevansa kohtalaisentyytyväinen SRV:n toimintaan.
”Meille kerrottiin kosteusvaurioista, ja SRV on pelannut ihan avoimin kortein.Totta kai tässä tilanteessa voi silti sanoa, että sääsuojan käyttäminen olisivarmaan ollut ihan järkevää.”
Pietilän mukaan mikrobivaurioiden ilmettyä pohdittiin kaikkia mahdollisiakeinoja, joilla rakennusten terveellisyys ja turvallisuus voidaan taata. Myöspurkamisesta keskusteltiin.
”Tulimme kuitenkin tulokseen, että esitetty korjaussuunnitelma on parasmahdollinen vaihtoehto. Menemme sen mukaan.”
Korjaussuunnitelmassa muun muassa esitetään, että vaurioituneille alueillesuihkutetaan paineella vetyperoksidia eli desinfiointiainetta. Tämä johtuusiitä, että mekaaninen puhdistus kuten hiominen ei ole mahdollista alueilla,jotka sijaitsevat syvällä rakenteissa.
Pietilän mukaan kaupunki ei ole menettänyt penniäkään ilmenneidenkosteusvaurioiden ja niiden korjaustöiden vuoksi, vaan kustannuksista vastaavatSRV ja Stora Enso.
SRV on Wood Cityn pääurakoitsija, eli sillä on kokonaisvastuu toteutuneestaprojektista. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 884 miljoonaa euroa jaliikevoitto 27,7 miljoonaa euroa. Wood City on tällä hetkellä yksi SRV:nsuurimmista asumisen urakkakohteista Suomessa. Sen arvo on kokonaisuudenvalmistumisen jälkeen noin 100 miljoonaa euroa.
SRV:n Suomen liiketoiminnan johtajan JuhaToimelanhttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+toimelan mukaan oli Stora Ensonpäätös rakentaa puukerrostalot ilman kattavaa sääsuojaa. SRV:n vuoden 2016tilinpäätöksen mukaan ” SRV:n liikevaihto syntyy rakentamisprojekteista jayhtiön tulos on riippuvainen yksittäisten projektien kannattavuudesta jaetenemisaikataulusta.”
Houkutteleeko tämä säästämään sääsuojahankinnoissa?
”Meidän rakentamisemme on tunnetusti erittäin laadukasta. Stora Ensolla onkokemusta rakentamisesta hyvin vaativissa kohteista maailmalta ilman koko talonpeittävää ’huppua’. Ajatus oli, että myös Suomessa voidaan rakentaa samallamenetelmällä.”
Toimela korostaa, että Wood Citystä tehtiin hyvin tarkka riskianalyysi, jatällä hetkellä riski on hallinnassa.
”Kosteuden seuranta on ollut jatkuvaa.”
Toimela myöntää, että Wood Cityn puukerrostaloihin on rakentamisen aikanapäässyt ajoittain paljon vettä esimerkiksi kerroksiin. Hänen mukaansa kaikki onkuitenkin kuivattu. Toimelan mukaan koko rakennuksen peittäviä sääsuojia eisinänsä tarvita massiivipuusta rakennetuissa uudiskohteissa, koska massiivipuukestää väliaikaisen kosteuden.
Peliyhtiö Supercell aikoo muuttaa Wood Cityyn myöhemmin rakentuvaantoimistotaloon, vaikka yritys on tietoinen asuinkerrostaloissa ilmenneistäongelmista. Supercellin viestintäjohtajan LindaÅströminhttps://www.hs.fi/haku/?query=linda+astromin mukaan Supercellin jaSRV:n yhteistyö jatkuu ”luottavaisin mielin”, ja yritykset ovat tiiviissäyhteydessä toisiinsa.
Toimistotalon rakentamista ei ole vielä aloitettu. Toimelan mukaan senrakentamisessa aiotaan käyttää sääsuojaa, joka nostetaan talon rungon mukana.
Miksi toimistotalossa käytetään sääsuojaa, mutta asuinkerrostaloissa ei?
”Toimistotalon rakennustekniikka on ihan erilainen, ja kosteudenhallinta onratkaistu eri tavalla”, Toimela sanoo.
Myös Stora Enson building solutions -yksikön johtaja Petri Perttulahttps://www.hs.fi/haku/?query=petri+perttula painottaa Juha Toimelantavoin, että massiivipuu kestää kosteutta hyvin. Stora Enso on vastuussa WoodCityn puukerrostalojen elementeistä ja niiden liitosmateriaalista sekä rungonsuunnittelusta ja asennuksesta.
”Tämä tapa rakentaa ei sinänsä ole mitenkään uusi, tällaisia massiivipuutalojaon tehty yli 10 000 maailmalla”, Perttula sanoo.
Wood Cityn sivuilla lukee, että ”[uuden] turvallisen ja nopeanrakennusmenetelmän erityispiirre on se, että rakennuksen massiivipuurunkovoidaan asentaa ilman sääsuojausta. Menetelmää sovelletaan kuitenkin Suomessanyt ensimmäistä kertaa monikerroksisiin massiivipuurakennuksiin.”
Perttulan mukaan Stora Ensolla ei ole kuitenkaan aiempaa kokemusta koivuvanerinkäytöstä puulementtien liitoksissa. Ei siis ole todellisuudessa ollut tiedossa,voidaanko koivuvaneria käyttää ilman sääsuojaa Wood Cityn -tyyppisessäkohteessa.
HS uutisoi viime viikolla, että Stora Enso on ollut mukana rahoittamassatutkimusta, jossa on selvitetty Wood Cityn kosteudenhallintaprosessia. HS:n haastattelemienlähteiden mukaan tutkimusten tarkoitus on ollut selvittää, onkouudentyyppisellä tekniikalla rakentaminen mahdollista ilman sääsuojaa.
Stora Enson viestintäjohtaja SatuHärkösenhttps://www.hs.fi/haku/?query=satu+harkosen mukaanhttps://www.hs.fi/koti/art-2000005444271.html yritystä kiinnostivatkosteuden mittaamiseen testattu anturitekniikka ja uudentyyppisten elementtienkosteudenkesto, ei sääsuojaus.
”Tavoitteenamme oli tutkia ja kehittää rakenteiden ja olosuhteiden mittaamistasensoritekniikalla”, Petri Perttula sanoo.
Petri Perttula myöntää puhelimessa, että koivuvanerin käyttö on ollut virhe.
”Sen osuus rakennuksissa on kuitenkin hyvin pieni, ja korjaussuunnitelmaatullaan noudattamaan tarkasti. Emme tulevaisuudessa aio käyttää koivuvanerialiitosmateriaalina.”
Perttulan mukaan koivuvanerin käyttöä puolsi se, että se on lujaa.
Stora Enso on ilmenneiden mikrobivaurioiden maksumies, jonka vastuullamikrobikasvuston poistaminen on. Perttula ei suostu lukuisista yrityksistähuolimatta kertomaan, millainen hintalappu puhdistustoimenpiteistä yritykselleaiheutuu.
”Kustannukset eivät ole merkittävä asia kokonaisuuden kannalta, laatu on.”
Kestävään puurakentamiseen erikoistunut arkkitehti Pekka Saatsihttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+saatsi on sitä mieltä, että WoodCityn homeongelmat olisi voitu estää asianmukaisella sääsuojalla.
”Sääsuojaamaton rakentaminen on valitettavan yleistä, ja tähän tapaan ontultava nopea muutos. Puurakentaminen ennen ja puurakentaminen nyt ovat kaksieri asiaa. Modernit puuelementit ovat paljon vaurioalttiimpia kuin perinteinen,hengittävä massiivipuurakenne, joka oikein rakennettuna kuivuu kastuttuaan”,Saatsi sanoo.
Hän huomauttaa, että ilmastonmuutos lisää tuulia ja sateita, jotka muuttavattyömaaolosuhteita entistäkin haasteellisemmaksi.
”Rakennushankkeiden kuivaketjun ymmärtäminen on siksi tärkeämpää kuin koskaan.Rakentaminen kunnon sääsuojassa lisää kustannuksia rakentamisen aikana, muttase on välttämätöntä, jos kuivaketju halutaan säilyttää.”

[/quote]

https://summa.almatalent.fi/article/tt/uutiset/puukerrostalon-maine-sai-tahran/419369

Näyttää siltä että hysteriasta oli kysymys. Jos rakennus saadaan rakennetuksi ilman sääsuojaa, siitä saadaan melkoinen kustannussäästö. Rakennuksen "puu" on säänkestävää vaneria, joten ei haittaa vaikka vähän kastuu rakennusvaiheessa.

[kayttajaa-ei-loydy]

Todennäköisesti ei ymmärretä sitä, että miten pitkään kosteus rakenteissa on! Puhutaan kastumisesta ja kuivumisesta, mutta homehtumisen alkamisesta ei juuri lainkaan. Kesäolosuhteissa, silloin kun lämpötila on +5 - +25 asteen välillä ja rakenne on märkä (mikroilmasto RH yli 80%) homehtuminen voi alkaa muutamassa vuorokaudessa. Kun homehtuminen tapahtuu, ei se koskaan lähde rakenteista pois itsestään. Vaikka selluloosa on ns hygroskooppinen aine, ei sitäkään pidä tieten tahtoen rakennusaikaan kastella! 

[kayttajaa-ei-loydy]

Rakennustyömaan riskit:
1) hankkeeseen ryhtyvä 
- pihiys eli halvin aina voittaa, kun kilpailutetaan tavara tai työ
- itse ei ajattele/ihmettele/kyseenalaista terveellä tavalla
- luulee (luulo ei riitä alkuunkaan)

[kayttajaa-ei-loydy]

Otin muutama vuosi sitten aivan uuden ponttilautalattian pinnasta kuvan. 
Lattia pääsi kastumaan noin viikko ennen kuvan ottoa. Vesi poistettiin ja kuivattiin noin 4- tunnin jälkeen kastumisesta.
Puupintaa ei ehditty käsitellä millään ennen kastumista. Miettikääpä tätä:

[kayttajaa-ei-loydy]

Jos puiset sisätilat kastuvat, homehtuvat ne joka tapauksessa, oli ne ladottu tai liimattu miten tahansa.  Puuelementtien tekotapa ei estä homehtumista. Homehtuminen estyy ainoastaan pitämällä rakenteet kuivina.

[kayttajaa-ei-loydy]

Vaneri homehtuu helpommin kuin massiivipuu.

[kayttajaa-ei-loydy]

HUOM!
Eipä näytä joku muukaan ymmärtävän rakentamisesta, sillä aluskatteen ja rakennuksen ympäristön mikrobit vaikuttavat sisätilan ilman laatuun varsinkin silloin, kun sisätilat ovat alipaineisia ja sisätiloja ympäröivät rakenteet eivät ole tiiviitä, niin kuin ne eivät yleensä ole, tuskin koskaan. 
On tilanteita, vaikka sisätiloja pyritään pitämään ylipaineisena, niin siitä huolimatta sisätilat saattavat olla tilapäisesti alipaineisia, joten aluskate ei missään tapauksessa saa olla pahanlaatuisessa homeessa (eräs laji mikrobeista).
HUOM! HUOM!
On harhauttavaa puhua yksinomaan mikrobeista, sillä niitä on monen Monta lajia, toiset pahanlaatuisia ja vaarallisia, toiset hyvänlaatuisia ja hyödyllisiä.

[kayttajaa-ei-loydy]

Huh…huh…
Joku väittää, että sisätilat pitää olla ylipaineisina…???
Rakentamismääräysten mukaan sisätilat pitää olla alipaineisia.
Periaatteessa rakenteet eivät saa olla kosteusvaurioituneita, mutta STM asetuksen 545/2015 mukaan kattorakenteen mikrobeja ei oteta huomioon rakennuksen sisäilmastoa tutkittaessa…

[kayttajaa-ei-loydy]

Mikrobeja on hyvänlaatuisia että pahanlaatuisia, joista home ja sen tapaiset ovat yleisimpiä. On järjetöntä olettaa kattorakenteen dna:ta sisältävät pahanlaiset mikrobit terveellisiksi eli hyvänlaatuisiksi ts. ottamatta huomioon sisäilmaa tutkittaessa. 
Kattorakenteen pahanlaatuisia mikrobeja, yleensä hometta, ei pystytä tutkimuksissa erottamaan muualta tulleista, koska dna:ta ei pystytä myöskään määrittämään ja siten erottamaan, mutta kannattaako? Järjen käyttö on aina sallittu ja suotavaa!

Mitä järkeä siinä on, että muualla puhdasta, mutta yläpohja helvetisti homeessa? Jos noin on, niin silloin on yläpohjan kattorakenteen tuulettuvuus täysin älytöntä.
Huom! Kun sisäilma on saastunutta “mikrobeista” tai muista pahoista aineista, niin silloin ne ovat tulleet alipaineistettuihin sisätiloihin  vaipan sisärakenteista eli vaipan läpi tai sisäpinnoista. Kun näin on, niin silloin on syytä saattaa sisätilat ylipaineisiksi.

[kayttajaa-ei-loydy]

Nyt menee käsitteet aivan sekaisin…
Kysymys on siitä, että on olemassa ulkoilmamikrobeja ja kosteusvauriomikrobeja (eli kosteusvaurion indikaattorimikrobeja). Ulkoilmassa on aina mikrobeja myös kosteusvaurioihin viittaavia. Nämä ulkoilmamikrobit tulevat ilmanvaihdon ja myös ulkovaipan epäjatkuvuuskohtien kautta ilmavuodoissa sisäilmaan, jolle ei mahdeta mitään. Näitä ei pidä sotkea kosteusvaurioiden mikrobeihin.
Asetus lähtee siitä, että yläpohjan yläpinta (eristeen yläpinta), ulkoseinien tuulensuojan ulkopinta ja alapohjan eristeen alapinta ovat niitä rajapintoja joiden ulkopuolelta olevia mikrobeja oteta huomioon. Eli maaperän ja ulkoilman mikrobeja ei oteta huomioon. Rakenteissa olevat otetaan huomioon.
Sen sijaan rakenteissa ja rakenteiden sisäpinnoilla olevat mikrobit otetaan huomioon. Tämä on järkevä ja hyvä jakoperuste.
Termi DNA tarkoittaa mikrobiologiassa sitä, että sen perusteella voidaan nykyisin määrittää laboratoriossa mikrobien sukuja ja määriä, esim qPCR testillä. Pääsääntöisesti rakennenäytteiden mikrobit määritetään joko suoraviljelyllä tai laimennussarjaviljelyllä.
Sisäilmaston pitää olla alipaineinen muutoin ulkovaippa mikrobivaurioituu. Sisäilman ylipaineistuta käytetään rakennusten “saattohoidossa”, eli rakennus odottaa käytöstä poistoa eli purkua. 

[kayttajaa-ei-loydy]

Täällä on merkillistä: poistetaan viestejä, jotta oma  harhatieto jää voimaan.
Katsotaan kuinka kauan tämä poistettu viestisaa  olla? 

Ennustus: ei kauan, kerberos on vahtimassa.

Yritetään 7. kerta alla olevaa viestiä, sillä 2. kerta oli näkyvissä 7 min ja3. kerta 2 min, 4. kerta 1 min

"Ulkoilmassa on aina mikrobeja myös kosteusvaurioihin viittaavia.......Näitä  ei pidä sotkea kosteusvaurioiden  mikrobeihin."

Jahas! Minä :D :laugh: :blush: Ja jos ei muuta tiedä  ja osaa erottaa kuin sanan mikrobit, niin silloin kannattaa jättää ne selitelmäteoksien  lainailut  näiltä nurkilta pois.