Hei, mitä mieltä liitteenä olevasta reunavahvistetusta laatasta jossa ns. kaksoislaattarakenne. Onko kyseessä riskirakenne? 
Riskirakenne jos sisällä sattuu vesivahinko, muuten ei jos salaojat toimivat.
Kaksoislaatta on aina, siis AINA, riskirakenne, vain amatöörit ja muut osaamattomat suosivat kaksoislaattarakennetta. Copy-paste suunnittelijat suosivat ko. rakennetta, koska
a) pääsevät helpolla copy-pastella rahastamaan,
b) ei ole tietoa ja taitoa eli osaamatta /tietämättä mitään pääsevät rahastamaan,
c) suunnitteluvirhe siirtyy hankkeeseen ryhtyvälle, joten pääsevät vastuusta kuin koira veräjästä.
Kaksoislaattaa ei tarvitse tehdä ja pääsee kaiken lisäksi paljon halvemmalla, kun osaa ja tietää. Salaojilla ei ole mitään tekemistä kaksoislaatta tai yksilaatta. Tietenkin salaojat pitää olla kunnossa, mutta muusta syystä.
Huom 1! Ontelolaattarakenteessa on “pakko” käyttää kaksoislaattaa, mutta miksi käyttää ontelolaattoja, kun muuten pääsee halvemmalla?
Huom 2! Kyseisessä kuvassa on muutakin virhettä ja paljon eli vahvistaa tietämättömän copy-paste-toiminnan. Minkähänlainen suunnittelija on tuon alkujaan suunnitellut. Täysin osaamaton ja tietämätön. Kysyjä hyvä, jos et vielä ole toteuttanut, niin älä missään tapauksessa tee kuvan mukaan, mutta jos olet jo toteuttanut, niin voi, voi ja voi! Ensin kannattaa kysyä ja sitten vasta tehdä eikä toisin päin.
Joopa joo! Ompa vanha tai uusi. Nykyisinkin ti-mies suhertaa käsin piirrettynä. Sitten se toimitetaan copy-paste-taiteilijalle. En ennusta mitään, sillä en ole ennustaja-kaikkitietävä, joka jo kuvasta näkee onko kyseessä vanha vai tuleva uusi tai siltä väliltä, jotten toistan:
tuossa kuvassa on täyttä sutta suuri osa.
Kaksoislaattaa ei kannata tehdä tehdä sutta, sillä sen voi tehdä helpommin “yksöislaattana”. En lähde piirtelemään käsin enkä koneella enkä seliittämään. Yksinkertaisesti sanottuna kaksoislaatta tehdään yhdellä ja samalla valukerralla, jolloin syntyy “yksöislaatta”. Osaavalle se on helppoa.
Olen suunnitellut yli 20 vuotta cadillä eli se siitä. En ole suunnitellut tuollaista rakennetta koskaan koska se on “susi”. Tosin olen suunnitellut aika vähän omakotitaloja koska se on “näpertelyä” ammattilaiselle, poikasena tuli muutama suunniteltua.
" Tosin olen suunnitellut aika vähän omakotitaloja koska se on “näpertelyä” ammattilaiselle, poikasena tuli muutama suunniteltua."
Sen huomaa, kun jankutta sitä mitä muut ovat jo sanoneet ja 20v aika on auttamattomasti vielä oppipojan asemassa. Pannaan suunnitteluvuosia ammatikseen vielä toinen mokoma ja kokoajan seuraten aikaa ja kehitystä, niin sitten “kyllä se siitä”.
Työ mikä tahansa ei ole näpertelyä. niin minäkin uhoaisin oppipoikana.
Viisaampi väistää! Minä väistän!
Hyvä! Siis että olet viisaampi. 
Koska on vain kaksi ääretöntä eli avaruus ja ihmisten tyhmyys!
DET mallissa on esitetty maakosteuden siirtyminen betonirakenteeseen. Reunavahvistus ja lattian pohjalaatta ovat kosteita / märkiä. Niistä kosteus siirtyy ulkoseinän alaosaan ja seinän alaosa on homeessa ensimmäisen elinvuotensa aikana. Erittäin paha riskirakenne…
Tuossa edellä on konkreettisesti sanottu riskirakenteesta aiheutuva vain eräs vikanaisuus. Sanotaan “ääneen” toinenkin vika, joka on hyvin suosittu (miksi?), varsinkin talopaketeissa, joissa alaohjauspuu/sidepuu on painekyllästettyä kestopuuta. Siitä tulee haitallisia sisailmaa pilaavia kaasuja. Myös luullaan märkäkesto paremmaksi, mutta tolpat kestävät huonommin, jolloin home, home ja home. Näissä kaksoislaattarakenteissa väliseinien alaosat ovat vastaavassa tilanteessa ja paljon muita vikoja.
Kaksoislaattarakenne voidaan helposti tehdä yhdellä valulla eli yksikerroksisena ja paljon halvemmalla.
Kaksoislaatta ei ole ainoastaan riskirakenne, vaan se on täysin virherakenne, joten se ei täytä edes hyvää rakennustapaa.
Ennen sitä käytettiin paljon alajuoksuissa, nykyään ei. Tuosta ei haittaa jos seinän/lattian liitos ja koko seinä tiivis eli sisäpuolelle ei pääse mahdollisia “kaasuja”. Kestivät enemmän/kauemmin kosteutta eli ei sinänsä väärä ajatus? Väärä ajatus oli mahdollinen kosteusaltistus ja käyttö asuinrakennuksessa?
Jos aljuoksu kastuu, niin kasttuukohan tolppien päät, nimittäin alapäät. Jos höyrynsulkuna on muovi, niin siihen tehdään tahallaan “miljoonia” reikiä, jolloin sen höyry-/kaasutiiveys ilmeisesti kärsii.
Jos alajuoksu kastuu yläpintaan asti niin silloin tosiaan kastuu myös runkotolppien alapäät. Jos kastuu hieman vain alajuoksun alapinta niin ei ala lahoamaan koko alajuoksu. Laho taas levittää kosteutta lahoamatonta enemmän. Tosin nykyisissä kestopuissa on vähemmän myrkkyjä kuin ennen. Veden kanssa kosketukseen joutuvat laadut ovat eri asia.
Mitähän vesihöyry mm. sisältää? Tai mitähän maaasta tai ylhäältä tai siltä väliltä kosteuden puussa aiheuttanut (puu) sisältää? Kosteassa puussa lahovaurio etenee enemmän tai vähemmän nopesti tai vähitellen. Miksi Kuningas IV:n piironki ei ole vielä ollenkaan lahonnut?
En lähde väittelemään vänkäreitten kanssa. Kukin ajatelkoon, miten tahtoo ja etenkin osaa ja ennenkaikkea älyää.
Kunnollinen kestopuu kestää vedessä ja vedelle alttiina paremmin kuin käsittelemätön tavallinen rakennuspuu, sitä kait ei kiistä kukaan?
Jos sokkelin yläpinta on kostea, siis ei irtovettä, niin kestopuu saattaa estää runkoa lahoamasta?
Välissä yleensä bitumihuopa joka estää irtoveden pääsyn alajuoksuun mutta ei vesihöyryä tai muita höyryjä jotka “koukkaavat” bitumihuovan ohi.
Näköjään on vaikea ymmärtää, että kestopuu ei sovellu miltään osin talojen runkorakenteeksi.
Rakenteet on suunniteltava niin, että ne ovat kuivia. Myös talojen sokkelirakenteet.
Pelkkä ajatus siitä, että rakenteissa on kosteutta on väärää suunnittelutapaa.
Niinpä niin. Joillakin on se väärä pinttymä ja kalkkeuma jo syntyessään. Painekyllästyksellä ei sitä korjata.
Niimpä niin…
Terveyshaitan määrittely kuuluu ainoastaan terveysalan asiantuntijoille kuten terveystarkastajille, ei rakennusalan ihmisille…
Meille kuuluu suunnitella ja rakentaa niin, että rakenteisiin ei kehity kosteusvaurioita, joista voi tulla terveyshaittaa asukkaille tai käyttäjille.
Eräs suurimpia kosteusvaurioiden aiheuttajia talojen sokkeleissa on niiden sisäpuolinen lämpöeristäminen ja lattioissa niiden alustäytöt eli
kapillaariset maa-ainekset.
Sokkelin sisäpuolinen lämmöneristäminen? Pitääkö eristää vai ei? Joidenkin tutkimusten mukaan pitää koska kylmään pintaan voi kondensoitua vettä joka kastelee sokkelin. Tarkoitan siis vesihöyryä enkä kapiillarista vettä. Tietenkin kaikki vaikuttaa kaikkeen ja jos kysyt kymmeneneltä niin saat yksitoista vastausta.
Rakennusfysiikka antaa vain yhden vastauksen.
Sokkelin sisäpuolinen lämpöeristäminen nimenomaan lisää sokkelin kondenssiriskiä ja
jäähdyttää samalla koko sokkelin ja ulkoseinän alaosan.
Erittäin paha riskirakenne!