Kosteutta seinässä

Betonilaatat
1

 

Paritalomme (-95) asuntojen välisessä väliseinässä (betoni) on mitattu kohonneita kosteusarvoja. Arvot mitatttu 4,5cm syvyydeltä seinästä:

Mittausarvoja.

<o:p>n. 2cm lattiatason alapuolelta: n. 90 %RH, n.21C ja vesimäärä n.17g/ilma m3</o:p>

20cm lattian yläpuolelta: 85%RH, n.22C ja 17g/ima m3.<o:p></o:p>

100cm lattian yläpuolelta: 55%RH, n.24C ja 11g/ima m3.<o:p></o:p>

Asunnon, jossa kosteutta havaittu, lattia on n. 50-70cm toisen asunnon lattiaa alempana. Eli oletus on, että maavaraisen laatan alushiekka, joka ”lepää” alempana olevan asunnon seinää vasten, on kostuttanut seinän. Rakennusaikana on paikalta jouduttu louhimaan kalliota, mutta miten kallio "kulkee" talon alla, siitä ei ole tietoa. Parista kohtaa talon salaojat on kaivettu esiin, eikä ainakaan näissä kohdin kallio tullut vastaan. Salaojat kiertävät taloa, mutta kostuneen väliseinän kohdalla ei ole salaojaa.<o:p></o:p>

Koska emme oikein tiedä miten asiassa pitäisi edetä ja mitä tehdä, olemme pyytäneet aluksi erästä alan yritystä tekemään reiän (esim. 20cm) asuntojen väliseen seinään suunnilleen sen kosteimmalle kohdalle.<o:p></o:p>

Mikä meitä siellä odottaa (kuiva vai märkä hiekka), emme tiedä. Miten märkää laatan alla oleva hiekka voi ja yleensä saa olla. Maksaako vaivaa mittailla hiekan kosteuspitoisuuksia? Pitäisikö laatan alapuolisessa seinässä olla jokin kosteuseristys?

Jatkon kannalta hyville ja asiantuneville neuvoille olisi käyttöä, varsinkin jos on joskus törmännyt vastaavaan ongelmaan.  <o:p> </o:p>

<o:p> </o:p>

2

Miten kosteus tuli esille? Miksi mitattiin?

3

Asunnossa tehtiin muuta remppaa ja tarkistusta ja siinä yhteydessä päätettiin mitata kosteus myös väliseinästä. Eli kosteus tuli esiin puolivahingossa. Seinässä ei sinänsä näy mitään erityistä, normaali betoniseinä ja sen päällä lasikuitutapetti. Ei mitään kosteuden aiheuttamia jälkiä (kupruilua tms.)

4

Jos kosteus ei aiheutta mitää ongelmia, eli hometta tms ei silloin homma ok.

5

Asunnon asukkaat ovat tietysti huolissaan kohonneista kosteusarvoista. Porataan nyt ainakin se reikä ja katsotaan mitä sieltä löytyy vai löytyykö mitään erityistä. Onko laatan alla oleva hiekka aina kosteaa ja maksaako vaivaa edes mitata sen kosteuksia?

6

Laatan alla olevan hiekan suhteellinen kosteus on aina 100% tai ainakin ehkä vain, mutta vain hitusen alle.

7

Siinä mielessä sitä täytön kosteutta on turha mennä mittaileen koska se on melko varmasti lähes 100 %:a.

8

Kyseessä ns osastoiva seinä, joka on perustettu anturan varaan. Jos betoniseinä on kosketuksissa alustäyttöön, (tonennäköisesti on) niin alustäytön ilmatilan kosteus siirtyy betoniin. Kosteus voi siirtyä myös kapilaarisesti.

Löytyykö ko kohdasta rakennepiirustus. Jos löytyy nin scannaile ja laita näkyviin.

9

Auttaneeko tämä.
Oikealle puolelle piirretty, vasemmanpuoleisen lattian kanssa samassa tasossa oleva "lattia", ei kuulu tähän piirrokseen.
Kosteutta siis vasemman puoleisen asunnon seinässä.

10

Vastaava tilanne oli kerran edessä ja valitsivat seuraavanlaisen korjaustavan. Tuo alempi seinä pinnoitettiin sellaisella hyvin kosteutta läpäisevällä materiaalilla ja kosteus sai haihtua huoneilmaan.

11

Näitä rakenteita on pilvin pimein rinneratkaisuissa. Osastoiva seinä on kosketuksissa ylemmän tason alustäyttöön, josta kosteus tasaantuu betonirakenteeseen.

Tuota on erittäin vaikea korjata. Kosteutta läpäisevä maali on yksi vaihtoehto, mutta maalin pinta voi olle niin kostea, että mikrobikasvuston vaara on olemassa. Toisaalta seinä on kylmä jos seinän takana ei ole eristettä. Silloinkin voi jo kastepiste syntyä vaikka kosteutta ei alustasta päin tulisikaan.

Jos seinää ei ole vesieristetty takaa on kysessää suunnitteluvirhe.

12

Joo kyllä “suunnitteluvirhe”, mutta sitähän ei sillä korjata.

13

Kyllä näitä on korjattu…

Yksi tapa on avata yläpuolen lattia ja vesieristää seinä anturaan saakka ja samalla lämpöeriste esim Fifoam tai vastaava. Maksaa noin 500 - 1000 euroon metri. Riipuen tapauksesta.

Tämä on vain yksi malli. Jokaiseen tapaukseen pitää tehdä tarkka suunnitelma.

14

Tohtorin ehdotus kuulostaa sinällään järkevältä. Ehdotuksia muista mahdollisista korjaustavoista ottaisin myös mielenkiinnolla vastaan. Tässä on todettu, että hiekka lattian alla on aina kosteaa/märkää. Hiekan kosteus ei siis välttämättä liity esim. salaojien toimivuuteen tms?

Erityisellä mielenkiinnolla ottaisin vastaan ehdotuksia tekijöistä pääkaupunkiseudulla. Vaikkapa henkilökohtaisella viestillä jos tällä pastalla ei haluta ketään mainostaa.

15

”Yksi tapa on avata yläpuolen lattia ja vesieristää seinä anturaan saakka”

Ei riitä. Se kapillarisuus on kavala ”tauti”.
Mennään melkoisella varmuudella täsmälleen samaan tilanteeseen.

” Kyllä näitä on korjattu...”

Niin noihin ”pisteisiin” tilalle voi panna:

”mutta on epäonnistuttu”, koska siis korjattu on sen myönään, mutta ei noin kevyin perustein, mutta jos on, niin on epäonnistuttu.

Tuo aikaisemmin ollut kuva ei kerro koko totuutta tai jos kertoo ja korjataan tuolla sinällään ”järkevällä tavalla”, niin se vain ”kuulostaa”, koska se on unelma, jota tuossa vahvistetaan.

Tuohon tekijöitä löytyy, mutta ne tekijät ottavat vai rahat eli niilläkään ei ole puhtaat jauhot pussissa. Jos kuitenkin on, niin silloin jauhot ovat valmiiksi ”homeessa”.  

Myös ” Yksi tapa on avata yläpuolen lattia ”on hyvin vaikea ja hankala homma tehdä se kunnolla eli hyvin. En lähtisi noin vain kevein perustein ”syyhyttä saunaan”.

Nyt tietenkin yksi ja toinenkin naama sanoo, että minä en anna mitään korjausehdotusta. Tähän vastaan, en annakaan, koska on täysin vastuutonta antaa ohjetta puutteellisin alkutiedoin noin kalliiseen korjaukseen ja hankalaan tilanteeseen, jossa on perustavaa laatua oleva rakennevirhe, mutta varoituksen sana ainakin on paikallaan, joka tässä ja nyt on antaa nopein ohje.

En myöskään halua maalata niitä kuuluisia piruja seinälle, sillä niitä on jo riittävästi siinä.

16

Mielelläni kuitenkin kuulisin jonkun ehdotuksen, ilman sen suurempaa tarvetta kantaa vastuuta. Jos olet alan ammattilainen ja omistat hyviä ajatuksia, niin kerro ne eteenpäin. Olen vähän samoilla linjoilla kuin sinä “Tuohon tekijöitä löytyy, mutta ne tekijät ottavat vai rahat eli niilläkään ei ole puhtaat jauhot pussissa” Sen takia haluaisinkin täältä sellaisten ammattilaisten mielipiteitä, jotka ovat ko. rakennevirheitä korjanneet tai kykenevät antamaan asiantuntevia ehdotuksia asian korjaamiseksi.

Yksi ehdotus oli jättää asia silleen ja käsitellä seinä kosteutta läpäisevällä pinnoitteella. Seinässä ei siis ole vieläkään mitään kosteusvaurion jälkiä, vaan se on kuin “pakasta vedetty” 15 vuoden asumisen jälkeen. Tällaisen ehdotuksen olen saanut muualtakin.Onko tämä sitten kestävä ratkaisu?

Toinen ehdotus oli seinän vesieristys anturaan asti.

17

Juu-u! Annoin vihjeen tai ohjeen jo siellä edellisen viestin loppupuolella:“…on täysin vastuutonta antaa…jne”

18

Jos jotain ruvetaan korjaamaan on ensin kohde tutkittava kunnolla ja tehtävä sitten korjaussuunnitelma jos tutkimus antaa aihetta.

Missään nimessä ei pidä ruveta töihin ilman suunnitelmia.




19

Eli mitä tietoa kohteesta on saatava, jotta pystyy suunnitelman tekemään?

Erään paikalla käyneen yrityksen suunnitelma oli: “lattia täytyy avata ja katsoa sitten miten edetään”. En tiedä, ehkä olisin pystynyt samaan.

Jos nämä ovat kovin yleisiä tapauksia, niin olisi valaisevaa kuulla minkämoinen remppa kustannuksiltaan ja kestoltaan meillä on edessä.

20

Ei siellä mitään pelkkää anturaa ole. Se "väliseinä" on kosketuksessa kauttaaltaan märkään maahan sinne oikeanpuoleisen lattian alapinnan tasalle ja vasemmalla puolen vähemmän ja se on siinä. Ja lisättäköön vielä, että "halvalla" tai edes edullisesti (suhteellinen käsite) täysin korjaamaton paikka.