Se on tälläinen laite: www.leakomatic.com
Jos kunnan verkossa on “vain” 4 bar, niin ei normaalilla lämmityssysteemillä saa painetta niin korkeaksi nousemaan, että se hajottaa huolellisesti tehdyn vesisysteemin eli irrottaa putken jakotukista.
Ei sittenkään vaikka putkistossa olisi 0-asteista vettä ja se lämmitetään boilerissa vaikkapa lähelle 100 astetta eli paineen nousu on oltava yli 6 bar, koska koeponnistus on suoritettava 10 bar:lla.
Tilannetiedotus
Tarkastaja kävi, ja totesi että syytä akuutteihin toimenpiteisiin ei ole (helpotuksen huokaus), tilanne tarkistetaan muutaman kuukauden päästä uudelleen, jotta varmistutaan, että onko kuivuminen tapahtunut. Ainoa mikä häntä huolestutti, oli linoleumissa oleva juuttikangas, joka on maton ja liimakerroksen välissä…
Anteeksi nyt Monta, mutta minä en ymmärrä mitä tarkoitat.
Vääntäisitkö rautalangasta, miten tuo alkupaine ( 4 bar) ja delta T (100) vaikuttavat paineen nousuun. Antaisitko muutaman väliarvon, Vaikkapa mitä on paine, kun delta T on esim. 10 astetta sekä kun se on 50 astetta. Noin arvot riittävät ainakin minulle.
Tämä ei liity otsikkoon mitenkään, joten älkää vaivautuko lukemaan!
Arvoisa japi! Antaisitko väliarvona raudasta taottuna mikä on tuo delta T(100). Aivan outo käsite näissä piireissä eli aivan tavallisen väen keskuudessa. Sen verran yritin elastiikan alaan liittyvästä ymmärtää, että käsittääkseni alkupaineeseen, kun lisätään paineen nousu, niin lopputulos riippuu myös siitä lähtöpaineesta. Yritänpä vääntää sitä hehkutetusta rautalangasta:
1) lähtöpaine 4 bar + paineen nousu 2 bar = loppupaine 6 bar
2) lähtöpaine 4 bar + paineen nousu 3 bar = loppupaine 7 bar
3) lähtöpaine 5 bar + paineen nousu 2 bar = loppupaine 7 bar
4) lähtöpaine 5 bar + paineen nousu 3 bar = loppupaine 6 bar
5) lähtöpaine 4 bar + paineen nousu 6 bar = loppupaine 10bar
6) lähtöpaine 4 bar + paineen nousu 7 bar = loppupaine 11 bar
Ja vielä rautalankaa: tuo paineen nousu ja eri alkupaineet ovat vain esimerkkejä, ei sovitettu kysyjän tapaukseen.
Voin antaa sitten noita väliarvoja, kun annat selityksen tuolle delta T:lle ja lisäksi sinun on syytä antaa muitakin reunaehtoja, kuten onko kyseessä kupariputkisto vai muoviputkisto, kuinka pitkä putkisto ja miten ne on eristetty ja mistä kohtaa putkistosta nuo väliarvot on annettava.
Nyt hämärästi muistan, että eiköhän tuo delta T (100) jotenkin muistuu mieleen tuosta 100, että kun äiti on pannut kattilaan kraanasta vettä, joka ei liittyne mitenkään tuohon 100 (uskoisin) ja sitten liedellä hetken päästä perkele sitä kattilan kantta ei kannata enää yrittääkään pitää täysin kiinni. Tässä on jotakin tekemistä tuolla 100. Miksikähän se ei pysy kiinni se kansi. Kerran, kun yritin, niin äiti suorastaan huusi "älä hullu pidä sitä kiinni, se saattaa räjähtää!" Sen jälkeen en enää ole yrittänytkään.
Miksikähän muuten painekattilassa on se nippeli, joka sihisee ainakin joskus?
Hyvä Monta.
Minä tarkoitin delta T:llä antamiesi lämpötilojen 0 astetta ja 100-astetta erotusta, eli lämpötilaeroa. Viisautesi perustasta Kuukkelista olisit tämän kyllä myös löytänyt. Käytin tuota termiä, koska se on kaikkialla maailmassa fysiikassa käytetty tapa ilmaista lämpötilaeroja.
Sovitaan, että lähtölämpötila on normaali kylmä vesi 6 astetta ja paine 300l boilerissa on 4 bar,kyseessä kupariputkisto 18X16,kokonaispituus 10m, eristeenä armaflex 20mm. Lämpötilan nousu 10 astetta, eli 6:sta 16 asteeseen. Yksinkertaistaakseni laskutoimitustasi, putkistossa ei ole muita haaroja. Kertoisitko nyt loppupaineen boilerissa, muutaman asteen tarkkuudella.
Vielä lisäkysymys: Koska ilmaisit mittauspisteen sijainnin vaikuttavan lopputulokseen, niin mikä on paine-ero boilerissa ja putkiston loppupäässä, oletuksena, että molemmat mittauspisteet ovat samalla korkeudella? Jotta saisimme selvän eron, niin nyt voisimme olettaa putkiston pituudeksi vaikkapa 100m.
Huomasin, äsken, että pyysin muutaman asteen tarkkuutta. Tarkoitin tietysti muutaman barin tarkkuutta.
Vännä nyt sitä lankaa tai rautaa tai mitä tahansa niin, että aimpaan vastaukseesi 18.1 klo 10.30 tulee jotain järkeä. Turha siis sepustella jotain varoventtiilin sihinästä, kun yksinkertaisesti totesit, että paine ei nouse kyllin korkeaksi.
Vaikka Sinun japi tietämyksesi ja osaamisesi on maailman laajuinen niin kyllä näillä leveyspiireillä kannattaa käyttää hieman useamman kuin vain Sinun ymmärtävää fysikaalista tekstiä. Onneksi minun ei tarvitse tietää eikä määrittää mistä tuon korkeatasoisen tietämyksesi olet saanut. Ehkäpä jo äidin maidossa. Nyt unohdit vielä sen, että missä on se takaiskuventtiili systeemissäsi. Ja vastaus siihen alkuperäiseen ropleemiin, että paine ei nouse yli 10 barin, jos toimiva varoventtiili aukeaa 8 bar:ssa. Näin se taitaa mennä. Se on siinä. Tämä aihe on osaltani loppuun käsitelty, toiseksihan minä jään suosiolla, koska ei ole tuota pätemisen tarvetta edes deltta T:n vertaa.
PS! alkuperäinen kysyjä ei muistaakseni tiedustellut noita väliarvoja.
Olisit vain Monta myöntänyt reilusti, ettet ymmärtänyt, että vettä ei juurikaan pysty puristamaan kasaan, ilman että paine nousee merkittävästi. Veden puristuskerroin kun on 2100 Mpa.
Jos systeemissä ei ole takaiskua, niin paine ei nouse merkittävästi. Varoventtili asia tuli jo aikaisemmissa viesteissä käsiteltyä, joten sitä sinä et tarkoittanut. Lainaan tähän loppuun vielä viestisi:
"Jos kunnan verkossa on "vain" 4 bar, niin ei normaalilla lämmityssysteemillä saa painetta niin korkeaksi nousemaan, että se hajottaa huolellisesti tehdyn vesisysteemin eli irrottaa putken jakotukista.Ei sittenkään vaikka putkistossa olisi 0-asteista vettä ja se lämmitetään boilerissa vaikkapa lähelle 100 astetta eli paineen nousu on oltava yli 6 bar, koska koeponnistus on suoritettava 10 bar:lla." Ei ole edes tulkintakysymys, mitä yritit viestittää. Minä myönnän, että sinä tiedät monesta asiasta paljon. Vanha kunnon lämpöoppi ja nesteiden ominaisuudet kuitenkin tuntuu olevan sinulla täysin hakusessa. Sen olen jo ennenkin havainnut.
Lisätään vielä sen verran, että enhän minä äsken esiintynyt tietäjänä vaan kyselijänä
Jaa, että suljetussa systeemissä vesi ei laajene lämmetessään aiheuttamatta paineen nousua. Normaalissa tilanteessa ollaan yleensä yli +4 asteen ja huomattavasti alle + 100 astetta, jolloin normaalisti painetta ei saada nousemaan 4 barista 10 bariin. Kaiken lisäksi systeemi on harvoin suljettu, niin sitä suuremmalla syyllä paine ei ole koskaan lähelläkään 10 bar.
Tuotahan minä pyrin sanomaan, että ei mitään vaaraa, kun on jotenkin tehty, niin ei vaaraa ja paine ei nouse "vaarallisille" korkeuksille. Teknikonkin on syytä osata luetun ymmärtäminen.
Jaa, että suljetussa systeemissä vesi ei laajene lämmetessään aiheuttamatta paineen nousua. Kukahan noin on sanonut ja missä?
Vesijohtoverkosto ei ole koskaan suljettu piiri. Lämmitysverkosto joko on tai ei ole suljettu. Jos tarkoitat takaiskun menopuolta, niin silloinkaan ei kyseessä ole suljettu piiri. Takaisinvirtaus kyllä on silloin estetty, jolloin veden lämpötilan nousu nostaa painetta. Mikäli takaiskuja ei ole, niin paine pääsee purkautumaan vesijohtoverkostoon.
Sitten siitä paineen noususta: Ellei se pääse purkautumaan, niin joku paikka pettää. Laskepa huviksesi paineen nousu.
Kun ollaan yli 4 asteessa, niin veden tilavuuden lämpötilakerroin on 0,00018 celsiusastetta kohti. Tilavuuden muutos delta V = tämä kerroin x deltaT x alkuperäinen tilavuus.
Paineen nousu delta p = -B x delta V /alkup. tilavuus. B on aiemmin kertomani veden puristuskerroin. Deltan merkityksen minä myös olen sinulle jo opettanut. Veden puristuskerroin vaihtelee hieman lämpötilan mukaan, mutta vaihtelu on niin pientä, että sitä ei yleensä oteta laskuissa huomioon.
Kun olet laskenut, niin mieti uudestaan sitä vaaraa.
Tenikon kannatta pysyä lestissään niin kuin suutarinkin.
Jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi, kuinka vaarallista paineen nousu on, laitan vain yhden laskutuloksen:
Jos sinulla on varaaja, jossa on 300 l vettä, ja sen lämpötilaa nostetaan 10 asteella, niin paineen nousu on n. 38 bar. Minusta liikutaan jo aika vaarallisilla vesillä, vaikka Monta muuta väittääkin. Mielestäni Montan neuvoihin uskomalla vaarannetaan jo ihmishenkiäkin. Tämän hengenvaaran vuoksi puutuinkin tähän asiaan näin rajusti.
Kaksi varoventtiiliä järjestelmässä ei ole mielestäni yhtään turhaa.
Montalle pohdittavaa. Miksiköhän auton jäähdytysjärjestelmässä on paisuntasäiliö? Jos Monta ystävällisesti pyytää pakkasaamuna päästä vilkaisemaan naapurin auton paisuntasäiliön nestemäärää niin hän huomaa sen olevan alarajalla. Kun naapuri tulee ajosta ja Monta taas vilkaisee paisuntasäiliön vedenpintaa niin yllätys, yllätys, vesimäärä on noussut ajon aikana! Mistähän ilmiöstä on kysymys?
Monta on tainut olla sitseissä “soppakulhon” ääressä kun lämpöoppia opetettiin ja tunnetusti soppakulhossa ei ollut mustaa Rellua.
“Japi” puhuu asiaa ja asiallisesti kuten asiaan kuuluu, mutta jälleen “hyvä” esimerkki (ei siis ensimmäinen/ ainutkertainen: “konsultin” kommentti ketjussa ei ole tänne kuuluvaa; täysin asiaton.
Jos tältä palstalta halutaan saada “oikeesti”, sitä mihin tämä on alkujaan tarkoitettu, niin tällaisien mietelmien kirjoittelut pitää jättää omien korvien väliin: Yleisesti todettuna tätä foorumia “oikeilla” asioilla puolustaen: Hävetkää aikuiset ihmiset!!
No onhan tämä ihmellinen palsta,yksi saa v…tuilla vaikka kuinka paljon ja jos joku vastaa samalla mitalla niin sitä sitten paheksutaan…
Tuli HTT:n kommentoima asia mieleen itsellänikin…
Ei ole todellakaan Konsultti ainoa asiattomien viestien rusnaaja.
Taas on näköjään “suku” täplittämässä. Onhan se kiva kun on harrastuksia.
Konsultti,Miksi 2.5l tdi transporttereissa sitten vedenpinta laskee paisarissa kun auton käyttää lämpöiseksi?
HTT:lle ja muillekin: Ilmoitin selkoisella sanonnalla jälleen kerran (sivustojen alkuvaiheesta asti) asian monikossa ja yleisellä tasolla ; taasen hyvänä esimerkkinä…: hävettää todella pastan puolesta nämä keskustelut (en tiedä miten tämä pitäisi kertoa että menisi perille ketään erityisesti “sormella osoittamatta”). Olin myös tämän palstan ensimmäisiä käyttäjiä ja myöhemmin pitkään myös ensimmäisinä valvojina, mutta esitin muutama kuukausi sitten omaehtoisesti eronpyyntöni “asemasta” , koska muutamat komentit jatkuvalla tahdila olivat aivan ala-arvoisia, tänne kuulumattomia jopa henkilökohtaisuuksiin meneviä!!!, joita eräänki kerran kommentoin: tämäkö se on todella teidän muutaman “näsäviisaan”, V…jan tms. perimmäinen ja todellinen tarkoitusperä tällä palstalla, häh?.
Minun osaltani vuodatus/kommentointini tästä asiasta päätty tähän ja tästä eteenpäin “jäljelle” jääneet valvojat hoitakoot tehtävänsä (toivottavasti), että sivusto pysynee sille ajatellussa tarkoitusperässä (pottuilu-/v…lukanava tämä ei saa olla, niin kuin se muutamien ketjujen osalta näyttää olevan).
Itse jatkan linjalla: jos mulla jotain annettavaan kysyville/epätietoisille rakentajille, niin saamansa pitää.