Olemme rakentamassa Kastellin 1 ½ kerroksista omakotitaloa, jossa on 150 neliötä.
Erilaisia lämmitysjärjestelmiä tuntuu olevan monia eikä yhtä oikeaa tunnu löytyvän.
Alustavasti meille on tulossa suora sähkölämmitys eli alas lattialämmitys ja ylös patterit.
Tuo sähkön nouseva hintakaari hieman vaan askarruttaa…
Vaihtoehdot:
-maalämpö 12-15.000 euroa eli meidän kukkarolle liian kallis
-vesikiertoinen lattialämmitys noin 2400 euroa + esim. Jäspin ecowatti n. 3800 euroa yht. n. 6200 €
- ilma-vesikiertopumppu noin 4000 €
-aurinkopaneelit hinta 1000-2000€?
Jos asuntomme vuosi kulutus olisi noin 20 000 kW/h niin mikä voisi olla sopiva näistä vaihtoehdoista?
Vai onko suorasähkö edullisin muutenkin kuin asentamisen kannalta, jos asunnossa on varaava takka ja lisäksi ilmalämpöpumppu.
-Suora sähkö on edullisin vain asentamisen kannalta.
-Puiden polton varaan ei kannata laskea, jos ei tiedä, että haluaa niiden puiden kanssa pelata ja on ääretön määrä ilmaispuuta.
-maalämpö olisi järkevin ratkaisu, mutta jos se on liian kallis, niin on unohdettava.
-paras hintahyötysuhde varmaankin on suora sähkö ja pari ilmalämpöpumppua. Käytössä se tuskin edullisimmaksi tulee.
-jos laitat vesikiert. lattialämmityksen, siihen on myöhemmin helpompi liittää mlp tai vaikka aurinkolämpö.
Suora sähkö ja 1-2 ILPpiä kaveriksi. Halvin asentaa ylivoimaisesti ja tarkin ja mukavin säätymään sään ja esim. takan lämmityksen mukaan.
ja sähkölasku parisatkua kuussa tuolla 20000kwh em viitaten. Ilpit laskee varmaanki jonkuverran tuota vielä…
Tarkoitus olisi lämmittää takkaa suhteellisen paljon, jotta saataisiin sähkönkulutusta alas + lisäksi ainakin 1 ilmalämpöpumppu. Vesikiertoinen lämmitys on ollut mielessä, koska silloin olisi tulevaisuudessa mahdollista liittää muutakin lisäenergia lähdettä. Mutta kysymys kuuluukin, että tuleeko niitä loppuen lopuksi liitettyä hinnan sekä uusien lämmitysjärjestelmien kehityksen vuoksi?
Sillä esim. ecowatti + vesikiertoinen n. 6200 €, sillä makselisi sähkölaskuja useamman vuoden. Ja kyllähän tämäkin järjestelmä kuluttaa sähköä. Pattitilanne, johon tarvitsisi löytää vastaus???
Suorasähkö ja uudisrakennus, itse valitsisin muun vaihtoehtoisen
lämmitysjärjestelmän tulevaisuutta ajatellen.
Sun pitää tehdä päätös, että haluatko edulliset perustamiskustannukset ja kallin käytön vai kalliit perustamiskustannukset ja halvan käytön? Jos ei taloudellisesti ole mahdollista kalliisiin perustamiskustannuksiin, ei ole vaihtoehtoja.
Sellaista vaihtoehtoa ei ole, että halvat perustamiskustannukset ja halpa käyttö.
Tuollaisen pienen ja hyvin eristetyn talon lämmitys ja käyttövesi pyörii suoralla sähköllä tuolla 1000e/v tai allekin. ILP kaverina niin 6-700e. Siinä on säästöpotentiaali. Pelkkä vesikiertoinen LL tulisi maksamaan jo n. 4000e extraa, eli 4 vuoden lämmityskulut.
Kyllä se sähkö vielä on senverran edullista, ettei kovin suuria summia kannata lämmitysvermeisiin laittaa…siis uuteen taloon.
Mielestäni hyvin eristetyssä talossa lattialämmityskin on vähän kyseenalainen. Laita puulattiat niin on lämmin tepastella
Jos sähkönhinta sitten jonakin päivänä alkaa ottaa tosissaan päähän, niin on olemassa käteviä vesikiertoisia “listalämmittimiä” joita voi käyttää jos ei putkia lattiaan laita. Puukäyttöinen “Voimala” tulisi autotallirakennukseen, jonne olet tulevaisuutta ajatellen jättänyt sille alustavan paikan asennukselle, jollei tilaa muualla ole
Jos jo asumisen alkuaikoina näyttää ettei sitä varaavaa takkakaan tule juuri käytettyä, niin sitten sinne tallin perälle voit laittaa jonkun muun härvelin vettä lämmittämään.
“Vesikiertoinen lämmitys on ollut mielessä, koska silloin olisi tulevaisuudessa mahdollista liittää muutakin lisäenergia lähdettä”.
Siinä on valmis suunnitelma jota olet miettinyt se kysymys tuleeko
liitettyä muita energia lähteitä sitä tuskin osaa ennakoida,mutta
se on mahdollista toisin kun suorasähkö lämmityksessä.
Kun nykyisissä taloissa pitää joka tapauksessa olla poistoilman lämmön talteenotto, niin miten olisi poistoilmalämpöpumppu?
Samassa värkissä on ilmanvaihtokone, lämmöntalteenotto, lämminvesivaraaja ja lämmitysjärjestelmä. Lämmönjako vesikiertoisella lattialämmityksellä (soveltuu parhaiten matalalämpöjärjestelmään, erillistä tulistusta ei tarvita)
Hintaa laitteelle kertyy kuusi-seitsemän tuhatta euroa + asennukset ja lämmönjako. Mutta taas kun laskee laitteet jotka se korvaa, energian säästön (ulos menee n. +1 asteista ilmaa) viilennusmahdollisuuden (kannattaa ottaa sellainen malli jossa viilennys on) säästyneen tilan (kompakti laite) jne. niin mielestäni paras mahdollinen järjestelmä normaalikokoiseen hyvin eristettyyn taloon.
Tuloilma esilämmitetään, jolloin vedon tunnetta ei synny. Hyvä ilmanlaatu, lisälämmönlähteet mahdollisia (aurinkokeräimet jne.) Laatuvehkeillä huoltokustannukset pienet. Ei tarvitse huolehtia, jäätyykö lämmönvaihdin kun se on sisällä ja automatiikka huolehtii.
Pilpin hyötysuhde on aika huono. Se on varteenotettava vaihtoehto vain, jos sen vesikiertoisen lattialämmityksen haluaa.
Paljonko sulla on laskettu energiatarpeeksi?
Ei tähän ole oikein yhtä oikeaa vastausta, riippuu niin paljon asujasta, paikasta ja talosta mihin kannattaa päätyä. Näillä sähkön hinnoilla on suorasähkö uuninlämmityksellä höystettynä selvästi halvin ainakin ensimmäiset kymmenen vuotta. Jos uunin lämmitys ei nappaakkaan ja talo valskaa paljon, laskee sähkölämmityksen edullisuus. Ja kyllä uuden 150 neliöisen talon kulutus neljällä hengellä pitäisi jäädä reilusti alle 20 tuhannen. Mielellään alle 15 tuhannen. Henkilömäärä oma.
Energiatarpeen pitäisi olla alle 15tuhannen.
Ap:n kannattaisi laskea lämmityksen hinta ja investointikustannukset eri vaihtoehdoilla ja vaikka 10 vuoden aikana. Sitten kun ovat siististi excel-taulukossa, on helpompi tehdä valinta.
”Energiatarpeen pitäisi olla alle 15tuhannen.”<o:p></o:p>
Tuohan on täyttä unelmaa, jolla ei ole käytännössä mitään tekemistä. Tosiasiassa tiedetään energian tarve vasta aina ja iankaikkisesti jälkeen päin paljonko tönössä tarvitaan energiaa ja myös minkälaiset hengenjättiläiset sitä asuttavat. Siis jokainen tönö ja jokaiset asukkaat ovat yksilöllisiä. Noita tietenkin voi karkeasti yleistää.<o:p></o:p>
Mitä harakanpesämpi on tönö ja harakampia ovat asukkaat, niin sitä enemmän energiaa yleensä tarvitaan ja tietenkin päinvastoin. Näitä asioita ei pysty näkemään, ei edes tarok-korteista eikä muistakaan unelmista. Valitettavasti se rakennus on ensin tehtävä ja sitten vasta vuosien kuluttua näkee, mitä ja minkälainen tuli tehdyksi.<o:p></o:p>
Tietenkin on niitä valmiita tönöjä jo hankittavaksi, mutta niitä aina hallinnoi myyntitilanteessa ne liituraita-TupuHupuLuput, joilla on vain se inhimillinen katse silloin, kun vähintään toinen on lasisilmä ja silloinkin vain siinä lasisilmässä. Yleensähän se katse on molemmissa silmissä, mutta silloin ne molemmat ovat hyvin lasittuneita, joihin ei millään saa eikä pysty saamaan vivahdustakaan inhimillisestä katseesta.<o:p></o:p>
Kun tällainen myyjä muuttaa vastapuolelle eli ostajaksi - sehän tapahtuu lähes aina - niin katseet eivät aina muutu, mutta niiden luonne muuttuu ja usein sieltä tulee feenixlintumaisesti maakaarihyena ja yhdessä yössä.<o:p></o:p>
”Ap:n kannattaisi laskea lämmityksen hinta ja investointikustannukset eri vaihtoehdoilla ja vaikka 10 vuoden aikana. Sitten kun ovat siististi excel-taulukossa, on helpompi tehdä valinta.”<o:p></o:p>
Mikä helvetin valinta huhaaexcelin perusteella! Täyttä soopaa!<o:p></o:p>
Mites teet, kun et tiedä sitä lopputulosta ja taas unelmaa, johon sitten pettyy, kun homma on valmis. Onhan siitä jotakin hyötyä, että sitten taas täällä voi ”voivotella”, että miten näin, kun piti olla noin ja minä laskin niin tarkasti jopa excelillä. <o:p></o:p>
Jep! Sehän on juuri siinä, että millään pelkällä kalkulaattorilla ei asiaan perehtymätön pääse puusta pitkään. Kun asian osaa, niin silloin vain on kalkulaattorista apua ja paljon. <o:p></o:p>
Monta, mikä sun viestin pointti oli?
Jos osaa lukea, niin sehän ei välttämättä tarkoita sitä, että ymmärtää luetun. En jatka tässä linkissä Sinulle luetun ymmärtämistä. Kenenkään pääkoppaan en edes yritä. Se on kunkin itse vaivauduttava opiskelemaan ainakin luetun ymmärtäminen - oikein tai väärin - sekin on (s)kunkin asia.
Tuota poistoilmalämpöpumppua itsekin olen harkinnut, nuo hyvät puolet nimimerkki “yksi” jo listasikin. PILpin ainoa ongelma on se, että rakenteiden kautta karkaava ja poistoilmastakin hyötysuhteen väärällä puolella oleva energiamäärä pitää tuottaa jotenkin. Suuren osan aikaa vuodesta tähän riittää esim ILP ja takka.
Sitten on toinen seikka jonka havaitsin itse vasta hiljattain. Aiemmin nimittäin kuvittelin maalämmön olevan merkittävästikin kalliimpi, mutta pelkkä maalämpöpumppu on itse asiassa samoissa hinnoissa kuin poistoilmalämpöpumppu (vähän mallista ja myyjästä riippuen), joten ainoa seikka jossa maalämpö tulee kalliimmaksi on porakaivon (tai maapiirin) kustannus. Tämä vertailu siis koskee uusia taloja, saneerauskohteissa asia on eri jos lattialämmitystä ei ennestään ole.
Valitettavasti Motivan sivuilla ollut lämmitysjärjestelmien vertailulaskuri on otettu tauolle.
Jokainen joka on voinut seurata lämpimän käyttöveden ja talon lämmityksen kuluttaman energian suhdetta niin on varmasti huomannut, että lämminvesi on kallista verrattuna talon lämmitykseen. Meillä meni 4500 kWh vedenlämmitykseen ja 1500 kWh talon lämmitykseen maalämpöpumpulla. Näillä lukemilla sai 200 neliötä lämmintä taloa ja 150 kuutiota kulutettiin vettä lämpimän osuutta en osaa erotella. Suora sähkölämmitys olis maksanut noin 3,5 kertaa (oletettu hyötysuhde maalämpöpumpussa) enemmän joten vuodessa säästöä 2,5*6000kWh eli rahassa noin 1500€. Kaivo maksoi hieman alle 6000€ joten takaisin maksuaika 4 vuotta eli jos pumppu pysyy ehjänä 10 vuotta niin maalämpöpumppu kannatti ostaa…
4500kWh:lla lämmittää 4 hengen perheen käyttövedet jo suoralla sähkölläkin. 1500kWh taas MLP lämmityksen osuudeksi 200 m2 talossa on epäuskottava. Mistä luvut ovat peräisin?
Käyttämäsi COPin 3,5 mukaan suorasähkötalossa menisi käytöveteen 3,5x4500 = 15750 kWh 