Pari kuukautta sitten tuli TV2 ajankohtaisessa kakkosessa oliko se nyt Helsingin yliopiston tutkijan tekemä tutkimus homeista, ohjelmassa tutkija totetesi että muovien rasvamolekyyleihin pesiytyy home joka saattaa olla monta kertaa vaarallisempaa kuin puisissa rakenteissa esiintyvä ja joka ei hänen mukaansa lähde muovista luonnolisesti pois muutakuin muovin poistamisella.
Olen kierrellyt lähialueen uutta asuin aluetta läpi koiralenkeillä ja pääsääntöisesti kaikkiin laitetaan
ulkovuoraus, tuuletusrimat, tuulensuoja levy, mineraali villa, muovi , kyproc, ainuttakaan muuta ratkaisua en ole nähnyt taloja noin 30:mentä.
Kun tiedossa on että mineraalivilla kerää kosteutta ja homehtuu melko
pienistä kondenssiveden määristä, kysynkin että mitä ihmettä tuonne seinään
uskaltaa laittaa?
Alotteleva rakentaja.
En ole asiantuntija, mutta asioista jonkin verran selvää ottanut. Mielipiteet näistä vaihtelee mitä sinne seinään olisi hyvä laittaa. Muovihan tulee rakennukseen lähelle lämmintä tilaa sisäverhouksen alle. Tällöin kondensiovettä ei pitäisi muodostua. Käsittääkseni taas rakennuksiin, jotka välillä ovat kylmillään muovia ei suositella. Toisaalta jos paperin laittaisi, niin mahdollinen kosteus sisältäpäin pääsisi villaan. Mielestäni sinne seinään uskaltaa laittaa sitä mitä rakennesuunnittelija on suunnitellut.
Meinasinkin tässä sitä että jos kerran mineraalivilla kerää kondenssi vettä eli on kostea ja muovi sen takana kerää kosteudesta aiheutuvia mikrobeja itseensä niin eikö silloin tuo rakennelma ole arvelluttava.
Tuolla ajattelutavalla luontokin on hyvin arveluttava.
Rakennusteknisesti ei varmaan mietitympää rakennetta löydy, ainakin kaikki sitä käyttävät, tällä foorumilla ei tyhmien kysymiksien kysyminen kai ole kielletty. Monta tuntuu olevan asiantuntija, onko olemassa muuta järkevää vaihtoehtoa? Onko kaikki muut muovittomat ym… vaihtoehdot täysin huuhaata.
Ei ole kysyminen kielletty eikä tyhmiä kysymyksiä varsinaiseti olekaan.
Muovi ei ole takana vaan se on edessä, siis sisäpuolella, ja se estää kosteuden pääsyn mineraalivillaan ja siksi mitään kondensoitumista ei tapahdu.
Asia muuttuu toiseksi jos muovi on reikäinen tai sen jatkokset tai läpiviennit eivät ole tiiviitä. Jos ilmanvaihto ei samalla ole alipaineinen niin ongelma on takuuvarma.
Kuten täällä on moneen kertaan asiantuntijoiden (ei siis minun) toimesta todettu, kosteutta ei saa päästää mineraalivillan sekaan ja siksi rakennusmuovi on ainoa oikea vaihtoehto mineraalivillan yhteydessä.
REP puhuu/kirjoittaa asiaa.
" tällä foorumilla ei tyhmien kysymiksien kysyminen kai ole kielletty. "
Millään areenalla ei ole tyhmiä kysymyksiä, vaan ainoastaan saattaa olla tyhmiä vastauksia. Kysyä kannattaa aina niin kauan, että itse ymmärtää ja sisäistää epäselvyyden.
" onko olemassa muuta järkevää vaihtoehtoa?"
Jos tarkoitat villaeristettä, niin on ja paljon parempaa, mutta siinäkin on oma osuutensa myös "muovilla".
"Onko kaikki muut muovittomat ym.. vaihtoehdot täysin huuhaata."
Eipä tietenkään, mutta ne ovat nykyenergian hinnoilla kalliita käyttökustannuksiltaan. Kun on siitä valmis maksamaan, niin mikäpäs siinä. Toisaalta on muistettava nykyiset ja tulevat "energiahukkasäästömääräykset". Samoin on muistettava, että toisilla eristeillä joudutaan melkoisiin seinän paksuuksiin, jotta päästään tyydyttävään ratkaisuun ja sitä kautta rakenne tulee kalliimmaksi.
Kalliimmilla rakenneaineilla päästään ohkasimpiin ja kevyempiin rakenteisiin, jolloin ne ovat sitä kautta täysin kilpailukykyisiä halvempiin "lähtöaineisiin" verrattuna eli kokonaiskustannus on noin "plusmiinusnolla".
Usein kalliimmilla aineilla päästään "helpommalla" työllä samantasoiseen rakenteeseen kuin halvemmilla.
Kyllähän se kosteus kesällä kun sisälämpötila pidetään ulkolämpötilaa pienempänä tiivistyy tällöin kaiken järjen mukaan lämpöiselle puolelle eli villan ja muovin väliin, ulospäin mentäessä. Tuulensuoja levy ja tuuletus koolaus kaiketi koittaa pitää tuon välin kuivana.
Miten on kokemuksenne onko tuo väli aina kuiva, eli siirtääkö tuulensuoja levy kosteutta pois tuosta välistä.
Sitten toinen kysymys, eikös tämän perusteella muovi pintaisen talon ulkomaalaus tule toteuttaa jollain hengittävällä maalilla?
Vielä lisäys, mineraali villahan ei tuossa välissä siirrä kosteutta eteenpäin vaan sitoo sitä, olenko oikeassa?
"hengittävällä maalilla?"
Mikään rakenne tai aine ei hengitä: Se on täyttä potaskaa!
Kun tuuletusväli ja höyrynsulku ovat kunnossa, niin "kosteudenpoisto" toimii, joten asia on OK!
"mineraali villahan ei tuossa välissä siirrä kosteutta"
Tarkkaan pilkutellen/hifistellen sillä tavalla se on, vaan kosteus siirtyy rakenteessa eli myös mineraalivillassa (en selitä miten, sillä ei ole tässä nyt merkitystä, koska se on fysikaalinen ilmiö).
Tarkoitit varmaan tätä
Vesihöyry siirtyy diffuusiolla suuremmasta vesihöyrypitoisuudesta pienempää (= suuremmasta vesihöyryn osapaineesta pienempään). Mitä suurempi vesihöyrynpitoisuusero rakenteen eri puolilla on sitä voimakkaampi on diffuusiovirtaus. Vesihöyryn kulkuun vaikuttaa vesihöyrypitoisuuseron lisäksi materiaaliominaisuus nimeltä vesihöyrynläpäisevyys. Vesihöyryn läpäisevyydessä on materiaalikohtaisesti suuret erot. Esimerkiksi 0,2 mm muovikalvon vesihöyryn läpäisevyys on n. kymmenesosa 100 mm paksun betoni vesihöyrynläpäisevyyteen verrattuna ja 100 mm paksun betonin vesihöyryn läpäisevyys on n. sadasosa 100 mm paksuun mineraalivillaan verrattuna.
Useimmiten diffuusion suunta on sisätiloista ulospäin, koska yleensä sisäilmassa on enemmän kosteutta kuin ulkoilmassa. Lämpötilaero ei kuitenkaan määrää diffuusion suuntaa vaan esimerkiksi alapohjarakenteissa kosteutta voi tuulla diffuusiolla kylmemmästä lämpimämpään.
Kosteusvaurioiden kannalta ongelmallisin tilanne tulee jos rakenteen sisäpuolelta pääsee vesihöyryä diffuusiolla enemmän rakenteeseen kuin rakenteesta voi poistua. Tällöin kylmänä vuodenaikana rakenteeseen voi tiivistyä haitallisessa määrin kosteutta
Eli käytännössä koneilma vaihtoisessa asunnossa diffuusio virtaukset työntävät kosteutta sisätiloihin päin aina koska koneellinen ilman vaihto pitää huolen siitä että ilma on kuivaa sisällä.
Tämä kai tarkoittaa maalaisjärjellä sitä että höyrysulkuisessa muovitetussa rakenteessa ei saa olla käytännössä kuten joku jo aiemmin sanoi ainuttakaan reikää, teknisesti tätä on kai mahdoton toteuttaa?
Päädyin tilamaan tälläisen kirjan ennenkuin teen yhtikäs mitään
Lämpö ja kosteus, rakennusfysiikka 
Lueppa tarkkaan tuo sisäilmayhdistyksen tekstisi.
"Tämä kai tarkoittaa maalaisjärjellä sitä että höyrysulkuisessa muovitetussa rakenteessa ei saa olla käytännössä kuten joku jo aiemmin sanoi ainuttakaan reikää "
Näinhän se teoriassa on, mutta siellä valitettavasti käytännössä yleensä on jopa reikiä (monikossa).
Jos ei ole höyrynsulkua, niin silloin koko rakenne on reikää. Kumpi on parempi?
" teknisesti tätä on kai mahdoton toteuttaa?"
Ei ole, mutta silloin on siirryttävä toisiin eristeisiin.
Se on tosiasia, että täydellistä rakennetta ei ole yleensä käytännössä eikä kannattane tehdäkään, mutta lähes on ja siihen pyritään.
Jokin merkitys lienee myös sillä kuinka paljon sitä vesihöyryä asunnossa on tai tule olee. Usein huolella ja kalliilla rakennetussa avarassa asunnossa hiippailee joku joskus. Nopeasti ja “halvalla” rakennetussa talossa on hengittäviä runsaammin, kokkailemassa,pyykillä jne.
Ulkoilma ei “kastele” rakenteita, vaan kuivattaa niitä. Samoin tapahtuu pääsääntöisesti myös sisäilmalle. IV on säädettävä hieman alipaineiseksi siksi, ettei ulkoseiniin “pusketa” korkeamman kosteussiällön omaavaa sisäilmaa.
Ulkoilman suhteellinen kosteus talvella on suurimmillaan ja pienimmillään alkukesästä. Talvella suhteellinen kosteus on suuriiman osan aikaa yli 90% RH ja usein 98% paikkeilla. Kesällä suhteellinen kosteus on 50-70% paikkeilla. Kosteussisältö on talvella 1-4 g / m3 ja kesällä11-13 g/m3 paikkeilla.
Kun korvausilmaa otetaan kylmänä vuodenaikana sisään lämpenee ilma ja samalla sen suhteellinen kosteus laskee… Jos esim ulkona on 10 astetta pakkasta ja suhteellinen kosteus 90% on ilman kosteussiältö n. 2g/m3. Kun se tuodaan sisälle ja oletetaan sisäpuolen kosteuslisää vielä 3 g, tulee sisäilman kosteussisällöksi 5 g/m3. Jos sisäilma lämpötila on vaikka 20 astetta on suhteellinen kosteus silloin 5/17,28 = 29% RH. Sillä ei ole väliä onko IV koneellinen vai painovoimainen, systeemi on sama.
Kesällä sisäilma suhteellinen kosteus peilaa melko hyvin ulkoilmaa, ellei sisäilmaa lämmitetä rajusti. Kellaritiloissa suhteellinen kosteus nousee kesällä suuremmaksi kuin ulkoilma, koska tiloissa on viileämpää kuin ulkona.
Ilma / höyrysulku on aina välttämätön ulkoseinissä. Tiivis rakenne on lämmin, eikä seinän läpi virtaa holtittomasti kylmää ilmaa talvella, joka jäähdyttää rakenteet. Ulkoseinien sulut estävät sisäilmakosteuksien pääsyn rakenteeseen. On aivan turhaa “tunkea” kosteutta ulkoseiniin ja -vaippaan oli eristeenä mikä tahansa. Eristeet ja rakennetarvikkeet eivät ole “kosteudenpoistajia/-siirtäjiä” tai “kuivattajia”.
Eli jos tuosta yllä olevasta ymmärsin oikein on tuo diffuusio virtaus kuitenkin rakenteessa päin vastoin ulkoilma 90% sisäilma koneen läpi lämmitettynä 27%
Eli fysiikan lakian mukaan kastepisteen muodostuminen pyrkii tapahtumaan sisäpuolelle ja diffuusio virtaus avittaa sen tapahtumisessa.
Siksi on siirrytty tupla runko rakenteisiin ??
“Eli fysiikan lakian mukaan kastepisteen muodostuminen pyrkii tapahtumaan sisäpuolelle ja diffuusio virtaus avittaa sen tapahtumisessa.”
Tuo on virhepäätelmä. Riittää, kun ymmärtää panna eristeitä riittävän paljon ja huolellisesti ja höyrynsulku on myös siten kuin sen kuuluukin olla.
“Siksi on siirrytty tupla runko rakenteisiin ??”
Ei ole, vaan yritetään paikata huonoa eristystyötä.
En tarkastellut kastepisteitä ollenkaan, vaan ainoastaan suhteellisen kosteuden muutoksia.
Nyrkkisääntö, jos ilman kosteussisältö pysyy vakiona ei rakenteissa “lämmintä kohti mentäessä” kastepistettä tule lainkaan.
En ole mikään diffuusioexpertti, mutta minusta tuntuu, että Onkalolaatta päättelee asian virheellisesti. Esimerkissä mainitut kosteusprosentit ovat suhteellista kosteutta ja vielä niin, että sisäilman kosteusmäärä lisääntyy 2 g:sta 5 g:aan/m3. Käsittääkseni höyryn osapaine on silloin sisällä suurempi ja diffuusio tapahtuu sisältä ulos.
Toinen aikaisempi virhepäätelmä on se, että koneellinen ilmanvaihto "kuivattaa" ilmaa. Ei se tee niin, sillä sehän ottaa korvausilman ulkoa, jolloin kosteusmäärä / m3 pysyisi ennallaan ellei asumistoimenpiteet sitä nostaisi kuten ne vääjäämättä tekevät. Suhteellinen kosteus laskee ilman lämmetessä, mutta se on taas toinen asia.