“Käsittääkseni höyryn osapaine on silloin sisällä suurempi ja diffuusio tapahtuu sisältä ulos.”
Ei tapahtu ainakaan kovin pitkälle kun siinä on se muovi heti vastassa ja yleensä vielä jokin muovipintainen päällyste ennen sitä, lasikuitu tapetti tai vastaava, siksi oletin että jos huoneiston suhteellinen kosteus ylittää ulkoilman kosteuden se “koneellisesti” kuivatetaan, ei sanan varsinaisessa muodossa mutta se kai tuossa on tarkoitus, hiilidioksin poiston lisäksi.
“Nyrkkisääntö, jos ilman kosteussisältö pysyy vakiona ei rakenteissa “lämmintä kohti mentäessä” kastepistettä tule lainkaan.”
Eikös tuosta syystä talopaketti valmistajat ole ruvenneet tekemään tuota tuplarunko mallia, äkkiä vilkastuna melkein kaikilla rakenne on sellainen. Siis mallia jossa muovin molemmilla puolilla on villa.
Teempä kymysyksen…
Miten koneellinen ilmanvaihto kuivattaa sisäilman?
Ei hajuakaan, ei tietoa, epäilin että tarkoitus olisi.
Eikös se kiertävä ilma kuivata sisäilmaa, eikös tuo ole ainoa tapa poistaa tuota kosteutta sisäilmasta?
Hetkinen, kirjoitit itse aikaisemmin, että 0,2 mm paksun muovin höyryn läpäisevyys on kymmenes osa 100 mm paksun betonin höyryn läpäisyyn verrattuna.
Niimpä tein, tuo oli sisäilmayhdistyksen sivuillla mainittu, taitaa jäädä rakentamatta. 
Eli samaisen diffuusio säännön perusteella, enemmän kostea materiaali luovuttaa kosteutta sitä vähemmän kostealle materiaalille esim. jos ilman suhteellinen kosteus on suurempi kuin rakenteessa olevan villan kosteus siirtyy tämä kosteus tässä tapauksessa villaan, jos ja kun talossa on esitetty alipainen ilmanvaihto imee rasiat ym… kolot tätä kosteaa ilmaa sisälleen, samasen diffuusio määreen mukaan myös diffuusiota tapahtuu tämän hyörynsulku muovin läpi toiseen suuntaan, oletettavasti olemattoman määrän verran, sen lisäksi että sitä tapahtuu kaikista rei’istä
Jos kosteus ei poistu koneellisen ilman vaihdon seuraksena on kostea virtaus sisälle päin mikäli sisäilmaa samalla lämmitetään kostean kauden aikana.
Ei taida rakentaminen onnistua enää umpimetästä repästyltä millään.
“Monta” mikä on se toisenlainen eriste josta mainitsit aikaisemmin?
Se on polyuretaani, jossa höyryn läpäisevyys on häviän pieni, kun eristettä on määräysten mukainen määrä eli sisältää myös itsessään höyrynsulun.
Kyllä jengi on sitten vauhkoa…
Ottakaa nyt järki käteen tässäkin asiassa. Kyllä media jaksaa rummuttaa kaikennäköisistä asioista mutta kun hommaatte kunnolliset timpurit, erittäin pätevän suunnittelijan ja valvojan niin eiköhän siitä hyvä tule.
Ja vauhkoaa syystä. Jokaisen tulisi ymmärtää edes tämän verran fysiikasta, jotta ei tulisi tehtyä sitä sutta ja sekundaa.
Väitän, että iso osa pitää sitä muovia siellä seinässä “pahana” eikä välitä kuinka se reikiintyy.
Joskus ennenkin täällä oli puhetta, että miltä se muovi näyttää muutamien vuosien kuluttua kun/jos hiiret ovat päässeet taloon.
Tilaamani kirja tuli josta mainostin aikaisemmin;
tuosta koneellisen ilman vaihdon ilman kuivattamisesta
kirjan sivulla 48 on kaava jolla pystyy laskemaan sisäilman vesihyöry pitoisuuden.
Sivulla 49 on esimerkki lasku jossa sisäilman ilmanvaihtoa tiputetaan arvoon 0,1 litraan tunnisssa alku arvosta 0.5 litraa tunnissa, tästä seuraa lasku kaavaa käyttämällä sisäilman suhteellisen kosteuden nousu 52%:sta 87%:tiin.
Ilman vaihto siis kuivattaa ilmaa;
kaava
vs = vu 0 G/n*V*(1--e-n*t)
vs = sisäilman vesihöyrypitoisuus kg/m3
vu = ulkoilman vesihöyrypitoisuus kg/m3
G = kosteuden tuotto sisällä kg/h
n = ilman vaihtuvuus aikayksikössä l/h
V = tuulettun huoneen tilavuus m3
t = aika
PS: innostuin tästä rakennus tekniikasta sen verran että tuli tilattua pari kirjaa lisää, tietää sitten
kinata rakennus tarkastajan kanssa oikeista asioista :)
Ilmanvaihto on itse asiassa tuulettamista. Ilmanvaihdolla voidaan tuulettaa tilassa oleva ylimääräinen kosteus pois aivan kuten saunasta voidaan tuulettaa löyly pois ikkuna tai ovi avaamalla. Ilmanvaihdolla ei voida kuitenkaan tuulettaa tilaa ympäristöään kuivemmaksi vaan sen kosteuspitoisuus on aina vähintään sama kuin ympäröivän tilankin, sisätiloissa käytönnässä aina ulkoilmaa enemmän. Poikkeuksena voisi ajatella tilanteen, jolloin ulkoilman kosteus nousee äkillisesti esimerkiksi sateen johdosta, mutta silloinkin tilanne johtuu ulkoisesta muutoksesta eikä tuuletuksesta.
Sisäilman ulkoilmaa pienempi suhteellinen kosteus johtuu vain sisäilman korkeammasta lämpötilasta eikä ilmanvaihdosta. Vaikka suhteellinen kosteus on sisällä pienempi kuin ulkona on ilman absoluuttinen kosteus sisällä kuitenkin vähintään samalla tasolla kuin ulkonakin.
Mainitsemasi laskuesimerkki vaikuttaa kummalliselta. Ilman pitää vaihtua talossa kerran noin 2 - 3 tunnissa. Normaalikokoisessa talossa ilmanvaihto on siis luokkaa 100 - 200 m3/h, joka litroina tarkoittaa 100 000 - 200 000. Mitä tarkoittaa siis esimerkin muutos 0,5 l:sta 0,1 l:aan tunnissa?
En osaa sanoa, koitin tuosta kirjasta kaivella mitä tuossa esimerkissä tarkoitetaan. Ilmeisesti kuitenkin kuten kirjoitin ilman vaihdon tiputtamista 0,5 0,1 litraan.
“kirjoitin ilman vaihdon tiputtamista 0,5 0,1 litraan.”
Eihän tuossa ole mitään järkeä, kuten REPkin jo ihmetteli. Ajattelepas, että ilma vaihtuu tunnissa “korvapullon” verran, joka muutetaan “moccakahvikupilliseen” ja mitähän ne mainitsemattomat symbolit esittämässäsi kaavassa ovat, kuten esim. 0.
No joo…
Se l tarkoittaa ilmanvaihtokerrointa, eli jos talon sisäilma vaihtuu keran tunnissa on kerroin 1 ja jo se vaihtuu vain puolet on kerroin 0,5.
On hyvä, että asiopista otetaan selvää, mutta kannattaisi varmaan ensin pohtia omassa kammiossa ensin asioita ja kysellä asiantuntujoilta missä mennään. Tämähän on keskustelupalsta ja hyvä niin, mutta hyvin herkästi tulee värää infoa ja jotkut voivat ottaa väärän infon vakavasti ja se voi aiheuttaa turhaa tuskaa rakentamisessa.
Jos joku näkee ensi kerran jonkun rakennusfysikaalisen kaavan, kannattaisi varmaan hieman laskella ensin itsekseen ja esitellä sitten julkisesti.
Jep, olen amatööri tämä ala on minulle täysin tuntematon , en osannut tuota kaavaa katsoessani miettiä asiaa pidemmälle, mutta pointti jonka laitoin oli se että koneellinen ilman vaihto kuivattaa ilmaa, vaikkain tuossa yksikössä oli virhe.
“Jos joku näkee ensi kerran jonkun rakennusfysikaalisen kaavan, kannattaisi varmaan hieman laskella ensin itsekseen ja esitellä sitten julkisesti.”
Jep todellakin ensimmäisen kerran ja hyvä että laitoin tänne tuon nimittäin yllä olevat rivit avarsivat tietämystäni taas enemmän.
Kaavassa eikä asiassa sinällään ollut virhettä, vain esitetyssä yksikössä joka merkittävä virhe toki.
“Eihän tuossa ole mitään järkeä, kuten REPkin jo ihmetteli. Ajattelepas, että ilma vaihtuu tunnissa “korvapullon” verran, joka muutetaan “moccakahvikupilliseen” ja mitähän ne mainitsemattomat symbolit esittämässäsi kaavassa ovat, kuten esim. 0.”
Voihan tuossa olla hyvinkin järkeä, jos esimerkissä tarkoitetaan esimerkiksi jotain pientä koppia jossa ei ole esim kunnollista ilman vaihtoa, vaan ilman vaihto tapahtuu tosiaan tuota vauhtia.
“esittämässäsi kaavassa ovat, kuten esim. 0.”
tarkastan tuon illalla, kirjoitus virhe luultavasti +
Laitan tänne vielä teidän kiusaksi yhden esimerkin kirjasta jätän kaavat pois että niistä ei tule sanomista.
Kirjassa kerrotaan tapa miten lasketaan höyrynsulussa oleva huonosti “viimeistelemätön” läpi viennin aiheuttama kosteuskuorma, esimerkissä se on 10 neliö senttimetrin katossa oleva lampun läpivienti.
Laskun esimerkissä otetaan huomioon ilman suhteellinen kosteus ja aukosta tapahtuva läpivirtaus kuutiota per tunti.
Lasku kaavassa on huomioitu paikkakunta kohtainen ilman suhteellinen kosteus kyseisinä kuukausi sekä lämpötila.
Kaavasta käy ilmi että 10 neliö senttimetrin aukosta tulee huoneistoon kahden kuukauden aika 16.9kg kosteus rasite.
Yllä olevat asiantuntijatkin ovat kommentoineet tällä foorumilla kyseisen asian tarpeettomuutta,
en näe mitään eroa siinä että samanlailla tietämättömät kuten minä esittävät asioita tällä foorumilla, näköjään kuitenkin suuremmalla virheprosentilla.
On paha sanoa, mutta sanottava se on, että olet pohdinoissasi täysin ulkona kosteusprosentteinesi ym.
Esim.
"Voihan tuossa olla hyvinkin järkeä, jos esimerkissä tarkoitetaan esimerkiksi jotain pientä koppia jossa ei ole esim kunnollista ilman vaihtoa, vaan ilman vaihto tapahtuu tosiaan tuota vauhtia."
Niinpä, mutta hune ei ole aivan pieni koppi, jossa on oltava myös minimi-ilmanvaihto, joka ei ole kahvikupillinen tunnissa. On syytä tuntea "tekniikkaa" tai sitten noudattaa vain ja ainoastaan asintuntijoiden ohjeita orjallisesti. Pohtia tietenkin saa, mutta niihin knataaottaminen on hyvin hankalaa, kun asioita on sekoitettu "mielinmäärin".
Voi hyvä tavaton kuten sanoin , tuo oli esimerkki, voihan lasku esimerkissä todella olla koppi jossa huono ilmanvaihto.
Kannanottaminen ja tietäminen tuntuu olevan BetoniTohtorin ja Montan mielipuuhaa, pitäiskö ottaa Monta tekemään tämän foorumien omien kommenttien perusteella höyrynsulkua? eihän niillä rei’illä ole sinun mielestä mitään vaikutusta ja Betonitohtori siihen ilmanvaihto asiantuntijaksi, jätetään kokoilmanvaihtokoneisto kokonaan pois kun ei se ainakaan ilmaa kuivata, saadaan uima allas samalla rahalla.
Jos minä olen pohtinut näitä asioita tasan 5 päivää sopii ollakin kuutamolla, tosin tuntuu että te olette vielä enemmän.
Ja se "0" kaavassa on kirjoitus virhe pahoittelut, oikea merkki on plusmerkki (+)
koneellinen ilmanvaihto kuivattaa sisäilmaa talvella, jolloin ulkoilman absoluuttinen kosteus on hyvin alhainen ja kostuttaa kesällä, jolloin taas ulkoilman absoluuttinen kosteus on hyvin korkea. Suhteellinenkin kosteus on ulkona loppukesällä usein 90 hujakoilla.
Tuota sisäilman kosteutta pidetään ihan liian suurena peikkona. Homeitiöt vaativat 70% suhteellisen kosteuden kasvaakseen ja rauta yli 50% suhteellisen kosteuden ruostuakseen. Meillä näkyy nyt olevan tasan 50%.
Teorian pyörittämisestä on turha ottaa vatsahaavaa. Nyt on hyvä aika mennä sinne välikatolle ja alapohjaan katsomaan, että kaikki on kunnossa. Jos ei ole, niin sitten ryhtyy toimiin tuuletuksen parantamiseksi.
Kolmannekseen kinastelusta hengittävä rakenne vs. koneellinen ilmanvaihto täytyy todeta, että harvassa 100 vuotiaassa talossa on hyvä sisäilma. Jos on, niin siellä on ikkunoita auki tai sitten siihen on asennettu koneellinen ilmanvaihto. Ja jos on koneellinen ilmanvaihto, niin kaikki ylimääräinen vuoto, myös höyryä läpäisevä rakenne, häiritsee sen toimintaa.