Eikai tässä kukaan ole kinastelemassa hengittävästä rakenteesta kun sellaista ei ole kuten se on jo monta kertaa tullut esille.
Myönnän että olin tuossa ilman vaihdon suuruudessa väärässä mittayksikössä täysin.
Jannelle. 100 vuotiaassa talossa ilmanvaihto perustuu osin niihin ikkunoihin, etenkin lämpimänä vuodenaikana. Talvella taas harva kämppä on vaatinut paljon lämmitystä (alkujaan puulla) joka on vaihtanut ilmaa reippaasti. En tiedä, mutta veikkaan, että 100v talon sisäilma on ollut ihan kohtalainen 80vuotta sitten, kun tölliä asuttiin siten, kuin suunnittelija on ajatellutkin. Eli, tuuletetaan sitä taloa niillä eväillä mitä talossa on. Ei se nykytalonkaan iv-kone ilmaa paranna jos räppänät on ruuvattu kiinni ja suodattimet tukossa.
Nykyisin 100 vuotiaaseen taloon on rakennettu sauna, kaksi pesuhuonetta, öljylämmitys, tiiviit ikkunat ja ovet… Muttei tokikaan ole investoinut IV-koneeseen, koska eihän tölli sitä ennenkään tarvinnut.
Siksi remontit pitäisi miettiä kokonaisuutena loppuun asti. Ei nakerrella sieltä täältä vähän, miettimättä seuraavaa siirtoa. Ensin päätetään mikä on lopputulos ja sitten toteutetaan se. Tietää sitten varata rahat ilmanvaihtoonkin ja ymmärtää laittaa kanavat ennen viimeisiä listoja.
100 vuotta vanhojen talojen säilyvyys perustuu siihen että ne on aika lailla harakanpesiä. Sillon ei ajateltu lämmityskustannuksia kun useimmilla oli hehtaaritolkulla mettää ja aika yleensä käytettiin klapin tekoon.
Mullakin on suvussa 109 vuotta vanha maatilan päärakennus(iso n. 600 neliötä yht 2 krs) joka voi hyvin. Talvella siellä kyllä saa villasukat jalassa käyskennellä mutta nää on mukavuustekijöitä nämä. Klpia menee mutta terve talo on.