Laitoin sankoon pohjan noin 200ml vettä, sen päälle pestyä kuivaa sepeliä yli 20cm. Päälle muovikassi. Seuraavana aamuna koko kasa oli märkä. Poistin muovikassin, seuraavana päivänä päällimmäinen kerros sepeliä on kuivunut.
Nyt en ole varmaa onko tossa jotain vika vai ei. Minusta lattian alla tulee vastaava tilanne jos katsotan tälläisen rakennen:
- betonilaatta
- 20cm eps eriste
- 30cm sepeliä
- maa aine
Siis tarkoitan että tämän kokemuksen mukaan koko sepelikerros tulee märäksi. Onko OK?
+x[quote][/quote]
Laitoin sankoon pohjan noin 200ml vettä, sen päälle pestyä kuivaa sepeliä yli 20cm. Päälle muovikassi. Seuraavana aamuna koko kasa oli märkä. Poistin muovikassin, seuraavana päivänä päällimmäinen kerros sepeliä on kuivunut.
Nyt en ole varmaa onko tossa jotain vika vai ei. Minusta lattian alla tulee vastaava tilanne jos katsotan tälläisen rakennen:
- betonilaatta
- 20cm eps eriste
- 30cm sepeliä
- maa aine
Siis tarkoitan että tämän kokemuksen mukaan koko sepelikerros tulee märäksi. Onko OK?
Nyt en ole varmaa onko tossa jotain vika vai ei. Minusta lattian alla tulee vastaava tilanne jos katsotan tälläisen rakennen:
- betonilaatta
- 20cm eps eriste
- 30cm sepeliä
- maa aine
Siis tarkoitan että tämän kokemuksen mukaan koko sepelikerros tulee märäksi. Onko OK?
Vesi haihtui ja tiivistyi muoviin, siitä tippasi ja kasteli sepelin. Siksi on tärkeää paksu kapillaarikatko koko rakennuksen kohdalla perustustason alla sekä toimivat salaojat. Eli perusmaan päälle koko rakennuksen kohdalle riittävä kapillaarikatkokerros, alla suodatinkangas. Näin lattian kohdalle tulee riittävän paksu karkea täyttö eli 30cm on liian vähän. Se toki riittää perustusten kohdalla mutta ei lattian kohdalla.
Maa-aineksen kapillaarisuus johtuu sen hienoainesmäärästä. Sen takia sepelikin pestään. Pesussa poistuu sepelistä ns “kivituhka” , joka usein iskostuu sepelirakeiden pinnalle. Pesemättömässä sepelissä voi kapillaarinen nousukorkeus olla jopa 0,5 m. Luonnon kiviaineksesta on seulottava hienoaines pois. 0,3 m kerros kapilaarikatkona riittää, jos materiaalissa ei ole hienoainesta. Seulomattomassa hiekassa / sorassa voi kapillaarinen nousu olla jopa 1 metri.
Lattiabetonin alla ei ole syytä käyttää muovikalvoa eikä missään tapauksessa mitään pakkausmateriaalia, kuten eps:ää, vaan kunnon eristettä esim XPS:ää tai polyuretaanilevyä.Isodrän on vihoviimeisintä.
Summary vastauksiin:
1: muovi oli kuiva. Nousu tapahtui selvästi kapillaarisesti
2: sepeli oli pesty (käsin, mutta silti)
3: ymmärtääkseni jokaisessa eristeessä on oma faniklubi. XPS on hyvää. Mutta, kun laatan päälle tulee vesieriste - betin jaa kahden höyrysulun väliin. Tätä haluan välttää. Kaikkissa niistä EPS, XPS ja Isodränissä on omat RT korttit. Myös, koska kysee on 50 luvulla tehdystä rakennuksesta, niin seinissä ei ole kapilaarikatkoa. Sen takia haluaisin hengittävä rakenne.
4: Just. Pesty mursketta oli käytetty.
Mut loppuun lopussa ei tullut vastausta minun kysymykseen. Näyttä niin että tuon testin mukaan kosteus nouse kapillarisesti sen verran korkeaksi kun haihtumisnopeus ja nousunopeus tasoittuvat. Avorakenteessa tämä on selvä. Mut lattian alla ei ole haihtumista ollenkaan(?)! Eli jonkun verra kosteutta tulee EPS levyjen asti vaikka sepelikerros olisi 0.5m. Mutta onko tämä mitään ongelma?
Maanvaraisen lattian sielunelämää…
Yllä on karkeasti esitetty maanvaraisen lattian kosteusjakauma. (talvikautena).
Perusmaassa suhteellinen kosteus on aina 100°C . Eli kapilaarisessa tilassa.
Kapilaarikatkossa suhteellinen kosteus on välillä 85-98% RH riippuen lämpötilasta.
Kapillaarikatkon yläosassa lämpötila voi olla +10°C - +12°C, riipuen siitä mistä
kohtaa lattiaa mitataan…
Umpisolueristeistä ei yleensä mitata kosteuksia. (“Styroxia” ei pidä laittaa lattioihin).
Lattiabetonin kosteudet ovat yleensä välillä 75% (65) - 80% RH. Tämä on melko
lailla vakiotilanne kun betonilaatan alla on umpisolueriste.
Kuten edellä …161 esitti, maanvaraisiin lattioihin ei pidä asentaa tiiviitä muovikerroksia.
Hygroskooppinen tila = maa-aineksen huokostila on ilmatäytteinen
Kapillaarinen tila = maa-aineksen huokostila on joko osittain tai kokonaan vedellä kyllästynyt.
RH = Suhteellinen kosteus.
On ihan luonnollista että maaperässä olevaa kosteutta höyrystyy ilmaan ja tätä taustaa vasten tuntuisi ihan fiksulta että rakennusta kiertäisi jonkinlainen sepelivyöhyke (tai vaikkapa Isodrän eriste sokkelissa pystyeristeenä) jotta tuo kosteus pääsisi haihtumaan eikä kulkeutuisi rakenteisiin. Muussa tapauksessahan tuo kosteus kulkeutuu helpommin rakenteisiin koska maaperähän on aina kosteaa. Itseasiassa voisi kuvitella että radonsalaoja hoitaa myös osin samaa tehtävää vaikka sen virallinen tehtävä on poistaa radonkaasut rakennuksen alta.
Ja tässä päästään siihen asiaa mitä joskus mietiskelinkin tällä palstalla: Onko salaojilla merkitystä myös maaperää tuulettavana kanavana mikä toivottavasti vähentää kosteutta rakennuksen alta? Tosin tämä merkitys ei voi olla kovin iso koska tuskinpa kenelläkään on tuuletusputkea salaojiin vaan rumpuputkien yläpäässä on umpikannet. Mutta silti.
Maaperän kosteudelle emme juuri mahda mitään. Maaperän ilmatilakosteutta
ei juuri voida pienentää, mutta oikein eristetyissä alapohjissa siitä ei ole haittaa.
Sen sijaan kapillaarikosteus pitää katkaista. Jos talon salaojitus toimii ja on oikeassa korossa ja
kapillaarikatkot on tehty oikein, niin näissä kohteissa ei ole havaittu ongelmia.
Joku mainitsi kapilaarikatkon tehokasta tuulettamista jota en suosittele, koska talviolosuhteissa
tuulettuva osuus jäähtyy ja lisää kondenssiriskiä sillä alueella!
Kapillaarikatkokerroksen tuuletusta en suosittele. Talviolosuhteissa tuuletus voi lisätä kondenssiriskiä kerrokseen.
Kuivattavasta vaikutuksesta ei ole olemassa näyttöä.
Ihan hyvä pointti tuo kondessiriski. Mutta sanottiinpa sitä tuuletukseksi tai ei, niin aika moneen maanvaraisella laatalla olevaan taloon tulee radonsalaoja joka johdetaan sitten asunnon ja vesikatonkin läpi. Tuota pitkin radonkaasut toivottavasti poistuvat ja varmasti samalla poistuu kosteuttakin tuolta lattian alta. Tuo radonputki ei muuten ole mikään suurensuuri joten tuskinpa se jäähdyttää kovin paljoa sisätäyttöjä.
Ihan samalla tavalla monen talon sokkelin vieressä on jonkinmoinen sepelivyöhyke jolla yritetään pitää sokkelia kuivana ja eiköhän tuoltakin haihdu kosteutta taivaalle. Toki routaeristeet (etenkin vaakatasossa olevat) jarruttavat tätä haihtumisilmiötä.
Kyllä 110-radonputkella saa kuivattaa alapohjaa, sillä onpa vielä voimassa se kiina-ilmiö vai kuka sen on poistanu käytöstä?
Eipä ole, “kosteutta riittää maaperässä Kiinaan saakka”…!
No onpas se hyvä! Minä jo luulin, että vanhan hyvän ajan fysiikka on kirjoitettu uudestaan, että ne pojanklopit pystyvät vääntämään totuuden miten vain ja varsinkin luonnon toiminnankin. Ne tee-se-itse häärääjät.
Näköjään luulo ei ole tiedon väärtti eikä alkulähde. Suuri järkäle pudosi sydämestäni. Huhhuh.
Niin… onhan tässä sanailtu sitä sun tätä, jopa rakennus-fysiikasta. Siitä puheen ollen voidaan mainita mitä on tapahtunut 90- luvulta lähtien talojen sielunelämässä. Silloin vielä rakennettiin valesokkeleita eikä salaojasorasta ja -katkoista ollut juuri mitään tietoa yms…
Nyt on päästy valesokkelista eroon, mutta tilalle on tullut ns maakuoppa-alapohja, joka on uusi ”valesokkeli” jota ihmetellään, kun se ei toimi. Ei toimi eikä tule toimimaan. Erittäin hyvä mikrobien kasvatustila.
Betoni ja harkkosokkeleiden sisäpuolinen lämpöeristäminen vain jatkuu ja aiheuttaa runsaasti homeongelmia uusiin taloihin! Vesikattojen aluskatteet asennetaan edelleen väärin. Läpivientikaulus on tuntematon käsite monelle rakentajalle ja aluskate ulotetaan juuri ja juuri ulkoseinän ulkopuolelle räystäslaudoitusta lahottamaan… Ja sitäkään ei ymmärretä, että tiilikate ei ole vesitiivis kate vaan tiilikaton varsinainen tiivis kate on se alustae!!
Muurarit muuraavat edelleen tiiliverhouksen ns. kynsiraon umpeen samalla tavalla kuin 60-luvulla…. Mitäs me tästä opimme, emme mitään… Antaa vaan talojen homehtua niin riittää sitten riidan aiheita ja joillekkin ammattiryhmille erittäin hyviä asiantuntijapalkkioita, vai mitä …161?
Voitko Betonitohtori kertoa mikä on maakuoppa-alapohja? Nimittäin kyllä kai jokaisen talon tekeminen alkaa jonkinmoisella kuopankaivuulla, sitten pitäisi vain saada salaojien, sopivien täyttöjen,yms avulla pidettyä rakenteet kuivina.
Toinen homma, tuo sokkelin sisäpuolinen eristäminen: Ohessa kuva eräältä talotyömaalta (ei ole oma taloni). Kovasti vaikutti että tuossa olisi sellainen pahamaineinen sisäpuolinen eristys kyseessä (kuva otettu jonkin matkan päästä ja rajattu ihan tarkoituksella siten ettei siinä näy kenenkään naapurin pihoja). Ei muuta mutta tuokin oli erään ihan tunnetun suomalaisen talotehtaan urakoima kohde. Tai mistäpä minä tiedän käyttivätkö alihankkijoita mutta kuitenkin tunnetun talotehtaan nimellä tuota rakennettiin vuosi, pari sitten?
“Maakuoppa-alapohja” on ns. tuulettuva alapohja, joka on pääosin ympäröivän maanpinnan alapuolella. Näitä on rakennettu Suomeen jo tuhansia kohteita. Kaikki ymmärtävät, että maakuopassa riittää kosteutta “Kiinaan” saakka kuten leikillisesti sanon. Niihin keksitään kaikenlaisia imureita ja eristeitä yms. mutta kosteutta sieltä ei pois saada…
Oikeaoppinen tuulettuva alapohja on maanpinnan tasossa ja sen yläpuolella. Niissä ei esiinny maakosteutta, jos ne tuuletetaan oikein…
Tuohon sokkeliin palaan hieman myöhemmin.
Yllä on eräs esimerkki sokkelista jossa on sisäpuolinen lämpöeriste.
Lämpöeriste “siirtää” rakenteen nollapisteen talvella eristeen puoliväliin ja koko sokkeli on pakkasen puolella.
Nollapistekäyrä on merkitty punaisella. Ulkoseinän alaosa on melkein kokonaan pakkasen puolella, mikä ei ole hyvä asia.
Sokkelin sisäpinnassa tässä esimerkissä -6°C pakkasta. Sokkelin ja eristeen rajapintaa kehittyy helposti jäätä ja
härmää, joka sitten säiden lämmittyä sulaa ja kosteus siirtyy sokkeliin ja ulkoseinän alaosan rakenteisiin.
Kaikki osaavat päätellä onko se hyvä juttu!
Betonisokkelin lämpöeristeen paikka on joko sen keskellä tai paras paikka olisi ulkopinnassa…
Joo-o! Onhan tuo eräs kuva, mutta valitettavasti vain kuva täyssusisokkelista, mutta varmaan niitä on runsaasti, koska tuollainen kuvakin on vaivauduttu “piirtämään”. Olisi senkin sijaan esitetty varteenotettava kuva ohjeeksi ja ojennukseksi. Kun siitä hakee jotain positiivista, niin sisäpuolista sokkelieristettä tuollaisenaan ei pidä käyttäää ei monta muutakaan “erikoisuutta”.
Meillä rakentajilla rakennusfysiikan osaaminen on erittäin heikko.
Nykyisin ei pitäisi enää tehdä ns. “töllön töitä” rakenteisiin, mutta valitettavasti se vain on näin…
Rakennusfysiikka ei ole mitään tätitiedettä, mutta jos vähänkin perustiedot olisi kohdallaan,
niin paras suunnittelija olisi silloin “talonpoikaisjärki”. Eli aina pitäisi kyseenalaistaa rkenneratkaisut ja
selvittää niiden rakfys. toiminta, eikä mennä kuin “sopulilauma” eteenpäin… ja kuolla sitten homeiseen ojaan tai
“maakuoppa-alapohjaan” .
Minä olen jäsenen …161 kanssa ollut joskus rajustikkin eri mieltä rakentamisen ratkaisuista, mutta se jos mikä
on ollut kehittävää, ja huumorilla pärjää hyvin pitkälle…
Yksi varoituksen sana. Näillä palstoilla esiintyy ajoittain ns kaikkitietäviä kommentoijia. Parempi olisi vastailla / keskustella
vain niistä asioista josta olettaa jotain tietävän jolloin niistä voi olla lukijoille hyötyä. Jos jokaiseen viestiin pitää väkisin
jotain vastata ei mielestäni ole mikään itseisarvo, mutta keskustelupalstahan tämä on…
Minä en ymmärrä, miksi huonot (eli silloin ne ovat virheellisiä) kuvat leviävät ja sitten niitä copypasteija-ammattilaisetkin matkivat tekemissään suunnitelmissa, saatikka sitten amatöörit, joilla ei ole harmaata aavistustakaan järkevästä toteutuksesta, toteuttavat vastaavalla tavalla ja ovat helevetin onnellisia, kun saivat ohjeet ilmaiseksi.
Ymmärrän toisaalta siinä mielessä, että amatöörit luulevat huonoa toteusta myös helposti tehtäviksi, mutta näin se ei aina ole