Ulkoilmaan rajoittuva betonisokkeli on pakkasella aina pakkasen puolella jos ulkopinnassa ei ole eristettä. Samoin se on pakkasen puolella kun sisäpinnassa on eriste. Sisäpuolen eristeen tarkoitus on estää kosteuden tiivistyminen sokkeliin koska kosteus tiivistyy eristeen pintaan. Tuosta on tutkimuksia jos jotain kiinnostaa lukea.
Näköjään yritetään taas vääntää valkoista mustaksi…
Yllä on kuva erään rivitalon sokkelin sisäpuolelta (ulkoilmaa vasten oleva osa). Asia tuli esille tutkimuksessa jossa ihmeteltiin
huhtikuussa korkeata suhteellisen kosteuden arvoa ulkoseinän alaosassa. Avattiin lattia talon sisäpuolelta ja poistettiin lattian alusora.
Suurin jääkertymä sokkelin sisäpinnalla oli eristeen (styrox) saumojen kohdalla. Eristeen kohdalla oli jää / härmä ehtinyt sulaa, koska
sokkeli oli jo ehtinyt lämmetä, (ulkona +10°Clämmintä). Mitattiin myös sokkelibetonin suhteellinen kosteus sisäpinnasta noin 50 mm
syvyydeltä, joka oli 96% RH. Ulkoseinän alaosa oli homeessa n. 0,5 m korkeudelta…
Että tälleen…
Tärkeitä huomioita nuo eristeen sijainnit ja se millaisia perusteiden rakenteiden tulee olla. Valitettavasti vain harva osaa/jaksaa/viitsii kiinnittää niihin huomiota mutta jos näillä keskusteluilla vältetään edes muutamassa talossa tuollaiset virheet niin eivät nämä keskustelut ole hukkaan menneet.
Itse haluaisin nyt nostaa esille toisen, näitä asioita hieman sivuavan jutun. Eli etenkin rinnetonteilla on hyvin tyypillistä että kaksi- tai monikerroksisen omakotitalon jollakin sivulla menevät ulkoportaat pihan alaosasta yläosaan. Ja aika useasti näkee että nuo portaat ovat betoniportaita, toki laatoitettuna mutta silti siellä alla on betonivalu. Oma järkeni sanoo että tuollaiset talon kylkeen valetut betoniportaat muodostavat aikamoisen kylmäsillan niitä vasten olevalle ulkoseinälle ja kylmä ulkoseinä taas paitsi nostaa energiankulutusta, saattaa kondensoida kosteutta talon sisäilmasta. Mitäpä olette mieltä, kuinka todennäköisestä riskistä on kyse?
Jos kellarikerroksen betoniseinä on eristetty sen keskeltä, ei silloin ole kylmäsiltavaaraa. Jos kellarin seinä on eristämätön massiivivalu on kylmäsiltariski todellinen. Jos kellarikerros on eristetty sisältäpäin on tilanne vielä pahempi kosteus- ja homevaurioriski. Kivirakenteista kellarin seinää ei pidä lämpöeristää sisäpuolelta. (Vrt sokkelikuva).
Massiivisokkeleita ei tule eristää yksistään sen sisäpuolelta.
Pitää huomioida koko rakenneosan kokonaisuus, eli ulkoseinän alaosa.
Sokkelin ulkopuolinen eristäminen ei ole hankalaa uudisrakennuksissa. Vanhoissa taloissa on tietenkin haasteita, mutta tehtävissä.
On mrkillistä, ettei taito ei riitä sokkelin ulkopuoliseen eristämiseen. Se, joka näin sanoo, että se on edes vaikeaa, niin ei tiedä rakentamisesta mitään, vaan esiintyy jotakin tietävänä. Hyi hyi!
Uusissa se onnistuu, kun suunnitellaan sitä silmällä pitäen ja vanhoissa myös osaavan suunnittelijan avulla, mutta ei isodränillä eikä pakkaustarvikkeella.
Jos haluaa eristää ulkopuolelta olemassaolevan talon sokkelin maanpinnan päällisen osuuden niin oman järkeni mukaan tuo tarkoittaa että talo tavallaan “lihoo” paksuutta joka suuntaan. En tiedä näyttääkö se kovin hyvältä ja jos talolla on vaikkapa vuorilaudoitus niin tuossa pitää olla tarkkana ettei tule tukkineeksi sen vuorilaudoituksen tuuletusrakoa koska siitä taas tulee uusia ongelmia.
J881572161,käytänpä nyt tilaisuutta hyväkseni kysyäkseni miksi Isodrän ei olisi toimiva ratkaisu sokkelin eristämiseen? Meillä sitä ei ole käytetty mutta toimintaperiaate kuulostaisi kyllä ihan järkeenkäyvältä ja tiedänpä jopa erään kerrostalon jossa sitä käytettiin maanvastaisen seinän eristämiseen (aiemmin ei tainnut olla eristeitä tai ne olivat hyvin olemattomat). Ja kuulemani mukaan tuon jälkeen maanvastainen seinä on alkanut tuntua lämpimämmältä, siis sisäpuolelta käsin kokeiltuna.
Minäpä vastaan ainakin osittain, koska täydellistä en pysty ainakaan äkkiseltään antamaan lihomiseen ja koska se on tapauskohtainen:
Kyllähän se yleensä lihoo, mutta miten, se on toinen juttu. Tieto ja taito osoittaa sitten millaiseksi sen tekee ja miltä se näyttää. Lihottamiseen vaaditaan tietoa, taitoa ja miltä se näyttää. Se on tapauskohtainen miten se tehdään, mutta täysin tehtävissä on ja oikeaoppisesti.
Sitten se toinen kysymys, johon on selvä aivan järkeenkäypää toivottavasti:
Eriste on nykytietämyksen ja rakennusfysiikan mukaan sellainen, että siinä olisi mahdollisimman vähän kosteutta. Isodränissä mainostetaan, että siinä kulkee solukoissa vettä eli se on hyvin paljon kosteutta sisältävä, jopa on suoranaista 100% vettä eikä vain vesihöyryä.
Kysyjä, jos et ole samaa mieltä, niin jompikumpi meistä on ilmeisesti väärässä.
Siis otetaan esimerkkiä:
Pue paljaalle ihollesi aivan kuiva villapaita ja mene pakkaseen seisomaan. Sitten uudestaan tule sisälle ja riisu villapaita yltäsi ja heitä vesisammioon, jota nykyisin lavuaariksikin kutsutaan. Kastele se huiluttamalla vedessä, väännä se sitten hieman kuivemmaksi, jolloin siinä siis villapaidassa on suhteellisesti vähemmän vettä kuin mainosten mukaan isodränissä. Pue se paljaalle ihollesi ja mene pakkaseen seisomaan.
Nyt 1000 taalan kysymys: kumpi on miellyttäväpää seisoskelua, siis kuivassa vai kosteassa villapaidassa?
Minä tiedän, koska joudun talvella lenkkeillessäni sen kokemaan melko usein, mutta siis testaten sen hieman toisin kuin esitin eli väärin testattu (vrt. Väärin sammutettu). Kumpi eristää paremmin?
Vielä kerrostalosta, siellä on monenlaista asujaa, joista voi manipuloida millaista mielipidettä milloinkin haluaa. Esim. kun korppi lensi ohi, niin manipuloimalla saa sen joidenkin mielestä olemaan vaikkapa valkoinen, mutta joku toinen näki sen mustana. Enpä osaa sanoa, kumpi oli suuremmalla todennäköisyydellä oikeammassa. En myöskään väitä, että ainakin toinen oli oikeassa, sillä saattoihan se olla punainen papukaija tai keltainen Ruokolahden leijona.
Minun mielestäni tekniikka on aina ennen kauneutta, sillä kauneus on katsojan silmissä, mutta tekniikka ei.
Pistäpä lisää kysymyksiä!
Oikein hyviä kommentteja J881572161, kiitos niistä. En ole rakennusalan ammattilainen millään muotoa mutta pikkuisen mietityttää onko tuo villapaitavertaus ihan toimiva sillä ei kai Isodrän levyjä (kuin muitakaan eristelevyjä) sentään uiteta ennen paikalle asennusta? Ja vaikka nuo Isodrän levyt kostuisivatkin hieman niin tuskinpa ne silti ovat yhtä kosteita kuin niitä vasten oleva maaperä koska perusmuurista tuleva lämpö taas kuivaa niitä. Toisaalta villapaitavertausta voisi laajentaa siihen suuntaan että jos villapaidan (Isodränin) sijasta pukeekin päälle välikausitakin ja siihen pä’älle vielä sadetakin (EPS+patolevy kuten aika monessa perusmuurissa) niin tuntuu varmaan aika lämpimälle ja pienen kävelyn jälkeen saattaa jo pukata hikikin pintaan kun kosteus ei pääse poistumaan samaan tapaan kuin villapaitatapauksessa. Ja kun hetkeksi pysähdyt, tuo sadetakin sitoma kosteus varmistaa sen että kostuneet vaatteet alkavat tuntua kylmiltä.
Tosiasiahan on että maa on kostea ja kylmä (tai ainakin kosteampi & kylmempi kuin maanalaisen tilan perusmuuri) joten ymmärtääkseni tuo maa jäähdyttää ja kosteuttaa perusmuuria ellei tuossa ole välissä jotain eristettä niin lämmön kuin kosteuden siirtymisen estämiseksi. Ja tuo perusmuurin jäähtyminen taas voi aiheuttaa ilmankosteuden kondensoitumisen sisäilmasta tuohon perusmuurin sisäpintaan. Eli juuri tämän syyn vuoksi sitten olisi kovasti tarvetta eristää tuota perusmuuria maaperästä. Ja jos tämä on tehty oikein, kaiken järjen mukaan perusmuurin tulisi olla lämpimämpi kuin maaperä jolloin lämpöä kulkeutuisi perusmuurista maaperään päin ja toivottavasti siinä samalla estyy kosteuden tulo rakenteisiin.
Lähinnä voisin ajatella että vaatiiko tuollainen Isodrän tyyppinen eriste 10 cm vahvemman ulkopuolisen eristyksen sen varmistamiseksi että seinä olisi varmasti selvästi lämpimämpi kuin maaperä TAI vaihtoehtoisesti jopa patolevyn tarpeen ulkopuolisen isodrän eristyksen ja maaperän väliin että vältettäisiin tilanne jossa Isodrän levy kostuisi maaperän kosteudesta?
Takaisin tähän ulkopuoliseen eristämiseen sokkelin maanpäällisessä osassa, jos nyt ajatellaan että sokkeli on kantavaa seinää jota ei sovi heikentää niin käsittääkseni tuollainen sokkelin ulkopuolinen eristys johtaisi oheisessa valokuvassa kuvattuun tilanteeseen?
Isodränissä mainostensa mukaan siinä eristeessä on jopa virtaavaa vettä. Mikä on sellainen eriste, joka on märkä ja jopa “pakkassuojana”,kun vesi ainakin jäätyy, kun Celsius on nollan alapuolella?
Jokainenon on aina jollakin tavalla korjattavissa, jolloin tapaukset eivät ole veljeksiäkään. Kun sutta on tehty, niin sille hännän laittaminen on usein hyvin vaikea. Kannattaa joskus jättää häntä tekemättäkin.
Nykyisinkin vielä eristetään sokkeli sisäpuolelta. Nykyisin pyritään siihen (toivottavasti), että alapohjaan ei pääsisi kovin lämpöä, toisin oli ennen.
Korjauksen pitää parantaa, ei huonontaa.
Itse ymmärrän nuo Isodränin mainoskuvat siten että niissä on lähinnä haluttu kuvata mihin suuntaan kosteus/vesihöyry kulkevat rakenteessa. Eli lähtökohtaisesti lämpimästä rakenteesta kylmempään maaperään päin, tuossa siis yritetään pitää maanvastaisen perusmuurin rakenne lämpöeristeellä selvästi maaperää lämpimämpänä ja silti mahdollistaa EPS pallojen välisillä aukoilla kosteuden poistuminen rakenteesta oikeaan suuntaan. Umpinaisella eristeellä tuo kosteuden kulkeutuminen ei välttämättä onnistuisi, tämä lienee syynä siihen miksi kilpailija Finnfoamilla on vastaavaa käyttötarkoitusta varten tuote jossa on jonkinlaiset pystyurat kosteuden poistumista varten. Isodrän eristeen EPS palloissa näyttää olevan jonkinlainen terva- tai bitumiliuos jonka ainoaksi funktioksi keksisin yrityksen pitää nuo EPS pallot mahdollisimman kuivina. Jos jollain on parempaa tietoa niin ei muuta kuin kommenttia kehiin. Toki mahdollisesti kauempaa tulevaa vettä tuo Isodrän ei pysäytä joten siksi heitinkin aiemmin ajatuksen pitäisikö Isodrän pystyeristyksen ja maaperän välissä olla patolevy jotta voitaisiin pitää Isodrän pystyeriste mahdollisimman kuivana. Maaperähän kuitenkin on aina enemmän vai vähemmän kostea, asian huomaa jos kaivat kuivana kesänä montun tontillesi (aika pian löytyy sellaista kosteaa maata).
Sitten on todella huonosti asiat jos tuolla lämpöeristeessä ihan oikeasti virtaa vettä sellaisessa nestemäisessä (ei höyrymäisessä) muodossa ja tuossa tilanteessa ei taida auttaa enää mikään eriste koska tällöinhän koko rakenne ui vedessä, kyllä tuo vesi silloin löytää tiensä rakenteeseen mm eristeen alta ja eristeiden välisistä aukoista. Mutta ymmärtääkseni tämä tilanne nimenomaan yritetään estää salaojilla, niskaojilla, maanpinnan muotoiluilla ja kattosadevesien sekä hulevesien ohjauksella.
vesi höyrynäkin on vettä
vesi on huono eriste ja liikkuvana vielä huonompi
ilma on vesihöyryä (vettä) sisältävää kaasua, joka liikkumattomana (tarkkaan ottaen ei) suljetuissa solukoissa on parempi eriste kuin liikkuvana avoimissa solukoissa
mitä kuivempi (vähemmän vettä) ilma, niin sitä paremmin se eristää
kaasu eristeenä yleensä on muuta kuin ilma, esim. ksenon, argon
lämpöenergia siirtyy lämpötilaeroista ja liikkuvasta virtauksesta, myös johtuu, kuljettuu, säteilee
Jos jää ei toimi eristeenä niin miten iglu sitten toimii?
Iglu toimii näin.
Jää ei ole eriste. Jää johtaa lämpöä esim. yllä mainituilla reunaehdoilla niin, että iglun sisäpinnan
lämpötila on -3,2°C, eli jää ei sula.
Menee hieman ohi alkuperäisestä aiheesta…
Tosin ulkona voi olla pakkasta tuplasti ja sisällä lähellä nollaa eli “tavallaan eristää” koska pitää “pakkasen ulkona”.
Siitä huolimatta jää ei ole eriste.
Jos iglun sisällä ei ole lämmönlähdettä, ihmistä tai kamiinaa,
niin isäpuolella on sama lämpö kuin ulkona.
Sama on myös eristetyssä talossa ajan mittaan pakkasella koska lämpö pyrkii tasaantumaan.
Jos palaamme takaisin ihan tämmöiseen suomalaiseen rakentamiseen niin oikeastaan tuo villapaitavertaus on aika osuva. Nimittäin jos laitat puhtaan, kuivan villapaidan päälle ja lähdet lenkille niin kyllä siinä elimistö puskee hikeä. Ja villapaidan huokoisen rakentaan ansiosta tuo hiki (kosteus) pääsee poistumaan iholta eli et välttämättä huomaa hikoavasi kovinkaan pian. Jos lenkkikaveri on laittanut villapaidan sijasta vaikkapa teryleenipaidan niin kosteus ei pääse tuulettumaan ja tuon seurauksena lenkkikaverin selkä on hetken kuluttua aika märkä hiestä. Kun pysähdytte hetkeksi, lenkkikaverin tulee paljon pikemmin kylmä juuri tuon runsaamman hien (=kosteuden) vuoksi.
Ja miksi ihmeessä palasin villapaitavertaukseen? No siksi että kyllä tuossa villapaidassakin kulkee kosteutta eikä se silti menetä kokonaan eristyskykyään. Käsittääkseni tuossa Isodränin mainoskuvassa viitataan niillä kosteudenkulkunuolilla hyvin samankaltaiseen kosteudenkulkuun. Ja ihan samasta syystä kilpailija Finnfoamin kellarineristyslevyssä on ne urat ja samasta syystä patolevyssä on ne nappulat jotta siinä jäisi jonkinlainen tuuletusrako betonirakenteestra poistuvalle kosteudelle.
Villapaita menettää melkoisesti eristävyydestään, kun se kastuu eli lähes kokonaan. Jos vaihdan kuivan villapaidan lenkin päätyttyä, niin seison huomattavasti pakkasessa kauemmin kuin siinä hiestä märässsä eli mitä kosteampi eriste, niin sitä huonommin se eristää.
Jos eristeessä vesi liikkuu lämpimämmästä kylmempään, niin silloin se kuljettaa myös lämpöä sieltä lämpimämmästä kylmempään. Näin sanoo rakennusfysiikka ja puhuu konvektiosta.
Mitä kuivempi eriste (ja villapaita), niin sitä paremmin se eristää. Sama on myös tilanne ilmassa eli kaasussa. Ei kaasukaan saa liikkua.