Moi,
onko höyrynsulkumuovi pakollinen kylpyhuoneen katossa?
Onko riskejä jos sitä ei ole?
Kylpyhuoneessa on kuitenkin huoltoluukkukin, jonka kohdalla höyrysulkua ei kuitenkaan voisi olla.
Kyseessä siis 1980-luvulla valmistunut kerrostalo, joka tehty ontelolaatoista.
Höyrynsululla ei ole mitään merkitystä kahden lämpimän tilan välillä, kuten välipohjissa.
Kylppärin lattiassa ja seinissä on vesieristeet estämässä rakenteiden kastumista.
Kysymys on hyvin vajavainen ja myös vastauskin.
Kuuluvat luokkaan: sekunda!
Sitä saa mitä tilaa!
Peten vastaus oli ihan hyvä. Kysymys ihan asiallinen.
Joo-o! On hyvä vastaus, mutta se on annettu kuin sika säkissä, sillä siitä saattaa seurata home ongelma ja pahakin. Ennen kuin tuollaisen vastauksen antaa, niin on tiedettävä siitä enemmän tai sitten kerrottava huomattavasti enemmän edellytyksistä ja seurauksista.
Kysymyksessä on annettu liian vähän tietoa, jotta siihen voi vastata hyvin omin tunnoin, mutta jos sitä ei ole, niin kullakin on tyylinsä.
Mutta siitä huolimatta hyvä kysymys.
Kysymys on hyvä, mutta se paljastaa kysyjästä tietämättömyyttä perusasioista tai hänelle on annettu taloyhtiön toimesta huonoa infoa… Kysymyksestä voi jo päätellä, että kysyjällä ei ole oikein mitään tietoa tai epäilee siis saamaansa infoa, vaan halu mennä itsellä tai taloyhtiöllä nyt siitä, mistä mahdollisesti myöhemmin seuraa hometta tai on tehnyt jo ja jättänyt höyrynsulun pois.
Tuohon kysymykseen, kun ei ole tietoa kyseisen huoneiston yläpuolella olevan ontelolaatan alapinnan ja kylppärin katon alapinnan välistä, ei pidä antaa tuollaista yksisilmäistä vastausta, vaan esim.
“Höyrynsulku ei ole pakollinen, mutta kun vastaajalla ei ole tarkempaa tietoa yläpuolella olevan ontelolaatan alapinnan ja kylppärin katon alapinnan välistä, niin höyrynsulku on parasta laittaa ja samoin luukun kohtakin on syytä laittaa siten kuin siinä olisi höyrynsulku. Se on mahdollista pienin vaivoin.”
Tässä saattaa olla kyse, että taloyhtiö on saneerannut kylppärin ja jättänyt ko. höyrynsulun pois, jolloin kysyjä on itsenäisesti ihmetellyt sitä taloyhtiön edustajalle, joka on sanonut, että “höyrynsulku ei ole pakollinen”.
Siis näkemykseni mukaan pahaa sutta on tehty. Sen surauksista tulevaisuudessa vastaa joko taloyhtiö tai huoneiston omistaja riippuen siitä kuka/mikä homman on tehnyt. Pelkään hometta olevan tulevaisuudessa. Onneksi vastuu ei ole minulla, enkä ota sitä tuollaisessa tilanteessa.
Vastaakohan taloyhtiö huoneiston asukkaiden mahdollisista homesairauksista? Vastaan: ei vastaa!
Ei ihme, että Suomessa on hometaloja, kun täällä olevinaan ( siis: olevinaan eli luulee olevansa) asiantutijana antaa/-vat tuollaisia lausuntoja. Täysin edesvastuutonta.
Siitä huolimatta kysymys on hyvä. On turha mollata kysyjää…
Kysynpähän taas, jotta onko Monta koskaan nähnyt kylpyhuoneremonttia?
Kysyä saa ja vastataankin, kun näyttää siltä, että Pm:kin on sillä homelinjalla:
noin 40 v aikana on tehty alusta loppuun (suunnitellenkin) saakka taloja pienempiä ja isompia myös rempaten kylppäreitä pientaloista kerrostaloihin, mutta on aina huolehdittu siitä, että hometta ei tule eli myös ne paikat tuulettuu mitkä mahdollisesti hutiloiden ja tietoa vailla ollen yleensä tehdään.
Tässäkin kysyjän tapauksessa on suuri mahdollisuus siellä kylppärin katon ja ontelolaatan väliin syntyä hometta.
Olen todennut, että näillä palstoilla valitettavasti annetaan hyvin puutteellista ja suorastaan edesvastuutonta infoa, niin kuin tässäkin ketjussa yritetään tuputtaa, mutta toivottavasti muut lukijat kuin Pete, Betonitohtori ja Pm ymmärtävät ja tajuavat mistä on kyse ja osaavat ajatellakin.
Vielä:
Sen kylppärin katon yläpuolinen tila on päästävä riittävän hyvin tuulettumaan, muutoin sinne ontelolaatan alapintaan, jonka yläpinnassa on melkoisella varmuudella vesieriste tai vastaava (yleensä kylppärit kohdakkoin) tulee kosteutta. Oli vesieriste tai vastaava tai ei ole, niin se kylppärin yläpuolen tyhjä tila on oltava tuulettuva mielellään esim. ns. “likaisiin” tiloihin mahdollisuuksien mukaan.
Kun ei ole tarkempia rakennetietoja, niin on hyvin vaikea tarkemmin sanoa. Jos höyrynsulku jätetään pois, mikä on täysin sallittu, niin sitä suuremmalla syyllä se tuulettuvuus on järjestettävä. Pässien kanssa ei oikeastaan ole syytä keskustella, vaan viisaampi väistää. Ilmeisesti pässi ei ole se viisaampi.
Kun kerran keskustellaan homeesta, niin mitkä sitten ovat homeen elämiselle / synnylle ne reunaehdot? Lämpötila ja RH%?
Kylppärin katon “yläpuoleinen tila” pitää tietysti tuulettaa. Mutta mikä on se “likainen” tila, johon se voidaan tuulettaa? Kylppärihän on juuri se “likainen tila”, josta poistoilma imetään. Siks toiseksi hometta on joka paikassa. 80 % ihmisistä ei saa siitä mitään oireita. Pienen vähemmistön vouhotusta koko homehysteria.
noin -5 C< ja noin 65%<
Ps! Onpas jollakin käsitys homeesta. Aivan hui hai! Niinhän ne pienten koululaistenkin vanhemmat aivan vouhottavat ja vaativat homeettomia kouluja. Miksihän muuten se kätilöopistokin suljettiin? Aivan turhaan!
Aivan ”Pienen vähemmistön vouhotusta koko homehysteria.”
Noilla mielipideillä minä olisin kuin kusi sukassa, mutta joku latelee päättömiä.
Homeen synnyn alarajat ovat 0°C ja 70 - 75% RH. Jos kylppäri kuivuu alle 1/2-tunnissa suihkun tai muun vedenkäsittelyn jälkeen ei hometta yleensä synny. Pesuhuoneissa suhteellisen kosteuden nousu on lyhytaikaista, mutta jos tilaa ei tuuleteta on tilanne tietysti toinen. Tämä silikonihome tulee yleensä sellaisiin tiloihin missä tuuletus ei pelaa. Nämä uudet ns “myrkyttömät” eco-silikonit ovat erittäin herkkiä homehtumaan, koska niissä ei ole mitään estoaineita. Siitä ei ole vielä minkäänlaisia tutkimuksia miten silikonihome vaikuttaa asuntojen sisäilmastoon.
Homehysteriaa ei ole. Se on totta, että kaikki eivät reagoi samalla tavalla mikrobeihin, mutta niiden vaikutus on kuitenkin merkittävä tekijä sisäilman laatua tarkasteltaessa. Jos ihmiset oireilevat sisätiloissa on sisäilmassa jotain sellaista, joka ei sinne kuulu. Kyllä se on silloin selvitettävä mistä ongelmat johtuvat.
Tiede väittää, että mikrobit voivat kasvaa niinkin matalassa lämpötilassa kuin noin -5 astetta Celsiusta ja suhteellisessa 65% kosteudessa. Siis alarajat noin 5 Celsiusastetta ja noin 65%, joten uskon tieteeseen. Väittelyyn en lähde, koska itse en ole noita arvoja todennut ja tutkinut. Toisaalta on tietenkin otettava huomioon samanaikaiset lämpötila ja kosteus, jolloin puhutaan aivan toisista arvoista.
Muuten alarajaa voi olla vain yksi ja ainoa, kun ei yksilöidä “tuotteita”.
Kun nyt kuitenkin kysymys oli tavallisen kerrostaloasunnon kylpyhuoneen katosta, on varmasti turhaa etsiä homeenkasvun olosuhteiden alarajoja. Kyllä siellä kylppärissä varmasti on tavallinen huonelämpötila pysyvästi ja sen kaikki pinnat nodattelevat huonelämpötilaa, niin lattia, seinät kuin kattokin. Kaikki nämä rajoittavat koko ajan samaa ilmatilaa, jonka kosteus sitten hiukan vaihtelee käytön mukaan. Selvän veden rasittamia pintoja ovat lattia ja osa seinistä, katto tuskin koskaan. Kun tuuletus hoituu asiallisesti, kuten tässä tapauksessa varmaankin hoituu, ei katto ole sen suuremmassa vaarassa homehtua kuin seinät ja lattiakaan. Semmoistakin se tiede osaa kertoa tapauksista, joissa ei liikuta lähelläkään mitään raja-arvoja tai äärimmäisyyksiä.
Ei kannata olettaa mitään, vaan varmistaa, ettei käy kuten sillekin kaverille, joka oletti ehkäisyn olevan kunnossa, mutta lähes vuoden kuluttua tuli lasku eli yleensä näissä raksahommissa se suurin ja odottamattomin lasku lankeaa tulevaisuudessa eikä aina heti tai 15.päivä, Se (hm!) siitä!
Mikrobien kasvuolosuhteita ja niiden raja-arvoja on paljon riippuen mikrobista, mutta ei mennä sille alueelle. Meidän pitää tarkastella rakennuskannassa ja asumisympäristössä esiintyvää mikrobien esiintymistä. Kun puhutaan rakennuskannassa esiintyviä mikrobeja voidaan puhua noista raja-arvoista jotka edellä mainitsin. Marksto tuossa edellä jo kertoikin niin kuin asia on (jalat maassa). On erittäin epätavallista, että kosteusvauriomikrobeja esiintyy kylppäreiden ns alaslaskutilassa, koska siellä olosuhteet ovat samat kuin muuallakin sisätiloissa. Jos tilanne ko tilassa on useita vuorokausia yli 70% RH homehtuu koko kylppäri, mutta tästähän nyt ei ole kyse…
Kylpylöihin ja vastaavien laitosten saunatiloihin asennettaan erilliset poistoventtiilit alaslaskutilaan, koska kuormitus on jatkuvaa ja vieritilojen pinnoilla voi olla suuriakin lämpötilavaihteluja, mutta tämä on eri juttu kuin asuinhuoneistoissa, jossa kosteuskuorma on lyhytaikaista.
Yhteenveto keskustelusta:
Kysymys: “Onko höyrysulkumuovi pakollinen kylpyhuoneessa?”
Vastaus: “Ei ole”.
No vastaappa nyt Monta paremmalla tietämykselläsi onko se höyrynsulkumuovi pakollinen vai eikö ole? Ja perustele sitten onko se vai eikö ole.