…laitetaan "vain" painovoimainen ilmastointi ?
Eli mitä koneellinen ilmanvaihto maksaa rakentajalle ?
Muutamilla rakenteillahan ei talo sinänsä tarvi koneellista ilmanvaihtoa.
Mitä säästää lämmityksessä kun kone ei vie lämmitettyä ilmaa ulos samantein kun se on lämmitetty sanotaan 20 vuodessa nykyhinnoin ?
Onko arvio 20 000 + 15 000 euroa suurinpiirtein oikein ?
Ota kynä, paperia, ja laskin johon näpyttelet yhtälöitä ja eri arvoja.
Saat lopputulokseksi ehkä uuden arvion, joka on ja arviona pysyy.
Kustannuspuolen IV-laitteistolle saat, kun pyydät tarjouksen tai kustannusarvion laitetoimittajalta. (täällä on paha hinnoitella toisten toimituksia, - varsinkin ilman tietoa siitä mitä oltaisiin hankkimasa).
Luoja antoi meille aivot… mutta miksi jotkut käyttää niistä vain 0,10% 
Norjassahan tehdään jo koulujakin painovoimaisella ilmanvaihdolla. Siellä on huomattu sama kuin Suomessa; Ilmanvaihtoputket menee tukkoon homeesta 30 vuodessa ja tuhannet ihmiset sairastuvat turhaan ( OYS:n remontti ).
Siinä tapauksessa Norjalaiset eivät ole keksineet kanavien nuohousta ja tuskin edes eristämistä.
Oikein tehdyt ja huolletut iv-kanavat eivät ole syy mihinkään homehtumiseen.
"Paljonko rakentaja säästää jos…
…laitetaan "vain" painovoimainen ilmastointi ?
Eli mitä koneellinen ilmanvaihto maksaa rakentajalle ?
Muutamilla rakenteillahan ei talo sinänsä tarvi koneellista ilmanvaihtoa.
Mitä säästää lämmityksessä kun kone ei vie lämmitettyä ilmaa ulos samantein kun se on lämmitetty sanotaan 20 vuodessa nykyhinnoin ?
Onko arvio 20 000 + 15 000 euroa suurinpiirtein oikein ? "
Eli tuuletat kämppää painovoimaisesti ilman lämmön talteenottoa, niin että letti lepattaa tuulessa ja puhut samassa lauseessa säästöistä. Vai oliko se säästö siinä, että laitetaan painovoimainen ilmanvaihto ja suljetaan joka räppänä?
Samaan hengenvetoon olet huolissasi ilmanvaihtokanavien homehtumisesta, kun et lämmitä taloa laisinkaan ja pidät ilmanvaihdon pois päältä. Tuskin muuten voi 1000€ vuodessa säästää, jos lämmitykseen kunnon ilmanvaihdollakaan ei paljoa enempää mene.
Nyt kannattaisi koittaa ajatella sillä kaikella 10% aivokapasiteetilla, jos semmoisella sinut on kerran siunattu.
OYS:n putkien remontissa huomattiin, että osa putkista oli kertakaikkiaan homehtunut käytönnössä umpeen. Aika heikko esitys nuohoojilta vai mitä yliopistosairaalassa. Putkia vaihdettaessa tarkistusluukuista putosi valtavia homekasvustokönttejä. Toki muitakin mm. kosteusrakennevirheitä esiintyi.
Unohdit Marklar varmaankin että myös juurikin se lämmöntalteenotto kuluttaa myös sähköä puhumattakaan koneellisesta ilmastoinnista joka vie minimiteholla lämmitetyn ilman ulos kahdessa tunnissa. Hintaa myös lisää lvi tuotteiden 70% kate…joka on melko poikkeavaa verrattuna muihin tuotteisiin, kuten seinä- , katto- ja lattiamateriaaleihin jne.
LVIS insinööreille ja teknikoille tämä on luonnollisesti vaikea pala purtavaksi, jos ilmastointia pitäisi tutkia 40-50 vuoden takaisen teknologian puitteissa…eli hormeina ja ilmakanavina alapohjassa jne.
Oulussa Case-arkkitehdit ovat tehneet useita painovoimaiseen ilmastointiin perustuvia rakenteita ja astmaatikot kuulemma tykkää niistä…ilma tuoksuu ilmalta sekä loppupeleissä tulee kuulemma myös säästöä.
Ainakin kannattaa miettiä, että sekin vaihtoehto on olemassa ja ottaa siihen ammattilainen suunnittelemaan, ettei tule niitä virheitä.
Melkoista mustamaalaamista jos puhuu hiusten lepattamisesta painovoimaisen ilmastoinnin taloissa, joita kuitenkin Suomessa on edelleen valtaosa kaikista taloista. Toki osassa näissä todellakin on ilmavuotoluku yli 20, mutta se ei liity tähän vaan harvaan ja huonoon rakentamiseen muuten.
Ihmisen ei ole hyvä asua kuivassa ja alipaineisessa tilassa, vaan luonnollinen elinympäristö ja ilmasto on hyvinkin samanlainen kuin mitä esimerkiksi home tai bakteerit tarvitsevat viihtyäkseen.
Niin ei varmaankaan. Hyvä muistaa että ihminen kehittää asuessaan pientalossa sen tilavuuden verran vettä ( hikoilu, hengitys, suihku, ruoanlaitto, saunominen etc. ) eli kyllä talossa tavalla tai toisella pitää ilman vaihtua. Erityisesti villa ja polyuretaani ovat ilmeisesti painovoimaisessa asumisessa huonompia, jos kosteusolosuhteita ei saada tipitarkasti kontrolloitua. Hirsi ja massiivikivi hengittävät kosteuden ulospäin, mutta villa voi kastua ja uretaani taas ei hengitä tippaakaan, joten seinään voi alkaa kehittyä kosteusongelma ja rakenneterästen ruostuminen jne. Tämän takia koneellinen ilmastointi on must muutamissa rakenteissa.
Onko ilmastointi alipaineinen, paine-eroton vai ylipaineinen on muuten aika tarkkaa säätämistä monilla laitteilla. Yhdestä naulanreiästä muovikalvossa kun menee ilmaa 2 kuutiota vuorokaudessa…se voi olla homeista ilmaa kastuneista villoista huoneilmaan tai kosteaa huoneilmaa sisätilasta kuiviin villoihin…siis pahimmassa tapauksessa jos reikiä on jäänyt rakenteeseen. Tämän vuoksi juuri tehdään painemittauksia ja vuotolukuja annetaan, jotta nämä reiät löydetään ja vahingot vältetään.
Ilma kuivuu Suomessa yleensä talvella…oli sitten ulkona tai sisällä.
Hohhoijjaa… niin paljon asiavirheitä, että en jaksa alkaa yhden ihmisen tietämättömyyttä korjaamaan, muuta kuin pinnallisesti (vai lieneekö jokin "hometalokauppias"), joka yrittää täällä saada tuotteelleen vastakaikua täällä. Toivon, että tuo ensimmäinen.
Korjataan nyt edes yksi luulo:
"Unohdit Marklar varmaankin että myös juurikin se lämmöntalteenotto kuluttaa myös sähköä "
No enpä unohtanut. Kuluttaa jopa PILPinikin sähköä, ja jopa sen lämmöntalteenotto. Kompuran vaatima teho muuttuu lämmöksi, joka ei mene sekään hukkaan, vaan lämmittää varastoa.
"puhumattakaan koneellisesta ilmastoinnista joka vie minimiteholla lämmitetyn ilman ulos kahdessa tunnissa."
Väärin tämäkin. Vaan yleinen suositus on, että ilma vaihtuu joka toinen tunti, oli kyse koneellisesta ilmanvaihdosta tai ei. Koneellisessa ilmanvaihdossa tuo säätö on yleensä se "normaali" josta voi olosuhteiden mukaan nostaa tai laskea.
Koneellisessa, vaan saa lämmön talteen. Itsellänikin poistuu talvella talosta 2-4 asteista ilmaa (sisällä +24) ja loppu jää lämmittämään taloa.
Ja kuten sanoin, että jos koneellisella iv:llä lämmitys sähköön menee 1000€/vuosi ja haluat siitä 1000€/vuosi säästöä, niin ei minun matikallani onnistu mainitsemallasi menetelmällä, vaan tuo 1000€ ei edes riitä siihen lämmitykseen, ja kaupan päälle homehdutat talosi.
Painovoimaisen ilmanvaihdonkin toki saa hyväksi, mutta säästöistä voi mennä ihan muualle puhumaan.
Rakentamiskustannuksissa säästöä tulee joitain tuhansia, mutta sen saman määrään rahaa sitten kulutat lämmittämällä pilviä muutamassa vuodessa. Saatko edes rakennuslupaa ilman lto:ta?
Katselin tuossa vanhaa laskelmaa ja sain seuraavat tulokset:
talo 100 m2, ilma vaihdetaan kerran kahdessa tunnissa, sähkö 10 senttiä/kilovattitunti. Tulokset lienevät suuntaa antavia.
lämmön talteenoton hyötysuhde 55% säästö vuodessa noin 300€
hyötysuhde noin 70% säästö vuodessa noin 460€
Edelliseen liittyen kyseessä ei ole lämmön talteenotto ilmanvaihdosta lämpöpumpun avulla. Kyseessä siis pelkkä paluuilman lämmön talteenotto ilman lämpöpumppua.
Tuo 460 euroa on paljon. Harva tulee ajatelleeksi mutta 145 m2 kokoisessa talossa jos seinärakenteen vaihtaa tavallisesta kompensoitavasta lähes normitasosta ( U-arvo 0.19 ) passiivitasoon (U-arvo 0,10 ) säästää seinän osalta vuodessa vain noin 50 euroa lämmityskustannuksissa ( kaukolämpö ).
Eli summa summarum jos ilmanvaihto on täysin painovoimainen voi säästä olla jopa 1000 euroa noin 150 m2 talossa sikäli mikäli ilmaa ei vaihdeta läheskään kerran kahdessa tunnissa ja ilman sisääntulo ja ulosvienti on todellakin hallittua ja talossa riittävästi kuutioita ( happi ei lopu kesken ).
En tiedä, miten saat tuon tonnin aikaiseksi, ilmeisesti vaihtamalla ilmaa väärään suntaan, jolloin tietty tulee lämpöä sisään… täh?
Pakkoko sitä konetta on huudattaa noilla mitoitustehoilla… Joka tapauksessa, hyvällä koneella pystyy pitämään ilmanlaadun samana, kuin painovoimaisella, kolmasosan lämpöhukalla.
2 euron hampurilainen !
Varmaaan tästä voidaan olla erimieltä jos perustelee hyvin…ei sitä painovoimaistakaan tarvi "huudattaa" täysillä vaan puilla lämpiävät massiivirakenteet ( YKSIAINEISET ) varastoi lämpöä kuten varaava takka…näin ei tee pelkät eristeratkaisut rakenteissa ( puurankoiset pientalot ).
Osassa ikkunoitahan on korvausilma kanava/venttiili joita voidaan säätää tarpeen mukaan ( yöllä makkareissa auki ) , jos ollaan painovoimaisessa.
En tiedä, miten äskeinen muuttaa asiaa. Kivirunko ja Iv-kone eivät sulje pois toisiaan. Omassa, puurunkoisessa talossa on 11t kiviseiniä sisällä monenmoisista syistä (joista lienee suurin se, että pidän kiviseinistä).
Eli, jos halutaa pitää ilmanlaatu hyvänä, täytyy ilmaa vaihtaa tietty määrä, ja se määrä on sama riippumatta tavasta, jolla ilma vaihdetaan.
Eli, painovoimainen hukkaa ulos menneen ilman mukana lämmön, konetta käytettäessä lto ottaa siitä osan takaisin. Eli säästää.
Ei painovoimainen ilmanvaihto pärjää yhtään vähemmällä ilmamäärällä.
Euron juusto !
Oletko hieman simppeli ? Jos saat huonekohtaisesti ilmanvaihdon toimimaan niin toki säästät 80-90%.
Millä se lto toimii ? Kuumalla ilmallako ? Säästät tosiaan lämpöä…mutta säästätkö energiakustannuksissa…mieti vähän.
Laskeppa huviksesi, ennen kuin lätkytät enempää. Et ole antanut yhtään järkevää selitystä säästöillesi, kunhan louskutat suutasi. LTO tarvitsee sähköä joissain tapauksissa, ja iv-koneen puhaltimet joka tapauksessa, mutta ne puhkut ei kovin kummoisia tehoja kaipaa.
Tuskin viitsit painovoimaisessa ilmanvaihdossakaan ravata räppänöitä ruuvaamassa sen mukaan missä huoneessa oleskelet.
Kyllä lämmityskuluissa voi säästää, jos ilmaa ei vaihda ollenkaan. Pussiin vain koko talo ja katsotaan, kauanko talo ja asukkaat ovat terveitä.
Porot ei näemmä ymmärrä mitä tarkoittaa hengittävä rakenne. Muovipussejahan ovat juuri kaikki puurankoiset villatalot…ne on pakko pitää hengissä ilmanvaihtokoneilla…kun muuta vaihtoehtoa ei ole.
Massiivi puu ja harkko eivät tarvi rakenteen takia konetta.