Paroc ohjeistaa maanvaraisen lattian rakentamiseen mm. seuraavaa:
"Kapillaarinen veden nousu estetään myös tehokkaasti asentamalla osa lämmöneristyksestä esim. 50 mm:n paksuisena kerroksena (vuorivillaa) laatan alapuolelle. Tämä ratkaisu nostaa samalla betonilaatan lämpötilaa useilla asteilla, jolloin suhteellinen kosteus vastaavasti laskee."
http://www.rakentaja.fi/indexfr.aspx?s=/kuluttaja/Paroc/paroc9buusi.htm#.UpiI0Sc1Hlc
http://www.rakentaja.fi/indexfr.aspx?s=/kuluttaja/Paroc/maanvaraisen.htm#.UpiI6yc1Hlc
http://www.paroc.com/SPPS/Finland/BI_attachments/BIFI%20esitteet/PTTE_esite_www.pdf
sivulla 34
Eikö tuollaiset ohjeet ole jo edelliseltä vuosituhannelta? Vai olenko missannut jotain?
Eikö rakennusmääräykset vuodelta 1998 määrää laatan alle jo 150mm EPS eristettä ja 2003 määräykset vielä lisää edelliseen?.
Ja eikö tuollainen yläpuolelta(kin) eristetty laatta ole myös jossain määrin riskirakenne?
Vai miksi Paroc ohjeistaa edelleen rakentamaan maanvaraisen lattian noin?
Joopa joo…
Kapillaarinen kosteuden nousu katkeaa, mutta ns diffuusiokosteuden siirtymistä se ei estä!!!
Pitäisi ajatella aina kokonaisvaikutusta rakenteissa.
> Kapillaarinen kosteuden nousu katkeaa, mutta ns diffuusiokosteuden siirtymistä se ei estä!!!
Katkeeko diffuusiokosteuden siirtyminen jos tuossa on 100 - 150mm EPS kerros? Vai pitääkö lisäksi olla jokin höyrynsulku tms?
Kovat eristeet kuten EPS tai XPS estävät diffuusion siitymisen.
Höyrysulkuja / muoveja ei pidä laittaa lattiarakenteisiin lainkaan oli ne sitten minkälaisia tahansa
Ei EPS ole diffuusiotiivis…?
Ei olekaan, kun otetaan huomioon aika, vuosikymmenet, jonka eriste laatan alla on. Jarruttaa olennaisesti kyllä. Myöskään diffuusiolla ei ole huonontavaa merkitystä, kun kaasun (vesihöyryn siis) siirtyminen tapahtuu lämpiävään suuntaan. Kapillaarinen kastuminen eli nestemmäisen veden imeytyminen aineeseen on kokonaan eri ilmiö. Yleisesti ottaen kaasujen diffuusio tarkoittaa kaasukomponenttien osapaine-erojen aiheuttamaa pitoisuuksien tasoittumista, tässä tapauksessa maasta rakenteen läpi huoneilmaan. Siinä vesihöyryn osapaine on yleensä ottaen aina pinempi kuin maassa laatan alla. Lämpötilan noustessa huokosilma kykenisi sitomaan itseensä enemmän vesihöyryä, muuta osapaineiden tasoittuminen estää sen ennenkuin huokosilma saavuttaisi suurimman mahdollisen vesihöyrypitoisuuden. Huokosilman (tai betonin, miten vaan) suhteellinen kosteus siis alenee lämpimämpään suuntaan mentäessä.
Tämmöttös mää ole opiskellu, kaikke määki opskeli.
Vesihöyryn osapaine on lämpötilasidonnainen, mitä lämpimämpää ilmaa sitä enempi ilma voi sisältää kosteutta ja kyllästyspaine on suurempi.
Eli kosteus pyrkii pääsääntöisesti lämpimästä kylmenpään suuntaan.
Sen sijaan sitten kosteusolosuhteet RH% on ratkaiseva osapaineniden tasaantumisen suunnan suhteen ja voi olla myös kylmemmästä lämpimän suuntaan. (Mutta ei pääsääntönä).
Betonin suhteellinen kosteus ja paine toimii päinvastoin. Jos esim betonin suhteellinen kosteus mitataan 15- asteen lämpötilassa ja saadaan tietty kosteusarvo RH% ja Pa. Kun betoni lämpiää vaikka 20-asteeseen nousee betonin huokostilan suhteellinen kosteus ja paine suuremmaksi.
Tämän ilmiön takia betonirakenteiden RH% on mitattava käyttölämpötilassa.
Niin. Kun nyt puheena on maanvarainen alapohja, jonka ala- ja yläpuoliset olosuhteet ovat asumisen myötä vakiintuneet -kosteus maassa on mikä on, huoneilmassa samoin- ei mikään "rakennusfysiikan tai tämän tuntemani “tavallisenkaan fysiikan” laki saa diffuusion etenemissuuntaa muuttumaan esittämälläsi tavalla. Lämpimämpi ilma toki kykenee sisältämään enemmän vesihöyryä kuin kylmä. Toisaalta maasta huokuu kosteutta tietty määrä, joka nyt kulkeutuu lämmintä kohti. Lämpimämmässä ilma voisi sisältää enemmänkin vettä, mitä maaperästä on saatavissa, mutta osapaineiden tasoittuminen estää sen.
Toisin sanoen vakiintuneissa olosuhteissa maasta rakenteen läpi huoneilmaan kulkeutuu vakio määrä kosteutta. Matkan varrella lisäkosteutta ei ole mistään saatavissa, vaikkakin huokosilma enemmän sitä voisikin sitoa. Huokosilman suhteellinen kosteus siis alenee laatan yläpintaa kohti tultaessa. Kapillaarinen vesi tietenkin muuttaisi tilanteen, mutta sehän tässä tapauksessa puuttuu.
Silloin kun olosyhteet ovat muuttumattomat (reunaehdot) olen samaa mieltä, mutta kun rakennuksissa ne eivät ole sitä…Mietippä oheista…
Marksto:“…kapillaarinen vesi tietysti muuttaisi tilanteen, mutta sehän tässä tapauksessa puuttuu…”; ei puutu, koska BT:n kuvasta puuttuu katkokerros…!
@Ruosu. Parocin ohjeessa,josta puhe on, on kapillaarikatko.
@Betonitohtori. Kuvittelin puhuttavan käytännön rakenteista, joissa sokkelissa on lämpöeristettä ja talo suojattu routaeristeellä. Esittämistäsi lukemista voi päätellä, että ilman hiukan kylmetessä laatan allakin olisi pakkasta. Äärimmäisen huono rakennus, jonka sokkeli olisi kai eristämättömästä teräslevystä tai vastaavasta tehty. Esittämiisi lukemiin nojautuen huoneilman ja maassa olevan ilman osapaineet tasoittuvat lämpötilan massa noustessa +2 asteen vaiheille. Pidän sitäkin käytännössä tuskin koskaan esiintyvänä, jos talo asuttu on.
Esimerkki on nimenomaan ihan oikeasta kohteesta.
Teoriassa ei näin pitäisi tapahtua, mutta käytäntö on teoriaa ihmeellisempi.
Pysyn kannassani. Käyttämällä lämpöeristystä niinkuin sitä ihan normaalisti käytetään, tuollaista ei tapahdu. Routivalle maalle pihateitä perustettaessa alle pannaan jonkinmoinen kapillaarikatkokerros, sen päälle lämpöeristys ja lopullinen pintakerros. Tien kohdalta routiminen on näin estetty, koska maasta nouseva lämpö ei pääse vapaasti johtumaan rajustikin pakkasen puolella olevaan ulkoilmaan. Routivassa maassa lämpötila pysyy siis enemmän tai vähemmän plussan puolella ilman päällä olevaa lämmintä rakennustakin. Tämäkin on hyvinkin monista oikeista kohteista todettua.
Kun sanot, että (diffuusion takia) pitäisi ajatella kokonaisvaikutusta rakenteisiin, ihmettelen miten se tapahtuisi teorioita paremmin. Niiden mukaan pitää käyttää sopivia lämpöeristeitä, siinä kaikki.
Eihän nyt ole kysymys uusista rakenteista vaan vanhoista. Uudet rakenteet voidaan suunnitella niinkuin ne pitää, mutta ongelmat ovat juuri vanhoissa rakenteissa. Niissä esiintyy mitä ihmeellisimpiä virityksiä.
Juuri tänään mitattiin erään valesokkelin sisäreunaa, ulkona -7 astetta pakkasta sisäpinnassa n. 5,5 - 6 astetta pakkasta. Puukoolatun lattian alustabetonin lämpötila meni nollaan noin 0,5 m:n päässä sokkelistata.
Kylmyyden aiheuttaja eristämätön valesokkeli!!! Betonin alla ei eristeitä. Haiskahti homeelle. Ulkoseinän alapuun kosteus yli 30-paino%.
Ulkoseinän tuulensuoja ei ylettyny alapuuhun saakka vaan oli noin 25 - 30 ylempänä alapuuta. Villat mustana ulkoilmapölystä, jne, jne
Näin ei pitäisi teoriassa rakentaa, mutta näin se vain on sitten käytännössä…
Jaa. Mielestäni puhutaan Parocin ohjeesta alapohjan rakenteeksi heidän mielestään.
Vielä kerran: Kun rakennetaan tai on rakennettu miten sattuu, ei se tee teorioista mitenkään huonoja. Niitä ei vain ole vaivauduttu tutkailemaan tai tuloksien mukaista rakennetta ei ole toteutettu. En vain vieläkään ymmärrä, miten suunnittelijaparka ottaisi huomioon tuollaisen teoriaa ihmeellisemmän käytännön. Kuten aiemmin jo mainitsin, rakenne on äärimmäisen huono näissä tapauksissa, eikä varmaankaan suunnittelijan tarkoittama.
Ps. Sätöstä jos minkälaista on eteeni pitkän elämäni aikana kyllä riittämiin tullut.
En ole puhunut teorioita vastaan vaan teoria ja käytäntö eivä useinkaan kohtaa…
Siihen on olemassa lukematon määrä muuttujia, jotka siihen vaikuttavat.
Kyllähän tosiaan kai alunpitäen oli puhe tuosta Parocin konstruktiosta;että onko muka jo niin vanhanaikainen, että on vaarallinen riskirakenne, kun se EPS on niin hyvää??? Kyllä se kapillaarikatko on erittäin tärkeä! Mitä syvemmällä se kapillaarinen nousu katkaistaan, sen parempi! Kyllä se siellä EPS;n allakin kaikissa rakenteissa piirretty on!
Siinä kyllä varmaan nykyään paljon fuskataan, kun sinne alle joskus jätetään mitä sattuu…! Sepeliä muka pannaan, mutta moniko pesee nykyään? On niitä tuolta maan sisästä tullu kaiveltua niitä styroksilevyjä, kovin vaikuttavat haperoilta ja raskailta muutamien vuosien jälkeen…, että kyllä vaan tuntuu imeskelevän itseensä, jos ei kapillaaria katkaista! Mitään laboratoriotestiä en ole noista tehnyt,mutta siinäpä on luojassaan jos enää edes katiskanmerkiksi kelpaavat…! Liekkö sitten laatu vuosien kuluessa parantunu, vai onko vaan nimi muuttunut?Tietysti jos paksulti pistää, niin aikansa tietysti "jarruttaa". Mitä noihin edellisiin muuten tulee, niin toteaisin että kyllä käytännön mies tekee moitteettoman riskirakenteen ilman teoreettista tietoa…!
Pääsääntöisesti meidän pientalokanta on nimenomaan käytännön miesten / naisten tekemiä…
Mitenkä tuo tulkitaan? Siis pääsääntöisesti riskirakenteita vai…?
Sinneppäin!!!