Terve,
Nyt kävi sitten niin että puuttuu perusmuurista pätkä eristetta, noin 150-170mm alalta kokeussuunnassa.
Kyseessä 80-luvun alussa rakennettu elintasopatti, jossa pesutilat. Remontissa koska vanhat alajuoksut olivat hapantuneet.
Eli kyseessä tuollainen korotettu sokkeli (korotus kahdella leca-harkolla).
Sokkelin sisällä hiekan päälle lapioitu noin 350mm kerros Lecasoraa (kapillaarikatkoversiota).
Papujen päällä 2 x 50mm Finnfoam, jossa valu.
Valu erotettu perusmuurista 50mm Finnfoamilla.
Kuinka paha tämä tilanne on kylmäsiltojen ym. kannalta? Eristääkö tuo Leca-papu yhtään, vai homehtuuko koko komeus?
Kannattaisiko tuonne papujen ja harkon väliin (harkkoa vasten) koittaa ujuttaa jotain ohutta 20-30mm Finnfoamia? (Pitäisi tietty leikellä nykyisiä eristeitä)
Tiedän että sokkelin sisäpuolinen eristäminen on huono juttu, mutta tässä tapauksessa ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja…
Meni just niinkuin strömsöössä. 
Nyt kävi sitten niin että puuttuu perusmuurista pätkä eristetta, noin 150-170mm alalta kokeussuunnassa.
Kyseessä 80-luvun alussa rakennettu elintasopatti, jossa pesutilat. Remontissa koska vanhat alajuoksut olivat hapantuneet.
Eli kyseessä tuollainen korotettu sokkeli (korotus kahdella leca-harkolla).
Sokkelin sisällä hiekan päälle lapioitu noin 350mm kerros Lecasoraa (kapillaarikatkoversiota).
Papujen päällä 2 x 50mm Finnfoam, jossa valu.
Valu erotettu perusmuurista 50mm Finnfoamilla.
Kuinka paha tämä tilanne on kylmäsiltojen ym. kannalta? Eristääkö tuo Leca-papu yhtään, vai homehtuuko koko komeus?
Kannattaisiko tuonne papujen ja harkon väliin (harkkoa vasten) koittaa ujuttaa jotain ohutta 20-30mm Finnfoamia? (Pitäisi tietty leikellä nykyisiä eristeitä)
Tiedän että sokkelin sisäpuolinen eristäminen on huono juttu, mutta tässä tapauksessa ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja...
Meni just niinkuin strömsöössä. :(
Ei ainakaan maksa vaivaa, joten antanet olla niin kuin on.
Jos haluat harkko-osan ja muutoinkin sokkelin lämpimäksi, asenna ulkopuolelle
“kova eriste”. Muutoin asiaa ei oikein voi auttaa…
Mitäs tarkoitat kovalla eristeellä? Aika isoa remonttia meinaisi ulkoa päin eristäminen, mutta sellaista se on.
Kova eriste on ns umpisolueriste, ei “styrox”.
Esim. “Finnfoam” tai vastaava.
Korjaukset pitää tarkastella rakennusfysikaalisesti niin, että rakenne toimii oikein.
Eristettä on riittävästi 360 päiväksi vuodessa. Viis päivää voi vähän palellakin. Nytkin tässä räntäsadetta katsellessa ihmettelen, mihinkä noita nykyisiä puolen metrin eristeitä tarvitaan.
Villasukat jalassa suihkuun sitten viitenä kylmänä päivänä…
Jos korjaamaan lähdet, niin kyllä se on ainoa tapa tuo Betonitohtorin esiittämä, jolloin laskelmat kannattaa tehdä melko tarkasti ottaen huomioon myös mukavuusssyyt.
Mitä se maksaa on toisaalta toinen juttu. Ota sitova tarjous korjauksesta, mutta sitten oltava tarkkana. Tarjoushan ei sido sinua. Tuo korjaus on myös osaavan tehtävissä itsekin. Kysymyksistä päätellen sinulla itsellä ei ole vielä riittävästi tieoa, mutta sen saavuttaa kysymällä ja aivan itse myös ajatellen. Ensin otettava selkoa ja sitten vasta tehtävä, eikä toisin päin.
Eikös sieltä suihkusta tule lämmintä vettä; ja lattialämmityskin on…? Samaa mieltä kuin Pm ja Monta eka kommentissaan ! Liekkö vaivan väärti ? Tuo harkko-osan eristäminenkin kun jo vaatii ulkovuorauksen osittaista purkamista j.n.e…
Niin… Jotkut asiantuntijat ovat sitä mieltä, että suihkut pitäisi kokonaan kieltää, eli ei vettä lattioille!
Minä tarkoitin kommenteillani, että kannattaa yleensä korjata kunnolla ja toinen vaihtoehto on sitten
kärsiä homeista ja kosteusvaurioista sekä pintojen kylmyydestä.
Tämähän selvä valintakysymys…
No enpäs ole moiseen asiantuntijalausuntoon missään törmännyt; mutta ei kai se ainut aukko ole meikäläisen sivistyksessä, mutta onhan se tosiasia että se sisällä tapahtuva vedenkäsittely; ainakin yhdistettynä vääriin toteutuksiin ja vajavaiseen kosteudenpoistoon, on suurempi vaara talolle, kuin se ulkoapäin tuleva vesi ja kosteus.
Niin ja tietysti että jos kerran korjaamaan ruvetaan niin pitää kunnolla tehdä !
Tässä muljahti mieleen tuo vuosien takainen Gillett:in partakonemainos : “Aja kunnolla tai anna kasvaa” !
Kiitos vastauksista itse kullekin.
Tällähaavaa tuo ulkopuolelta eristäminen poissa laskuista ihan taloudellisista syistä, ehkä joku kaunis päivä…
Mutta siis periaatteessa mahdollinen kastepiste tuolla harkossa ei aiheuta ihan välitöntä vaaraa? Eihän se ajatuksena mukava ole, mutta ainakaan siinä ihan hollilla ei pitäisi olla orgaanisia aineita …
Voinko nukkua yöni rauhassa, vai pitääkö jatkaa ressaamista?
Tarkemmin ajateltuna hiukan epäselvää . Alajuoksu on “hapantunut” mutta mitä se oikein tarkoittaa, ja mistä se johtuu ? Onko hometta vai onko vain kosteaa ? Ja edelliseeni viitaten : Johtuuko se pesutilojen huonosta toteutuksesta (todennäköistä) vai ulkopuolisista olosuhteista (epätodennäköistä).
Mitäs se oikeastaan haittaa jos harkkokin on vähän kostea, jos se kosteus ei pääse nousemaan puurakenteeseen…? Jos se Lecapapu on sitä oikeaa sorttia. niin sitäkään kautta ei harkko kostu. Ja vaikka sieltäkin kautta, niin onko silloin oikein eristää ulkopuolelta tiiviillä umpisolueristeellä…? Eikös esim. Isodrän olisi parempi…? Betonitohtori voisi kumminkin tutkia piirrosta tarkemmin (kaikella kunnioituksella) ja selventää vähän , että missä se vaara vaanii…?
Puu eristää sen minkä eristää, kaikki muut materiaalit samoin. Home - ja kosteusongelmat aiheutetaan useimmiten siten että “harakanpesästä” yritetään tehdä liian tiivistä.
Hämmennystä tässä lisää vielä että asiantuntijapalstalla vaikuttaa suurin ongelma olevan kylmäsillan katkaisu; joka ei mielestäni ole ongelma ?
Alajuoksujen hapantuminen: tuossa oli alunperin kaksoislaattarakenne, alempi laatta kuvaan piirretyn hiekan päällä. Ulko- ja väliseinien alajuoksut tuon laatan päällä. Laatan päällä korotuksena tiiliä ja hiekkaa. Mahdollisesti alkuperäisessä kylpyhuoneessa ei vesieristettä. (Nyt purettu kylppäri uudempaa perua ja vesieristetty.)
Seinien alajuoksuissa oli lahoa.
Eli vanhat alajuoksut saaneet kosteutta joko kylpytiloista tai maanvaraiden laatan kautta hiekasta. (Hiekka oli rutikuivaa niin pitkälle kuin kaivoin, eli epäilen kylpyvesiä).
Jokatapauksessa sokkelia korotettiin jotta seinien juoksut saatiin uuden lattiavalun yläpuolelle. KAP Lecapavut laitettiin pysäyttämään mahdollinen kapillaarinen kosteuden nousu.
Loppukaneettina… Surullista luettavaa. Tuota uutta rakennetta ei voisi enää huonommin toteuttaa…
Ok, pahoittelen omaa kärkästä viestiäni.
Käteen osui pommi, rahat tiukilla ja stressi todella kova…
Eli oliko tuossa vielä muutakin ongelmaa kuin eristeen puuttuminen ulkopuolelta?
Jos rajataan ongelmakenttä vain homehtumiseen, ja unohdetaan energiatehokkus (se juna meni), niin kuinkahan suuressa vaarassa olen?
Ruosua lainatakseni tässä nyt kyseessä “harakanpesä”, ja minulle nyt tässä vaiheessa ihan ok että sellaisena pysyykin. Kunhan tuulettuu.
Ekovilla, puuranka ja harkot, toimiiko rakenne tuollaisenaan hydroskooppisena niin ettei kosteus jää muhimaan?
Ajatuksena oli laittaa seiniin Tulppa-märkätilalevyä ja Sauna Satua, mutta nyt kun tätä ketjua lukee niin eikö siinä realisoidu juurikin nuo sisäpuolisen eristämisen ongelmat? Puurungon kylmäsillat katkeaisi nimenomaan sisäpuolelle!
Voiko siis tuollaisia Tulppa-levyn (Finnfoam + vesieriste) ja Sauna-Sadun kaltaisia tuotteita käyttää lainkaan puurunkoisessa ulkoseinärakenteessa?
Ei ole helppoa eikä yksinkertaista… 
Kiitos jälleen vastanneille. Tieto lisää tuskaa.
Tieto ei lisää tuskaa, kun sen oikein oivaltaa. Nyt sinä vasta lisäät tuohon soppaan “sadut ja tulpat”. Miksi nyt vasta?
Puurungon kylmäsillat eivät ole ongelmia tässäkään, sillä ne ovat yleensä niitä pienimpiä “pahoja”.
Niitä kaikenlaisia eristeitä voidaan käyttää, mutta se käyttö on oma taiteen ja tiedon lajinsa, jossa on ymmärrettävä rakennusfysiikkaa eikä ainoastaan sitä valmistajien jesuiittamaista toimintaa. Ne viisvälittävät ympäristöstä/rakenteesta kokonaisuudessaan, kunhan vain saavat omaa tuotettaan kaupaksi. Lopputulos niille on vain tärkeä, että raha kirstuunsa kilahtaa. Vääristä/huonoista neuvoista/tiedoista netissä ne eivät koskaan joudu vastuuseen. Vastuuttomat ammattilaisetkin niitä noudattavat, kun ne pääsevät siten helposti rahastamaan tietämättömiä/osaamattomia amatöörejä.
Siinäpä se, että nämä valmistajat pyrkivät näyttämään kuinka helppoa on rakentaa/käyttää heidän tuotteitaan. Sillä tavalla se ei ole, vaan syntyy niitä - ei niinkään nykyisin harakanpesiä - hometaloja.
Sivumennen sanottuna harakanpesä on siinä suhteessa hyvä rakenne, koska se ei homehdu/laho, mutta se rossipohja on niissä usein juuri se ongelma. Harakanpesässä on tietenkin vaarana se (energia)hukka, joka on tiedostettava. Siis puntariin: home/laho vs hukka? Se on sitten se valinta kumpi on kalliimpi? Minä väitän, että se home/laho, koska hukasta selviää rahalla, mutta homeesta/lahosta usein vain ennenaikaisella papilla. No useinhan papin käynti suoritetaan kertamaksulla, kunnes sitten seuraava maksu lankeaa, jolloin havahdutaan korjaamaan ja taas syvemmälle suohon.
Näin se usein Strömsön ulkopuolella.
Minä olen murheellisena, mutta en ota “pulttia”, lueskellut kysyjien kysymyksiä ja muita tiedusteluja, kun ei voida kysyä kunnolla, vaan pihistellään omaksi haitakseen näyttäen vaan hieman “piikkiä” ongelmastaan. MIKsi?Miksi?Miksi? Voihan “Venäjä!Venäjä!Venäjä!”
Kyllä kyllä, pahoittelen että kysymykseni on aseteltu vaillinaisin tiedoin. Jonkinlaista kokonaisuuttahan tässä koitetaan saada kasaan. .
Todellakin, kuten edellisessä viestissäni naputtelin, energiahukka ei tässä (enää) pelota. Villasukilla täällä nytkin mennään. Nimenomaan homeet ja lahot pelottaa.
Nuo tulpat ja sadut ei ole kiveenkirjoitettuja, harkitsen vain vaihtoehtoja.
Eli voisiko jopa olla tässätapauksessa niin että pelkkä folio saunassa ekovillan päällä ja ehkäpä jokin kylpyhuonegyprokki pesutiloihin saattaisi olla jopa turvallisempi perusratkaisu?
Muita mahdollisia muuttujia tässä kuviossa ei nyt tule mieleen.
Niinettä tuleeko tästä mitään…? Tätä hämmennystä kun on niin ei tiedä oikein enää että mistä jatketaan ? Ensinnäkin että olihan tuolla asiantuntijapuolella mainittu nuo Tulppalevyt sun muut Sadut jo eka kommentissa , ja siellähän ei kaikki ole näköjään käyneet.! Ja onhan se näin että paljon on totta noissa Montan ja BT:n lausunnoissa : “Passiivirakennetta” tuosta ei saa muuten kuin tosiaan ulkoapäin eristämällä ainakin tuo harkko-osa; ja jos niitä “kylmäsiltoja” niin pelätään, ei riitä sekään , koska se jotakuinkin “turvallinen” katkaisu vaatii mielestäni vähintään 50mm yhtenäisen ; siis YHTENÄISEN tuulensuojalevytyksen ympäriinsä (kuvasta päätellen nykyinen ei kovin paksu, mutta sekin jotakin) ! Ristikoolauskaan ei ole sataprosenttinen, siinäkin jää niitä “pisteitä”. Eikähän tuo kai nyt pohjolan ainut mörskä ole missä koolaukset massiivisena tuulensuojalevystä lähtien sisälle asti menee…? Kyllä sitä lämpöhukkaa esiintyy; kaikilla kun ei ole vara niitä nykyaikaisia taloja rakentaa, jotka on jopa niin tehokkaita, että jää ylimääräistä energiaa myytäväksi asti ?
Sitten voi vähän miettiä tuota BT:n “loppukaneettia” ? Saattaapihan se olla näin että joskus on ehkä suolapaukun sijasta parasta käyttää kovaa haulia, ja ampua unelmat lentoon…? Ei kai sitä nyt valvojan asemassa olevaa voi trollauksesta syyttää ? Mitä lie normaalia jurinaa, ja sitähän täällä kyllä tulee joskus muiltakin tahoilta ! Tästä tosiaan pitäisi nyt jotenkin päästä jatkamaan… ! Eikös se tässäkin kumminkin ole nyt tärkeintä että estetään ainakin sen sisäpuolisen kosteuden pääsy sinne rakenteeseen; siis tehdään kunnon höyrysulku/vesieriste. “Nestehukka” on vaarallisin eläin…! Täytyisi vähän miettiä että mitenkä se tässä parhaiten toteutettaisiin? Saunan suhteen minulla on jostain tullut semmoinen päähänpinttymä että saunan eriste ei saisi olla sama kuin ulkoseinän eriste, vaan se pitäisi olla "huone huoneessa " periaatteella tehty; siis tuuletusrako väliin. Silloinhan voi käyttää saunan eristykseen vaikkapa sitä Satua mielin määrin, ja siitä kun ruvetaan jatkamaan, niin miksei tässä tapauksessa voisi tehdä samoin pesutilan osalta ? Silloinhan voisi huoletta käyttää paksumpaakin foamia. Onhan siinä sisäpuolisessa eristämisessä omat vaaransa,jos liikaa pannaan, mutta toisaalta mitäs se ohuin Tulppalevy olikaan 20 mm ? eristepaksuus ehkä 15 mm ? Onko se niin “tehokas” eriste että vaarantaa tuon rakenteen toiminnan, vaikka se pantaisiin suoraan tuohon rungon pintaan ? Toimisi vain suurinpiirtein laattojen kiinnitysalustana.
Nyt täytyy välillä levätä; jos niitä paukkuja on jäljellä niin ampukaa tämäkin alas…!
Eipä ammuta! Runko toimii hukaten, kunhan siis käytetään höyrynsukuna muovia tai sitten satua ja setiä. Tuossa on pahin nesteyttäjä tuo sokkeli. Onkohan siinä seinässä tuuletusrakoa.