moro
olisi aiheellista lisäeristää omaa mökkiä ja kyselisinkin millä tavoin eristys taloon kannattaisi tehdä.
Talo on vuonna -56 rakennettu mutta remontoitu ja laajennettu vuonna -91.
uuden puolen eristys taisi olla standardin mukaan US1 mutta vanha puoli on sitten jotain muuta jonka eristys mietin.
alla seinärakenne vanhasta puolesta.
Itse olen miettinyt ulkoverhoilun purkamista ja ulkopuolista lisäeristystä mutta minkälaista seinärakennetta suosittelette sekä eristettä? uretaanilevy kiinnostaisi eristävyyden kannalta mutta liittyykö tähän jotain haittapuolia?
ps. talon sisäpuoli on myös tarkoitus lähiaikoina remontoida.
kiitos kaikille jo etukäteen!
vanhan puolen seinärakenne alla
6mm lastulevy
lautakoolaus 22x100
villa n.10-15mm
tervapaperi
vinolaudutus
haltex molemmin puolin vinolaudoitusta
ilmarako haltexin välissä 50mm
vinolaudoitus
koolaus
villa 50mm
tuulensuojalevy
ristikoolaus
ulkoverhoilu
Son moro! Eipä mahdu kalloon tuo rakenne, että millainen? Selitelmä on varmaan niin kuin se on, mtta ymmärrys puuttuu.
tuo nyt on tuossa lueteltuna sisäpuolelta ulos tuo seinärakenne kait siitä joku jotain selvää saa. ja paksuuksista ei ole tietoa esim tuo villa 10-15mm on arvio onko se nyt 10mm vai 15mm.
Olkoon sitten siinä. Ehkäpä joku tolkun siitä saa. Epäilen. En lähde perässsä vetämään.
noniin, nyt viisastuin itsekkin hieman tästä talon rakenteesta.
eli talo on vuonna -56 rakennettu “vaahtera” ns.pakettitalo
Niinpä noitten tietojen perusteella minäkin. Kun tuollaista taloa lähdetään remppaamaan, niin asiantuntemattomattomien eli osaamattomien ja vastuuttomien kynsissä on vain yksi lopputulos. Se on takuuvarmasti homepesä ja laho melkoisen nopeasti.
osaako joku neuvoa tähän asiaan, miten eristys tulisi tehdä?
Vaikeahan tuota rakennetta on hahmottaa, mutta tiedän, että sodan jälkeen tehtiin ja myös ruotsista tuotiin talopaketteja, jotka perustui paikallaan seisovaan ilmaan. Vaahtera lienee Puutalo Oyn valmis paketti. Tuohon rakenteeseen on varmasti jo lisätty 50 mm koolaus + villa ja tuulensuoja sekä ilmarako ja verhous jälkeen päin. Sen voi helposti päätellä sokkelista jos se on jäänyt kauas vuorauksen ulkopinnasta.
Jos jotain pitäisi tehdä, niin minä varmaan tiivistelin ja eristäisin rakennetta sisäpuolelta. Ainakaan mitään vesihöyryn tiivistä en ulkopuolelle laittaisi, sehän on rakennusfysiikan vastaista, kun rakenteen pitää harveta ulospäin. Tuossa joutuu miettimään voiko jotain ja kuinka paljon purkaa sisäpuolelta, ja siihen on vaikea ottaa kantaa näkemättä. Tuo tervapaperi mietityttää, kun sitä on vanhoissa seinissä välillä ulkovuorin olla, joskus sisäpuolella vinolaudoituksen päällä, että kuin tiivistä se oikeasti on. Eli pitäisikö se sisäpuolelta poistaa jos vaikka urtsista tekee uuden tiiviin kerroksen sisäpuolelle.
Tämmöistä mietin, enkä osaa auttaa 
Eihän tässäkään ketjussa ole mitään järkeä, kuten ei postin lakossakaan eli syy-yhteydessä lakkoon. Se ei ole postilaisten eli “pakettilaisten” syy, vaan postin eli valtion SF (SovjetFinland), jota häpeän, mutta olen surullinen kysyjän puolesta.
Voe! Voe! Ilmaiseksi pitäisi saada, mutta ilmaiseksi ei saa mitään, ainoastaan täyttä sutta, joten miksi metsästää sutta, kun siihen tarvitaan luvat? Ei tietenkään metsästämiseen, vaan saaliiseen.
Asiahan ei minulle kuulu, mutta seinärakenne on tarkkaa tiedettävä, kun lähdetään lisäeistämään. Jos summassa homman tekee, niin suttapa yleisesti tuppaa pukkaamaan. Kun homma on tehty, niin sitten jäädään ruususen uneen tyytyväsenä. Saattaahan se uni olla hyvääkin, mutta usein se muuttuu ajan myötä painajaiseksi eli tuleekin kalliiksi. Kannattaako lotota?
En maalaa piruja seinälle, mutta
nimenomaan rintamamiestalo tai vastaava rempataan homeiseksi…
Tärkeintä on että sisäpuoli on höyry-/ilmatiivis ja ulkopuoli tuulitiivis ja “hengittävä” eli mahdollinen kosteus pääsee haihtumaan.
Kastepiste?!??!!
Tärkeintä on osaaminen!
Olkoot laskenta eli teoria mikä tahansa, mutta realismi on toista mieltä. Sitä vesihöyryä pääsee sinne rakenteisiinn joissakin rakenteissa vähemmän ja toisissa tapauksissa enemmän ja yleensä enemmän on niitä tapauksia. Mikä on höyrytiivis?
Tehtäänpä
Koe1: Pannaan vaakaan se pelkkä höyrynsulku hieman “patille” alaspäin. Siinä patissa on neulalla pistetty pikkiriikkinen reikä. Pannaan siihen pattiin vettä, siis siihen koloon. Simbsalabim! Mitäpäs tapahtuu?
Koe2: Pannaas sama höyrynsulku seinään eli siinä se on pystysuorsassa, niin miksi sen pitää olla reiätön, mutta oikeastaan juuri koskaan se ei ole reiätön?
Koe3: Rakenne kostuu helposti, mutta se kuivaa huonosti eli hitaasti (mksi?), jolloin siinä sopivissa olosuhteissa (sitä on valitettavasti) syntyy hometta ja muita mikrobeja. Miksi?
En viitsi opettaa vesilintuja uimaan, uimataidottomiakaan! Ne luulevat omaavansa sen uimataidon, jos nokka pysyy pinnalla, kun jalat yltää vielä pohjaan. Se siitä!
Normaalin huonetilan kosteus on yleensä aika pieni. Sisäverhousmateriaali jo imee/estää kosteuden pääsyä seinärakenteeseen. Jos mahdollisesta neulan reiästä pääsee hieman kosteutta karkuun niin se tasaantuu seinärakenteeseen ja kulkeutuu ulkopintaan josta se poistuu, siis jos seinärakenne on oikein tehty eli tiivein pinta sisäpuolella. Jos sisäpuolella on höyrytiivis eriste oikein asennettuna niin höyryn läpäisy on olematon. Jos taas alla on hirsiseinä niin se “hengittää” kosteutta ja pieni kosteusvaihtelu/-vuoto ei haitaa. Laskelmien mukaan höyrystä tiivistyneen vesipisaran kulku hirsiseinän läpi kestää keskimäärin n. 100 vuotta joten mahdollisen pienen liikakosteuden vaikutus on pieni koko rakenteen kosteuteen.
Luin juuri äskettäin tämän ketjun… Vanha asia, mutta…
Laskeskelin saatujen tietojen pohjalta ja tulin siihen tulokseen, että oikea ratkaisu lisäeristämiselle
on ulkopuolinen eristys. Vaikka 50 tai 100 ja tuulettuva verhous päälle.
Entinen ulkoverhous tietenkin pois…
Sisäpuolinen eristäminen aiheuttaisi / aiheuttaa rakenteen ulkopuolen kerroksiin kondenssiriskejä…
Laskelmat näyttävät siltä…
Toivottavasti on korjattu oikein…
Sokkeli kasvaa, jolloin “peltikatolla” siitä selviää. kannattaa summissa vähintään sata mm, mutta ei pakkaustarviketta/-täytettä.
On huomattava, että se ulkopuolen eriste on niin paksu, että kastepiste jää eristeen puolelle eli ennen sokkelia ulkopuolelle.
Jos em rakenne lämpöeristetään ulkopuolelta ja asennetaan sisäpuolelle höyrysulku,
ei rakenteeseen synny silloin kastepisteitä. Ulkoverhous pitää olla hyvin tuuletettu ja
tuulensuoja pitää olla huokoista materiaalia.
Puhuin sokkelista. Eiköhän se tekstistänikin näkynyt.
Niin… ja
minä puhuin seinästä…
Non niin… “kättä päälle ja käsirahaa”…