Mikä on mielestänne rajana rh-kosteudelle, jos mitataan esim. eristetilasta ulkoseinästä, tai puisen lattian, joka on betonin päällä olevasta eristetilasta laatan päältä?
Ulkoseinän mittausarvohan tulee ottaa höyrynsulkumuovin reunasta, sillä esim. talvella tuulensuojalevyhän voi olla jäässä? Mitä mieltä näistä arvoista ja mikä on kriittinen rh% ?
Suhteellinen kosteus on suhteellinen käsite. Talvella suhteellinen kosteus ulkoilmassa on aina korkea. Pakkasella se yleensä on yli 70 % RH ja kovilla pakkasilla yli 95% RH.
Seinät. Jos tuulensuoja on jäässä on seinässä vakavia ilmavuotoja. Höyrysulku ei toimi ja talon sisäilmasto on ylipaineinen.
Seinän plussan puolella olevissa osissa ei suhteellinen kosteus saa nousta yli 60% RH. Jos kosteus on yli 60 % pitkiä aikoja on homehtumisvaara ilmeinen. sen sijaan pakkasen puolella olevissa rakenteissa homekasvuston kehittyminen loppuu melkein kokonaan. Talviolosuhteissa seinärakenteista saadaan suhteellisen kosteuden arvoja hyvin monenlaisia. Mittaajan pitää tuntea lämpö- ja kosteusfysiikka erittäin hyvin ennekuin lausuu ulkopuolisille yhtikäs mitään, ettei tule väärinkäsityksiä.
"sen sijaan pakkasen puolella olevissa rakenteissa homekasvuston kehittyminen loppuu melkein kokonaan. "
Mitähän tuossakin on yritetty sanoa vai mitä yritetään osoittaa?
Nii-in!
“pitää tuntea lämpö- ja kosteusfysiikka erittäin hyvin ennekuin lausuu ulkopuolisille yhtikäs mitään, ettei tule väärinkäsityksiä.”
No tuohan pitää täysin paikkansa. Hyvä! Hyvä!
En minä Montalle RH:sta kertonut vaan Jomppelle. Montan pitää kohista vaikkei mitään asiaakan ole…
Siitäpä syystä
“pitää tuntea lämpö- ja kosteusfysiikka erittäin hyvin ennekuin lausuu ulkopuolisille yhtikäs mitään, ettei tule väärinkäsityksiä.”
Monta ei näköjään tunne rakennusfysiikaa lainkaan. Ilmankos se on ihan pihalla.
Eipä voi sanoa muuta kuin kyllä jotakin ketuttaa, suorastaan veellä. Se on tarkoituskin ja se on saavutettu etu, josta ei voi luopua. Kun ei muuhun kykene, niin räksyttää voi ja saa. Täällä kestetään.
Monta ei näköjään tunne rakennusfysiikaa lainkaan. Ilmankos se on vielä enempi pihalla.
ialaiskirjeitä pukkaa.
Monta ei näköjään tunne rakennusfysiikaa lainkaan. Ilmankos se on vielä enempi pihalla.
Viisaampi väistää, niin teen!
No jo oli aikakain…
Nigerin selitys suhteellisesta kosteudesta ihan oikeaan osunutta.
Nytpä sekoilee itse-tehdyt totoritkin, kuten tavallisesti ja niihän se kuuluukin olla!
Ja eikun taas pannataan! Kuten tavallisesti! Niinhän! Seurataanpa kuinka nopeasti se taas tapahtuu. Edellinen ennätys 10 minuutin kuluessa!
On se erittäin hyvä, ettei Monta koskaan sekoile…, on täällä sentään yksi täysjärkinen paikalla, pääkusiainen.
Mitä mieltä olette jos esim. 80% rh ja 60% rh ovat sisällöltään g/m3 samoja? Eikö tuon 70%rh:n ylitys kuitenkin kerro että pitäis tutkia tarkemmin jos ón esim. tuo betonin päällä puulattia, josta eristeestä mitattu?
Ilman suhteelliset kosteudet ovat lämpötilasidonnaisia. Ilman kosteussisältö ei voi olla yhtä suuri samassa läpötilassa (g/m3) 80- ja 60 RH arvoissa, eri lämpötiloissa kyllä.
Jos betonilaatan päällä olevassa eristekerroksessa suhteellinen kosteus nousee yli 60% RH ja lämpötila eristeessä on plussan puolella on homehtumisriski olemassa.
Niin siis suhteellinen kosteus tarkoittaa sitä vesimäärää, mikä pystyy “sitoutumaan” vesihöyrynä kyseiseen ilmaan. 100% suhteellinen ilmankosteus on maksimimäärä, sen jälkeen vesi alkaa tiivistyä pisaroiksi. Mitä lämpimämpää ilma on, sen enemmän se pystyy sitomaan vettä.
Niimpä, esim…
50% RH +20 asteen lämpötilassa = 17,28 g/m3 x 0,5 on noin 8,6 g/m3.
50%RH +20 asteessa on noin 7,3g/m3.