Saumat ovat huonossa kunnossa, niissä pieniä koloja siellä täällä. Ilmeisesti säärasitusta, kun muilla sivuilla saumat ovat kunnossa.
Seinä on jostain syystä märkä.
Valkea aine on kalkkia, joka tulee veden mukana laastista ulos.
Kosteuslähteitä voi olla useita. Maakosteus, kosteuskondenssi, putkivuodot yms…
Joka tapauksessa vakava ongelma. Tutkimisen paikka.
Putkivuoto ei voi ainankaan olla, putkia ei ole tässä talon päädyssä. Kondenssi (jos tarkoitat sisäilmasta ja mahd. ylipaineesta johtuvaa) on mielestäni myös epätodennäköinen, kun kaikki muut seinät ovat kalkittomia. Maakosteus saattaisi olla kyseessä. Tällöin asia olisi helppo todeta tuolla tiilen pois ottamisella pahimmasta härmäkohdasta. Mutta kalkkia oli tuolla suht ylhäälläkin, että voiko maakosteus aiheuttaa niin voimakkaan kapillaarisuuden? Entä mitenkä olisi viistosade, selittäisiköhän asiaa?
Ja jos/ kun eristeet on kastuneet, ne pitää kuivata. Mutta entäpä jos eristeet onkin kuivia, mutta näkyy että ovat aiemmin vauriotuneet (hometta), niin onko silloin pakko purkaa koko seinä ja vaihtaa eristeet? Vai riittääkö että kunnostaa saumat?
"Seinä on jostain syystä märkä...."; Mielestäni tässä on vähän samat ongelmat kuin siinä valesokkelissa, jolla BT aina pelottelee...! Viistoista senttiä maanpinnasta ja silleen...?
Ja hyvällä tuurilla "ei tarvii runkoon koskea"!!!
Jaha, nyt en ihan pysyny kärryillä. Mutta sokkeli tosiaan on tuon korkuinen. Mutta mitäpä minä epäteknisemmän sukupuolen edustajana nyt ymmärtäisin. Ei kai se kapillaarisuus nyt täysin mahdottomuus ole, koska salaojitus on myöskin vm. 79. Se vaan että seinän saumat oli härmässä lähes kattoon saakka ja sittemmin härmä hävisi ylempää.
Tiilielementti on vain tuon 57mm ja siinä takana heti villa. Jos ajattelee vähän rankempaa sadejaksoa, niin ei olisi mikään ihme että vesi olisi mennyt eristeisiin saakka. Voi sitä onnetonta rakennusaikakautta... Ja niitä nuoria ensiasunnon ostajia jotka vielä luottivat kuntoarvioihin.
Ei kai auta muu kuin mennä repimään seinää auki niin ei tarvi enää pohdiskella onko vai eikö. Mutta se kiinnostais kyllä, että voiko kuivuneen mutta kärsineen eristeen jättää sinne. Voiko asiaa mitenkään painaa villasella?
Arvostan pitkää kokemusta. Kunnan terveystarkastaja sanoi että kun vaurio on ilmeinen, on turhaa haaskata rahaa kosteus/ homemittauksiin, vaan tulee ryhtyä korjaustoimiin. Se nyt ei paljoakaan eteenpäin auttanut.
Alkuperäinen kysymyshän oli, että riittääkö jos itse tutkii asioita, vai tarvitaanko kosteusmittausta. Naisen logiikalla märkä villa tuntuu märältä. Jos siitä voi olla jotain haittaa, että itse koittaa tarkastaa rakenteet, siihen ei ryhdytä. Mutta jos se on järkevä vaihtoehto asian kartoittamiseksi, haluan tehdä sen. Olen toisessa asiassa säästänyt paljon rahaa kun olen kysynyt neuvoa ensin. Home- ja kosteusvauriossa on mahdollista aloittaa tutkinnat todella kaukaa itse ongelmasta.
Terveystarkastajat eivät ole aina rakennusalan koulutuksen saaneta henkilöitä. Aikalailla varomaton lausahdus heiltä päin…
Jos tuollaista ongelmaa ruvetaan korjaamaan on tiedettävä missä kosteuslähde on, mikä on vauriomekanismi ja vasta sitten mietitään miten ruvetaan korjaamaan.
Tutkimus on paikallaan ja vasta sitten korjaussuunnitelmaa tekemään…
Näissä korjauksissa on pääperiaate se, ettei vaurio enää uusiudu.
Kyllä, hyvä huomio. Jäinkin miettimään miten moinen alue on saattanut vaurioitua.
Rak.terv.asiantuntija sanoi puhelimessa toisesta ongelmasta, että "en mä usko että siitä tarttee mitään kummallista raporttia kirjottaa jos mä kerran sanon että poistakaa vaurioituneet osat ja rakentakaa uudet". Kyse oli tarjouspyyntötilanteesta jossa erittelin mitä hänen tehtäviinsä kuuluu. Että mm. näiden "viisaampien" ihmisten neuvot saa ajattelemaan, että pystyn toteamaan itsekin samat asiat kuin hekin.
Home ja kosteusvaurioissa askeleet tosiaan menevät siten että etsitään syy, kartoitetaan vaurion laajuus ja sitten käydään käsiksi itse ongelmaan. Olen vasta ensimmäisessä kohdassa. Muokataampa kysymystä: Jos tämä olisi teidän talonne, mitä nyt ihan ensimmäiseksi tekisitte? Ja MITEN?
Katsoppas ensin tuleeko kosteus ylhäältä päin, vuotaako katto?
Ovatko salaojat kunnossa? Nurkka voi olla vesikuopassa!!!?
Minne sadevedet on johdettu?
Mikä eriste on sokkelissa, mineraalivilla? kova eriste? (styrox)
Jos sokkelihalkaisussa on min villa, voi se olla märkä tai vettä täynnä!?
Ota pari tiiltä pois alavarvista ja kurkkaa sisälle! Katso onko ns kynsirako täynnä laastia!
Ota ammattimittaaja paikalle, joka osaa mitata kosteuksia oikein ja oikeista paikoista. (Ei mitään pintamittari miestä / naista).
Tässä aluksi...
Jatketaan sitten kun nämäkin on selvitetty.
Noniin nyt päästiin asiaan! Kiitos! 
Juuripa näin; ei edes BT pystynyt kosteutta matkan päästä mittaamaan, vaan kehoitteli ottamaan mittaajan sinne PAIKALLE !
Tuota ei voi edes polttamallakaan....!
Sitten vielä pilkuttaisin tuota BT:n ilmaisua "terveystarkastajalla ei yleensä ole rakennusalan koulutusta"...; ei olekkaan mutta heillä on TERVEYSTARKASTAJAN koulutus ! Siihen kuuluu senverran rakennustietoa että pystyy kyllä antamaan kunnon lausuntoja home- ja kosteusasioissa , mutta sehän riippuu siitä mitä sinne päähän on tarttunut....! Terveystarkastaja se ne hometalot asumiskieltoonkin määrää, jos niin pitkälle menee. Aikamoinen auktoriteetti...!
Terveystarkastajat ainakin täällä ovat peruskoulutukseltaan teknisten alojen insinöörejä . Heitä ei pidä sotkea elintarvikealan "bakteerinmetsästäjiin", jotka nuuhkii vain katkarapusalaattia....!
Totta. Aivan hirveä pettymys kun tulin tänne nimenomaan pyytämään että kokeneemmat mittaisivat seinämme kosteuden silmämääräisesti kuvan perusteella, mutta sainkin ohjeita siitä miten tutkia asiaa itse ja sitten pyytää tarvittaessa apuvoimia! Johan on markkinat!
Olisi kiva kuulla myös mitä itse ruosu olisi tehnyt tilanteessa. Kiertänyt taloa, kas härmää. Soitto terveystarkastajalle, joka ei halua edes paikan päälle, koska ongelma on jo niin ilmeinen kuuleman perusteella, että parempi ottaa yhteyttä korjaussuunnittelijaan. Sitten korjaussuunnitelija tekee kaikki betonitohtorinkin kysymät kysymykset ja mittailee kosteuksia. Tai kenties se tehdään eri kerralla tai tilataan eri ihmiseltä joka on taas perehtynyt kosteusmittauksiin. Sitten saapuu kosteusmittaaja, joka sanoo että seinä onkin kuiva. Koko härdelli, vaikka olisi voinut kysyä asiaa rakentaja.fi-osoitteesta vinkkejä: poista pari tiiltä ja tutki asiaa. Onko täältä neuvon kysyminen kosteusasioissa väärin? Siksikö että täällä ei ole "kosteustohtoria"?
Kosteusmittaaja on tervetullut kun olen vakuuttunut että häntä tarvitaan. Ja varmaan tarvitaankin.
"Aikamoinen auktoriteetti"... Voi se tosiaan teillä päin ollakkin.
Heh, joo... Tunnustan jo viime viikolta yhen reijän sisäseinän alareunasta. Kuiva oli. Mutta kyllä toi sokkeli pitää tarkistaa, että onko halkaisussa villaa.
Mistä kohtaa ulkoseinää kosteusmittaus suoritettiin? (Sisäpuolelta)
En nyt ihan lähtis kosteusmittauksesta puhumaan :D Seinään tehtiin reikä jalkalistan taakse. Siellä ei ollut märkää näppituntumalla, eikä hajua. Lattiakin avattiin ja villat kuivia. (Älkää kysykö miksi siellä on villaa, toinen luku kokonaan tässä stoorissa). Mutta kuten todettu, lattia on korkeammalla kuin sokkelin yläreuna joten sokkeli voi olla märkä.
Uskaltaako tähän sanoa mitään? Meinaan märästä sokkelista kuorii mikä hyvänsä maali tai rappaus. Tuossa ei näytä niin käyneen. Toinen huomiota kiinnittävä asia on, ettei tiilen ja eristeen välissä olisi tuuletusrakoa. Jos se todella sieltä puuttuu, on mielestäni mahdollista, että viistosade saa aikaan tuon. Varsinkin jos “vallitseva” tuulensuunta osuu tuohon seinään. Lisäksi härmääntyneen alueen raja noudattaa hämmästyttävästi räystäslinjaa. Ottakaa vaan muutama tiili irti seinästä ja tarkastakaa todellinen tilanne, kuten BT on ehdottanut. Sokkelista kosteus tuskin nousee, mutta varmistuisipa sekin.
Ainahan saa rauhassa arvailla! Voihan se kosteus olla valunut alas sokkeliin asti vaikka olis viistosadettakin. Naapuritalo on kopio tästä talosta ja heillä sama ongelma. Paitsi että heille se ei ole "ongelma". Itse kärsin öisin allergiasta tuon seinän takana olevassa huoneessa ja siitä kaikki on lähtenyt. Katto nyt ei ainakaan vuoda ja kynsirakoa ei ole. Ne on faktat. Täytyy odottaa ensiviikkoon että saadaan mysteeriin selvyyttä.
Vielä sen verran, että…
Mikä oli se betoniseinän kosteuden “kuiva-arvo”?
Se selvinnee sitten kun tilataan se mittaaja. Alotetaan nyt sillä tiilen poistolla. Sisäseinän reikä oli niin olematon etten vakuuttunut.
Onko varmaa, että seinärakenne on tiili - villa - betoni?
Voisiko olla tiilipintainen betonielementtiseinä?
Betonisessa ulkokuoressa tiilipinta - villa - betoni?
Nurkassa on votsisauma samoin n. 3-metrin päässä taas votsi?