Piti oikein kahlata tämä ketju kertauksena läpi,kun siinä tapahtui niin paljon lyhyessä ajassa. Tässähän sivuttiin noita muitakin rakenteita, mutta alotetaan nyt siitä seinästä.
Mää liityn siihen rauhoittelijoiden joukkoon. Varmuutta mistään vauriosta ei ole missään yhteydessä osoitettu, on vain kalvavia epäilyjä. Rakenne itsessään on sellainen, että kaikki on mahdollista. On siis tehtävä valinta, mille tielle astuu vai odottaako pysäkillä.
Jos ja kun sulla on ihan riittävästi puuhaa sen talon rakenteiden ja omalaatuisuuksien kanssa muutenkin, niin tuon seinän kanssa jäisin vielä sille pysäkille. Enkä tuota tekohengitystäkään tähän tuhlaisi. Siellä ei ole kynsirakoa, tätä myöten ei siis myös tuulensuojaa villoissa. Kaikki yritykset soveltaa jotain tuuletusta ovat jokseenkin turhia, koska mitään kattavaa et saa aikaan. Vain epämääräisiä konvektiovirtauksia, jotka lähinnä jäähdyttävät sitä seinää ja muuttavat aiempaa tasapainoa. Ne reiät siellä alimmissa pystysaumoissa eivät ole tuuletusta varten, vaan nähdäkseni aikansa neronleimaus "veden poistoon". Jos niitä siihen olisi tarvittu, sillä seinällä olisikin huoltoväli täynnä.
Noita härmiintyneitä seiniä näkee muuallakin ja usein niistä nousee mieleen ensimmäiseksi, että tuuletusrakoa tiilen takana ei ole. Aikansa rakenne joka ei kelpaa tänään, mutta ei kelvoton. Täällä on tuotu esille sokkelin ehjää maalipintaa ja sen myötä sitä, että sokkeli ei pumppaa vettä rakenteeseen. Kuvien perusteella olisin taipuvainen samaan tulkintaan. Ja tämä on melkein tärkeämpää, kuin muutama sade vuodessa siihen seinään.
Tällai muuta kuin kuvia näkemättä uskaltaisin sinua siis paremminkin jarrutella enkä kiihdyttää. Seuraa nyt sitä tilannetta rauhassa vielä. Ja jos se vaatii joskus ihan oikeasti toimenpiteitä, niin ei ne sitten taida olla tekohengitystyyppisiä.
Mikäs se tollanen mies on, joka yhtäkkiä ihan puskasta ilmestyy tyhjentämään potin vähän joka suunnalla? Tässähän mestari ihan itekki hämmentyy. Ja suoristaa selkänsä.
Mutta joo. Mistäpäs päästä sitä lähtis tota purkamaan. No vaikka nyt ensinnäkin siitä että tuo on totta, että ilman höyräriä on vähän niin ja näin sen tuuletuksen hyödyn kanssa, kuten tohtorikin jo aiemmin sanoi. Konvektiot jne. Reijät on porattu vasta armon vuonna 2007, erään kuntotohtorin kehotuksesta. Neuvo tosiaan oli porata "reikiä", ei avata saumoja kokonaan.
Jos joku täällä joskus huomasi, niin olen ollut liikkeellä näistä kaikista asioista myös Kysy-palstalla. Muistaakseni vuonna 2008 ekan kerran. Tympäännyin ympäripyöreisiin (ja kaupallisiin) vastauksiin. Ja siellä kyselin nyt ihan lähiaikoina ennen tänne puolelle tuloa, että mistä sokkelin mureneminen voi johtua. En hyötynyt (tilaa kartoitus) vastauksesta kovinkaan paljon, koska jääräpäisesti haluan tutkia asiat itse mikäli mahdollista. Ja niin teinkin, sokkeli oli kuiva. Mureneminen on edelleen mysteeri. Johtuisikohan sitten vaan TI-miehenkin esimerkkitapauksen mukaan lumesta. Mutta koko seinän härmääntyminen johtuu viistosateesta, kuten ihan ensin epäilinkin ja marksto myöhemmin vahvisti huomauttamalla härmän linjasta, joka ei ollut osunut omiin silmiini.
Jos lähdetään nyt pahoittelemaan kuten ruosu, niin pyydän anteeksi sähäkkyyttäni. Sitä on tosin tarvittu, koska rahaa olisi uponnut jo pelkkiin kartoituksiin aika tavalla, koska jokainen rakenne on pitänyt avaa ja nuuskia läpikotaisin, aivastelujen kera. Tulin tänne jo valmiiksi sillä asenteella, että en suostu ihan heti enää kuntomiehiä/naisia tilaamaan. Yksi sai aikoinaan luottamaan tämänkin talon toimivuuteen. Epäonnea on ollut matkassa järjettömästi noiden asiantuntijoiden suhteen. Eräs naispuolinen guru tosin antoi huikeaa rohkaisua, aivan kuten männä vuosina auttoi oikeudenkäynnissäkin meitä samassa aiheessa (voittoon, astma jäi). Tällä kertaa rouva ei lähtenyt edes suosittelemaan asiantuntijoita, koska ei halunnut ottaa vastuuta mikäli hommat ei suju kuten Strömsössä. Ja asiantuntijoiden haussa ei ole sujunut. Vaikka mainittakoon puolustuksekseen että ei ole mikään "standardikeissi" tämä meidän asuntomessuarkkitehtuurin ja huikeiden innovaatioiden taidonnäytteemme.
Tulipa pitkä jorina. Mutta halusin kertoa nyt vähän taustoja Chilinan elämästä, jotta ymmärtäisitte kuka hän on naisiaan ja miksi kuullostaa välillä niin tympääntyneen ylimieliseltä. Se on vaan väsyny vänkäämään ensin miehensä kanssa ja sitten muiden.
Petelle kiitos, kun siirtyy markston kanssa rauhoittelulinjalle. Sillä pysäkillä siis pysytään. Kattoremppa alkaa pian ja mulla on täys työ saada äijät vakuuttumaan etten aio pysyä irti urtsipistooleista ja tikkaista. "Es sää mittä tän kiipusta". Iha varman kiipustan!
Ratkaistavana sinulla on ilmanvaihto ja lämmitys. Faffasti eppäilen, ettette ensi talvena ole tyytyväisiä kuntoon,jossa se nyt on. Sorry.
Kolmas kerta toden sanoo: Pete, eiks se nii menny et joka kolmantte saan jo kommentoir? Eli nyt kysyn sitten kun kolmatta kertaa otat asian esille marksto.
Mitä ideoita sulla sitten on huomioiden tän työmäärän mitä tässä nyt jo on? Anteeks jos en muista, täs on nyt ollu vähän kaikkee.....
Joo, ei tuolle seinälle kannata mitään tehdä jos se ei ala hajomaan. Sisäpuolen betoni on riittävä höyrynsulku ja mitä kosteutta (ehkä?) kulkeutuu läpi niin sen tiili "hengittää" ulos ja näkyy kalkkina. Yleensä tuo kalkki johtuu ulkopuolisesta kosteudesta ja tiili kuivuessaan "hengittää" kosteuden/kalkin ulkopintaan. Tietenkin mahdolliset halkeamat betoniseinässä voivat olla ongelma. Sokkelin "rapautuminen" johtuu usein liian tiiviistä maalista sokkelissa ja kosteus "korkkaa" maalin ja samalla joskus betonin pintaa mutta sekin on lähinnä kosmeettinmen ongelma koska korkannut pinta pääsee "hengittämään". Ongelma syntyy jos kosteus ja haju kulkeutuu sisätiloihin.
Asiaa! Peuks!
Mielenkiintoinen keskustelu jossa sivuttiin aihetta joka on minulle ajankohtainen. Asiantuntijat ovat antaneet neuvon avata vanhan tiiliverhoillun seinän alimman tiilivarvin joka kolmannen sauman.
Kyseessä puurakenteinen tiiliverhoiltu valesokkelitalo. Oma järki sanoo, että avatuista saumoista voi päästä viistosade sisään ainakin talvella, kun tuulen kanssa pyryttää ja eikö isoista raoista (sauman leveys vaihtelee niin, että isoimmat peukalon levyisiä) mene myös hiiret rakenteisiin? Tuleeko enemmän vahinkoa saumoja avaamalla vai huolinko turhia?
Mikäs ongelma sinun seinässä on?
Selvittikö nämä “asiantuntijat” alkajaisiksi sen, onko tiiliverhouksen ja villan välissä tuuletusrakoa? Ilman sitä ei ole mitään mieltä saumoja särkeä.
Ohje annettu kuntotarkastuksessa. Mitään akuuttia seinistä ei löytynyt mutta talossa on riskirakenteena puuttuvat salaojat (talo hiekkakankaalla), istutuksia sokkelin juurella ja valesokkeli (alapuu kuitenkin selkeästi maanpinnan yläpuolella). Sokkeli jostain kohdista rapautunut.
Tiilen ja tuulensuojavillan (ei erillistä tuulensuojalevyä) välissä on ihan reilu rako ja kokeeksi auki poraamani sauma näyttää ettei edes alaosaa ole tukittu laastilla joten sinne jotain tuuletusta näin voisi saada aikaan.
Miten eriste, lasivillaa vai kivivillaa…
Jos on “harvaa” lasivillaa ilman tuulensuojaa, niin saattaapi rakenne jäähtyä! Rakojen poraaminen voi aiheuttaa konvektiovirtauksia eristeessä ja se ei ole hyvä juttu! Kivivilla on tiiviimpää rakenteeltaan, mutta siinäkin kannattaa olla varovainen…
Millä tavalla ulkoseinät tutkittiin?
Eristeen kerrotaan olevan mineraalivillaa 100mm + 50mm. Tuo ulompi 50mm villa on tiheää mutta mitään pinnoitetta villan pinnassa ei näytä olevan. Asiantuntija nimitti tuota tuulensuojavillaksi.
Seinää ei avattu eikä tutkittu muuta kuin vain katsomalla. Ovien ja ikkunoiden kohdilla on sen verran rakoja joista pystyy näkemään tiiliseinän raon ja uloimman villan joten kovin tiivis rakenne ei ole muutenkaan mutta varmaan se entistään kylmemmäksi menisi vaikka nämä asiantuntijat onkin sitä mieltä ettei tiiliverhous ole osa lämmöneristystä.
Itseäni eniten arveluttaa se miten vettä ja tuholaisia tulee sisälle tuota kautta kylmän ilman lisäksi? Uusissa rakennuksissa tiiliverhouksen tausta on ymmärtääkseni sellainen, että sinne päässyt vesi myös tulee ulos mutta tällaisessa valesokkelissa se painuu sinne alapuun kuoppaan. Onko tämä taas suomalaisten rakentamisen asiantuntijoiden hössötyksiä? Etsiessäni suojia tiilenrakoihin näin ulkomailla sellaisia olevan yleisesti tarjolla juuri estämään tuholaisten ja veden pääsyä rakenteeseen. Siellä asiantuntijat eivät suoraan neuvoneet aukomaan saumoja vanhoissa rakenteissa ellei takana ole ohjattu sinne raoista pääsevää vettä ulos. Tämä tieto ei ole tainnut vielä tänne ehtiä tai rakenteet ovat vähän erilaisia muualla.
No joo…
Mitä siantuntija sanoi ulkoseinän alapuun kosteustilanteesta?
Avattiinko rakennetta mistään kohtaa tai mitattiinko alapuun kosteutta…
Mitä asiantuntija sanoi sokkelin rapautumasta, mistä johtuu ja mikä vauriomekanismi on kyseessä?
Muuten…, ostitko talon?
Alapuu aiemmin mitattu ja oli kuiva. Tämä kuntotarkastaja ei avannut rakenteita vaan teki enimmäkseen pintakosteusmittauksia ja kurkki rakenteisiin mistä sattuivat näkymään sekä perehtyi piirustuksiin. Ei muuta rapautumisesta kuin ohjeet poistaa istutukset ja salaojatkin olisi suositeltavia. Olen asunut tässä ASOY:ssä jo yli 15v.
Mistäs syystä tällainen tarkastus nyt tehtiin, ilmeisesti oli kumminkin koko taloyhtiötä, eikä vain sinun huoneistoasi koskeva?
Sekö alasidepuun RH-kosteus katsottiin aiemmin ihan oikeasti, eikä pintatunnistimella?
Mut tappakaa nyt alkajaisiksi ne istutukset siitä seinänvieriltä, vaikkei ne kosteusongelmaa aiheuttaisikaan.
Kyseessä koko yhtiötä koskeva rutiinitarkastus joita nykyään suositellaan tehtäväksi. Alapuu on katsottu ja mitattu ihan oikeasti suoraan puusta aiemmin.
Nuo on myös listalla.
Mitä tiilen rakojen kanssa pitäisi tehdä?
Tuohon varsinaiseen kysymykseen ei taida olla oikein eväitä täällä vastata. Ainakaan niin, että siitä vastauksesta voisi vastata. Tai ei ainakaan mun asiantuntemuksella, että sikäli turhaan tässä höpisen, sorry.
Taitais olla yhdessä avainasemassa sekin, mitä on sisäpinnassa. Jos siellä on ehjä höyrynsulku, niin vähentää tuon tuulettumisen merkitystä. Mut kun toisaalta kaikissakin tapauksissa se tuuletus voi tosiaan alkaa jäähdyttää sitä seinää, jos tuulensuojaus on vähintäänkin epävarma.
Että suosittelisin olemaan “rutiinitarkastuksen(?)” perusteella hötkyilemättä yhtään mitään. Jos pitkäaikaista tasapainoa muutetaan, niin siihen tarvitaan perusteeksi tietoa eikä arvailuja, joita tuo toimenpide on tuottanut.
Tuulensuojavilla ei ole vastaava asia kuin ohuempi tuulensuojalevy? Höyrynsulku on ehjä mutta ei tämän ikäisissä läpivientejä ole tarkasti teipattu.
Mitä haittaa mahdollisesta seinän jäähtymisestä on energiankulutuksen lisäksi? Ohjeet antanut kuntotarkastaja on korjausrakentamiseen erikoistunut DI. Tiilensaumojen avausta tuntuu kaikki tarkastajat suosittelevan. Kysyin asiasta aiemmin Rakentaja.fi kysy-palstalta ja sielläkin suositeltiin ne tekemään.
Onko veden ja tuholaisten pääsy tehtävistä raoista mahdollista vai huolinko turhaa?
Niin onko se tuulensuojavillaa? Arvailuun perustuu kumminkin kertomastasi kokonaisuudesta päätellen. Jos ei ole, niin rakojen avaaminen altistaa eristeen aiemmin mainitulla konvektiolle. Kuten myös jäähdyttää eristeen ulkopintaa.
Sitä vain, että kun lähtötiedot (kuntotarkastus?) ovat noinkin puutteellisia, niin niiden perusteella ei kuuluisi mitenkään muuttaa seinärakenteen tilaa ja tasapainoa. Sokkelinvierustan istutusten tappaminen ja salaojitus ovat yksiselitteisesti parannus, muttarakenteiden sisällä on enemmin muuttujia.
Seinän jäähtyminen aihuttaa tietenkin energiahukkaa, pintojen kylmyyttä sisäpinnoissa ja siten vedon tunnetta. Kylmää ilmaa voi tulla epäjatkuvuuskohdista myös sisälle saakka, jolloin esim. ulkoseinän vierustoilla voi aiheuttaa lattioiden kylmyyttä. Jos konvektiovirtaukset jäähdyttävät höyrysulkua voi höyrysulkuun kondensoitua sisäilmasta kosteutta ja silloin tulee homehtumisvaara.
Pelkkä ulkoilmavuoto kuivattaa seinärakennetta muutoin, mutta voi tulla myös em. kondenssipintoja rakenteiden sisäpinnoille.
Jos seiniä ei avata eikä selvitetä rakenteita ja niiden "sielunelämää" ovat tällaiset kuntoarviot / tutkimukset yhtä tyhjän kanssa.