Mielenkiintoista etteivät neuvoja jakelevat asiantuntijat ota tällaisia huomioon mutta kaikki silti kehottavat avaamaan tiilisaumat seinän alaosan tuuletuksen varmistamiseksi.
Millä tavalla seinärakenne olisi pitänyt selvittää piirustusten lisäksi ja mitä sen sielunelämästä pitäisi tietää tarkalleen?
Rakenne on lastulevy, höyrynsulkumuovi, 100mm mineraalivilla/runko, 50mm tiivis mineraalivilla (tuulensuojavillaksi sen nähneet asiantuntijat ovat sitä nimittäneet), tuuletusrako, reikätiili.
Kuntotarkastaja ei seiniä auki repinyt mutta itse olen aikaisempien remonttien yhteydessä päässyt seinärakennetta näkemään sisältä ja se vastaa piirustuksia.
Talossa on valesokkeli mutta se näyttää ulkoapäin oikealle sitten ettei sokkelissa ole leikkauksia ulko-ovien kohdalla. Sisälattia on suunnilleen näkyvän sokkelin yläpinnan tasolla joka on n. 30cm ympäröivän maan yläpuolella. Alapuu ympäröivän maanpinnan yläpuolella selkeästi.
Tässä kysyin asiasta Rakentaja.fi kysy-palstalla
http://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu/julkisivut/tiiliseinan_tuuletus_49345.htm
Löytyykö jostakin mustaa valkoisella vanhojen tiiliverhousten kunnostustarpeesta ja toimenpiteistä? Milloin vanhasta verhouksesta on syytä avata alimman tiilirivin saumoja ja milloin ei? Yksittäisenä asukkaana pitäisi pystyä perustelemaan miksi korjausrakentamisen DI:n antama ohje voi olla virheellinen.
Onko mielestäsi konvektiovirtaukset ainoa uhka vai onko pelkoni ulkoa pääsevästä vedestä ja tuholaisista aiheellinen?
Minkälaista hiekkaa seinän vierestä poistettavien istutusten ja mullan tilalle laitetaan?
Jos ei ongelmia niin ei kannata saumoja avata. Jos haluaa porailla niin pienet reiät yläviistoon jotta vesi ja ötökät ei mene sisään, mahdollinen jäähdyttävä vaikutus silloin olematon mutta mahdollinen kondessivesi pääsee haihtumaan jos yläosassa tuuletusrako.
Seinän viereen kapillaarikatko eli mahdollisimman karkea täyttö, ylimpänä voi olla “seulanpääkiviä” tms. jos ei halua nurmea. Tärkeää että maanpinta laskee n. 1:20 seinän viereltä poispäin parin metrin matkalla jos suinkin mahdollista. Mitä alempana maanpinta puurungon alapinnasta niin sitä parempi. Pinnoitteeksi sokkeliin jotain joka päästää mahdollisen kosteuden ulos korkkaamatta ulkopintaa.
Tähän asti olen tulkinnut noita annettuja tietoja kertomasi mukaan. Nyt tuli täsmennyksiä ja lisäperusteluita sille tuulensuojavillalle. Mut kerro nyt vielä niistä piirustuksista, että mitä niissä kerrotaan. Onko niihin piirretty (kirjoitettu) tuulensuojavilla, ja onko niihin piirretty (kirjoitettu) ne tuuletusraot. Tästä voi alkaa seulomaan sitä, mitä on alunperin tarkoitettu ja tehty tai jätetty tekemättä. Mut ilman noita tietoja ollaan täällä vieläkin vain arvailijoita.
Valesokkelikin kutistui olettamastani alaspäin aikalailla, mutta kerrotko nyt vielä alapohjarakenteen. Jos se sokkelipalkki loppuu kynnykseen, mutta alasidepuu on vielä alempana, niin onko se pintavalun eli betonilattian alapuolella vai lattiakoolausten seassa? Ja mitä on käytetty raakavalun päällä eristeenä? Ja kun aiemmin jäin saamatta vastausta siihen, miten se alapuun kosteus oli mitattu, niin nyt jo mietitityttää onko sitä oikeasti tuolta lattiarakenteen alta joku mitannut, ja miten?
Mut edelleenkään ei tuossa ole mitään hälyttävää enkä noilla eväillä alkaisi hötkyilemään. Pitkäaikaista tasapainoa muuttavat toimenpiteet edellyttävät pääsääntöisesti jotain muutakin kuin oletuksia. Itsestäänselvyydet ovat erikseen, mutta niistä ei ole täällä vielä täyttä tietoa. Eli kerrotko nyt ne piirustuksissa esitetyt tiedot ja todetun tilanteen niihin verrattuna.
Nuita “tuulensuojavilloja” on vieläkin myynnissä (tai ainakin oli n. 3v sitten)sellaisia joista ei huomaa mitään pintatiivistystä, on yritetty kait ruutata jotain suojaa mutta puhaltamalla ilma menee läpi! En viitsi mollata valmistajaa koska oletan että tajuaa korjata virheensä muutenkin! Piirustukset ja toteutus eivät aina täsmää, ei myöskään rakenteen toimivuus käytännössä?
Mikä tarkoitat Pete, että täsmennykset antoivat lisäperusteluita tuulensuojavillalle? Onko ollut jokin syy tällä rakenteella käyttää tuulensuojavillaa tuulensuojalevyn sijaan?
Piirustuksissa ei puhuta tuulensuojasta mitään vaan se on luetellun mukainen reikätiili, ilmarako (ylhäältä auki välikatolle piirustuksen mukaan), 50mm mineraalivilla joka jatkuu alapuuhun asti valesokkeliosassa, 100mm mineraalivilla/runko, höyrynsulkumuovi (pyöräytetty alapuun alta ympäri) ja sisäverhouslevy. Piirustuksissa ei mainita alavarvin tiilensaumojen välissä ilmarakoja.
Alapohja on maanvarainen betonilattia alapuolelta lämmöneristettynä styroxilla. Alapuu on pintavalun alapuolella lämmöneristeen tasolla.
Mitä tarkoitat raakavalulla?
Alapuu on katsottu ja mitattu ulkoapäin tekemällä aukko sokkeliin.
Aiheuttaako tiilensaumojen avaus todella niin suurta vetoa, että tarvitaan tiiviimpi tuulensuoja? Verhous ei muutenkaan ole erityisen tiivis ovi- ja ikkuna-aukkojen ympäriltä. Eikö kosteus tuuletu pois paremmin eristeestä jossa ei ole tiivistä ulkopintaa? Ymmärrän hyvin ettei vanhaa toimivaa rakennetta ehkä kannattaisi muuttaa mutta miten ihmeessä sen voisi maallikko aukottomasti perustella, kun kaikki lausuntoja antavat “asiantuntijat” suosittelevat aukkojen tekemistä?
Entä onko sellaista tapauksia tiedossa missä tiilen pystysaumojen aukoista olisi vesi ja tuholaiset tulleet sisälle? Kaikenlaisia hiirilistoja kaupasta löytyy puuverhouksen alareunan tuuletusrakoon laitettavaksi mutta tiiliseinälle sellaisia ei ole tarjolla kuin ulkomailla.
En tuolla muuta tarkoittanut, kuin viittasin sinun kirjoittamaasi. Kun korostit sitä että asiantuntijat monikossa ovat sen tuulensuojavillaksi todenneet. Itse olen yhtä skeptinen siitä kuin ennenkin.
Mutta siksi kysyin niistä piirustuksista, kun niissä on ohjeet taloa tehneille. Ja jos niissä ei mainita tiiliverhouksen tuuletusraoista eikä 50mm villasta ole mainittu, että sen tulee olla tuulensuojaksi sopivaa, niin aika köykäisillä eväillä muutoksiin jälkeenpäin yllytetään.
Lausuntoja antavat asiantuntijat voivat olla yhtä oikeassa kuin minäkin. Mutta kun minua nyt kiinnostaa tuo kokonaisuus, taas kerran. Ja jos sitä rakennetta ei ole alkujaankaan suunniteltu tuulettuvaksi (olkoon nykyopeilla virhe, siihen en nyt ota kantaa) niin muutos siirtää ongelman vaan eri kohtaan ja toisenlaiseksi.
Jos siellä on ehjä höyrysulku, niin ei siellä mitään tuuletettavaa kosteutta edes kuuluisi ollakaan. Mut jos se ulkopinnaksi soveltumaton eristevilla jäähdytetään, kosteutta saattaa alkaa kertymään muuta kautta ja muista syistä. Siinä on se pihvi. Ei tuholaisissa.
Raakavalu on se alimmainen valu. Mut minkä eristeen tasolla on se alapuu? Styrox on raakavalun alla, mutta mitä on pintavalun ja raakavalun välissä? Kerro nyt se alapohjarakenne ja sen liittyminen sokkeliin sekä seinärungon alajuoksun asema alapohjan rakenteisiin nähden, nämä jäivät kaikki vielä auki.
Onko suunnitelmissa, piirustuksissa tai työselityksessä, tuon ulomman mineraalivillan yhteydessä numerokoodia joka määrittää eristeen tyypin?
Tuulensuojaeriste on nykyäänkin vaihtoehtona tuulensuojalevylle. Varsinkin grynderit suosii sitä koska säästää työkustannuksissa.
Raakavalunhan yleensä tekivät "laiskat timpurit" kun oli miellyttävämpää työskennellä betonilla kuin hiekalla. Oli ennen myös tuo tyhmä tapa laittaa eriste kahden betonivalun väliin.
Rakennekuvissa on yleensä näytetty/mitoitettu jos on tarkoitus tehdä tuuletusrako eristeen ja tiilen väliin. Tosin muurarit yleensä mielellään jättivät "sormiraon" koska oli helpompi muurata, varsinkin jos eriste oli kovaa. Vaikka tuo rako ei varsinaisesti tuuleta niin päästää se mahdollisen kosteuden haihtumaan ylhäältä pois jos ylhäällä on tuuletusrako.
Toivottavasti ymmärsin oikein teidän molempien kysymykset.
Käsilläni on vain osa piirustuksia mutta niissä on selkeästi tiiliverhouksen ja 50mm villan väliin piirretty ja kirjoitettu, että ilmarako 20mm. Näkyvistä kohdista tarkasteltuna rako on jopa tuota isompi. Eikö tämä tarkoita silloin sitä, että väli on tarkoitettu tuulettuvaksi?
Käsillä olevissa piirustuksissa on vain poikkileikkauksia eikä seinästä ole kuvaa jossa näkyisi alimpien tiilien saumalaastissa rakoja joita kuntotarkastaja on teettämässä. Asiantuntijoiden kertoman perustella näitä rakoja on yleisesti alettu tehdä vasta myöhemmin, jotenka niiden puuttuminen vanhoista rakennuksista ja niiden piirustuksista on loogista.
Kuntotarkastajan perustelu rakojen teolle on, että sillä varmistetaan seinän alaosan tuulettuminen.
Käsilläni olevissa piirustuksissa ei 50mm mineraalivillasta sanota tarkemmin sen tyyppiä mutta sen omin silmin nähneet asiantuntijat ovat sitä tuulensuojavillaksi kutsuneet.
Se on kovaa ja uritettua pinnastaan molemmin puolin, täysin erilaista kuin sisempi 100mm villa.
Mistä eristeeseen voisi päästä kosteutta ulkoapäin ja eikö se olisi tarkoituksenmukaista tuulettaa pois?
Uusien määräysten mukaisissa rakennuksissa on tiiviit höyrynsulut niin miksi niissä on tuuletusaukot verhouksen alaosassa?
Koko lattian kattavaa raakavalua ei ole. Seinän vieressä lattia on pintabetoni, styrox, betoni 0,5m leveä, styrox 0,5m leveä, täytehiekka ja siitä keskilattialle päin vain pintabetoni, 2xstyrox, täytehiekka. Alapuun alapinta on alimman styroxin ylemmän osan tasolla (ts. alin styrox ulottuu alemmaksi kuin alapuu).
Sekavaa selitystä alapohjasta...
Ymmärsin, että sokkelin läheisyydessä (ulkoseinävyöhykkeellä) betonilaatan alla eristettä vain 0,5 m leveä kaista ja muu osa lattiasta on maanvarainen, (ei eristettä betonilaatan alla)????
Mä ymmärsin sitten taas eri tavalla. Mut en usko että ymmärsin oikein, kun ei semmosta tapaa taida olla olemassakaan. Oisko tuossa selityksessä mennyt jotain hiukan pieleen tai piirustuksia tulkittu väärin?
No, odotellaan täsmennystä tai vahvistusta. Onhan noita nähty. Mut tuollaista puolen metrin “kertauslaattaa” seinänvierusta kiertämässä en usko todeksi ihan helpolla.
Höh, mä ymmärrän tuon juuri niinkun aiemmankin selvityksen, mut en kumminkaan ymmärrä. Tai siis usko...
Siis mihin tuo puolen metrin betonisuikale liittyy ja mikä sen funktio on ikinä ollut??? Jos se puuttuisi ja sen tilallakin olisi styroxia, tuo lattia olisi ihan tavallinen alapuun paikkaa lukuunottamatta, mut tuollaista en saa järkeeni. Ja se suikale olisi sitten valettu päin alapuuta (alapinnat tasoissa)? Toinen sivu puuta, toisesta kulma hienokseltaan hiekkaa vasten? Minkä paksuinen sen pitäisi olla, 50mm ?
Ei jummarra... Ja se alapuu on ihan oikeesti mitattu että se on kuiva? Vieläkö siihen kuvaan on piirretty pystystyroxi sokkelin sisäpintaan?
Niin koska tuo talo on alkujaan tehty? (alkaa olla ukko täällä päässä yhtä kysymysmerkkiä...)
Noin kai muuten, mut tuon betonisoiron alapuolella olis selosteista päätellen vielä levyisensä styrox-kaista ja kapea betonivalu olis korkeusasemaltaan alapuun rinnalla ("alapuun alapinta on alimman styroxin ylemmän osan tasolla"). BT:n kuvan mukainen korkeusasema olis uskottavampi, mut silti aika uforakenne...
Niin ja sit piirroksesta puuttuu se valesokkeli, eiks tiiliverhous alkanut just siitä käveltävän lattiapinnan korkeudelta?
Pete tulkitsi oikein. Piirros on oikein pienillä muutoksilla. Nosta vielä lattiaa niin, että alemman betonivalun yläpinta on hieman alapuun yläpintaa korkeammalla. Lisää alimman betonivalun alle styrox 0,5m levyisenä. Sitten alimpien tiilien tilalle valesokkeliharkkoa niin, että sen yläpinta on ihan vähän korkeammalla kuin ylin betonivalu. Sokkelille ei ole piirretty muuta eristettä kuin se "tuulensuojavilla", joka jatkuu alapuuhun asti kuten piirroksessasi.
Taitaa olla parempi odottaa jonkun osaavamman näkemystä. Tuo alajuoksu on kyllä semmoisessa paikassa, et jos joku osaa nyt kokonaisuudesta vähän päätellä minkälaisia lämpötiloja sen ja sokkelin rajalla on talvella. En ainakaan arvais ruveta mututuntumalla sitä jäähdyttämään. Et jos joku pikapiirros kohta aiheesta saatais.
Kerropa vielä noiden eristelevyjen paksuus. Rakennusvuosi puuttuu vielä kans, sekä viimeinen varmistus siitä, ettei sokkelissa tosiaan ole mitään pystyeristelevyä. Halkaisuna tai sisäpinnassa pystyssä.
Mut varmuuden vuoksi tehtävä muutos edellyttää just sitä varmuutta. Onko sitä? Muuten se on arvaus ja vaikutuksen etumerkki epäselvä.