Alapuun alapinnan tarkastelu on aika vaikeaa ellei siitä sahaa palaa irti. Tässä tapauksessa sokkeliin tehtiin aukko niin, että alapuu oli nähtävissä ja mitattavissa myös sivulta, eikä siinä ollut merkkejä kosteudesta. Jos alapinta olisi jostain imenyt kosteutta luulisi, että puun sivuilla olisi edes jotain nähtävissä. Kyseisessä rakennuksessa höyrynsulkumuovi on pyöräytetty alapuun alle, joten kosteuden nousu alapuuhun ei pitäisi olla edes mahdollista. Lienee viisainta seurata kuntotarkastajan ohjeita ja luottaa siihen, että lisätuuletus on hyväksi.
No tämä selevä! Mitä sitä turhaan energiaa haaskaa kun homma on kerran tutkittu.... Olishan tuon voinut heti kertoa niin olisi voinut tehdä muutakin mukavaa, eikä miettiä tyhjänpäiväisiä juttuja...
Tehtiinkö alajuoksun tutkimusaukko päätyyn vai sivulle?
Jos ei ole aumakatto niin päädyt ovat alttiita kastumaan viistosateesta ja muurauksen laadusta riippuen vesi voi mennä hyvin tai huonosti tiilen läpi ja kastella alajuoksun.
Minua "pelottaa" aina tuo betoni-muovi-puu-yhdistelmä. Mitä kokomuksia BT:llä on siitä?
Huonoja…
Osa muovista on talvella pakkasen puolella ja silloin kosteuskondenssivaara on ilmeinen…
Sitä minäkin mitä sinäkin! Lisäksi muovi tuppaa muodostaan poimuja/taskuja jotka kerää vettä vaikka ei olisikaan pakkasen puolella eli on vain ympäristöään kylmempi kohta johon mahdollinen kosteus tiivistyy? Jos tuo kostunut kohta on kosketuksissa puuhun tai muuhun orgaaniseen niin voipi alkaa pöpöt kasvaan?
Epäilykseni ulkoapäin pääsevästä vedestä tiilenrakojen kautta sisään vaikuttaa mahdolliselta. Lumipyryssä lunta kertyi tiilenrakoihin mutta vaikea sanoa päätyikö sitä rakenteen sisälle asti.
Niitäkö on nyt avattu niitä saumoja?
Kyllä.
Lunta tiilen raossa?
Tiilien saumoissa vai tuuletusraossa?
Miksi ei voi kertoa tarkemmin missä kohtaa rakennetta lunta on?
Voisihan sitä jotain pähkäillä asian tiimoilta, mutta liikaa jää arvailun varaan…
Kuten sanoin niin lunta oli sisällä tiilen saumaraoissa (niissä jotka on avattu). Sormella en yltänyt tunnustelemaan villoja ja valesokkelista johtuen tuuletusrako välissä jatkuu myös alaspäin joten en voi tietää mihin asti sitä mahdollisesti on päässyt.
Kun ajattelee lumen vesiarvoa ei siihen rakoseen montaa vesitippaa vastaavaa lumimäärää mahdu, ennenkuin se tukkeutuu (siitä lumesta), vaikka olisi pahakin pyry.
En ole kyllä kuullut, että pystysaumojen avaaminen olisi koskaan huonontanut tilannetta. Tietenkin asia on eri, jos ne tehdään väärin, eli viettäväksi sisäänpäin. Tällöin verhouksen pinnassa oleva vesi ohjautuu suoraan tuuletusrakoon.
Eipä nuo seinät siitä ääneen kerro, kyllä se jää muilla aisteilla havaittavaksi jos pieleen menee…
Mut juu, tässäkin ketjussa on tuotu moneen otteeseen esimerkkejä tapauksista, joissa tuosta voi olla haittaa.
Joo, kaikkihan on aina tapauskohtaisia ratkaisuja. Jokainen talo on erilainen ja sen talon jokainen seinä on erilainen. Voihan se olla, että seinä on toimii hyvin aikansa. Kuivuu, kastuu, kuivuu, kastuu, mutta jos se kastuu vuosittain aina hieman enemmän kuin kuivuu niin jossain vaiheessa se saattanee ylittää sen kriittisen kosteuden jolloin alkaa sitten tapahtumaan. Tietysti jos esim. sisätiloissa sen kosteuden tuotto on ns. vakio, eikä yhden pariskunnan sijaan taloon muuta 5 henkistä perhettä, niin päästään taas hieman pidemmälle ilman vaurioita, jopa ihan loppuun astikin.
Sepä siinä, että tapauskohtaisia nuot. Joissakin tapauksissa rakojen avaaminen saattaa lisätä kosteusrasitusta seinärakenteessa, tai jossain sen osassa. Tässäkin ketjussa on käsitelty aloittajan lisäksi tapausta, jossa perustusten ja seinän rajapinta on tuuletuksen kannalta kyseenalainen.
Että jos annetaan yleispätevää ohjetta jälkeenpäin tehtäville muutoksille kohteesta riippumatta, niin osumatarkkuus on kovasti puutteellinen.