Selitys ei nyt auta vaan faktaa pitää löytää. Uskomaton selityksesi höyry kulkee väliseinän läpi ja siitä siihen toisellekin seinälle muutaman metrin päähän? Yleensä höyryt tuppaa menemään liesituulettimeen / jäämään keittiön puolelle.
PS. onko sulla Aspergerin syndrooma?
Eräällä kaverillani on ja kuulostaa ihan sinulta.
Mietin vielä tuota ns. kastepiste –ilmiötä. Eli jos se tiiliseinä on kylmä niin siihen tiilen pintaan muodostuu kastepiste kun kohtaan sisäilman lämpimän?
Kondensaatiota voi tapahtua ulkoseiniesssä, mutta sisäseinissä se on erittäin harvinainen.
Sisällä pitää olla erittäin kosteaa jos seinäpintoihin tapahtuu kondensoitumista. Jos sisäseinän pintaläpötila laskee reilusti alle 10 asteen voi sellaistakin tapahtua, mutta tilanne on erittäin harvinainen.
Jos tiiliseinään “puhalletaan” esin vedenkeiton yhteydessä höyryä (vrt vesipannun nokasta purkautuva höyry) voi paikallista kondensaatiota syntyä, mutta ei siitä yleensä tule hometta, koska pinta / rakenne kuivuu välittömästi, kun kosteuslähde loppuu.
“Mietin vielä tuota ns. kastepiste –ilmiötä. Eli jos se tiiliseinä on kylmä niin siihen tiilen pintaan muodostuu kastepiste kun kohtaan sisäilman lämpimän”
Eikö kyse ollut väliseinästä, jonka kummallakin puolella on lämmintä tilaa? Miten se seinä nyt kylmenisi??
Sisällä on mielestäni hyvin kuivaa. Ja juu ei tuo vedenkeitto mielestäni asiaa selitä. Kummallakin puolella seinää on jotakuinkin sama lämpötila.
Mistä tuo 10 asteen "maaginen kastepiste" raja tulee? Eikös väliseinä voi viiletä ylä- ja myös alakautta… Tarkoitan että jos tiilinen väliseinä kylmenee ylhäältä siksi että kylmä pääsee välikatossa jotenkin seinään - niin eikös se johda kylmää aika hyvin? Meinaan kädellä tunnustellen muistan että seinä olisi jollain viisiin viileä - pitääpä tunnustella tarkemmin.
Kuntokartoittaja pisti viestiä että kastepiste -teoria voi olla totta, mutta että sisäilma on kuiva talviaikaan.
Tosin meinasi että “Ihmisistä ja pyykkäämisestä vapautuva kosteus” voi olla ongelma jos sitä ei tuuleta pois. Pyykin ymmärrän ja suihkuttelun etc kosteuslähteenä, kuten ruuanlaitonkin.
Mutta mitä tuo mahtaa tarkoittaa “ihmisistä vapautuva kosteus” - hikoilee niin että tiiliseinätkin homehtuu? ja diplomaattisesti loppuun toteaa että “normaali ilmanvaihto ja sen käyttö on tässä tapauksessa merkittävä tekijä.”
Mikäs ilmalämpöpumpun merkitys asiassa saattaa olla?
En usko, että ihmisistä ja pyykkäämisestä aiheutuu sellaisia kosteusmääriä, että home alkaa kasvaa. En usko edes ruuanlaiton aiheuttavan sellaita. Ikinä en ole nähnyt. Ei ihmiset hikoile niin, että seinät homehtuu. Oletuksena on, että teillä on ilmanvaihto siinä asunnossa.
Ilmanvaihto on poistoilmalla… pesukoneen, ruuanlaiton etc. ymmärtäisin jos olisi samassa huoneessa - nythän on toisessa huoneessa.
Eikös se kuntokartoittaja ottanut sen sivelynäytteen.odotellaan ensin tulos rauhassa.
Odottaa pitää… Laitetaan leikkimielinen arvauskilpailu pystyyn. Katso alussa linkitetyt kuvat ja kerro mitä on a) hometta, b) kalkkihärmää, c) alunaa, d) pölyä, e) jotain muuta mitä?
Lähimmäksi tietävälle/tietäville mainetta ja kunniaa!
Tutkimalla se selviää, - odotellaan.
Arvaukset jätän lottoajille.
“Mikäs ilmalämpöpumpun merkitys asiassa saattaa olla?”
Kysyy mikä merkitys on ilmalämpöpumpulla.
Minä sanoin reilusti alle 10-astetta…
Jos sisäilman lämpötila on 20 astetta, voi silloin ilma sisältää kosteutta korkeintaan 17,28 g / m3. (Silloin on 100% RH).
Jos sisäilman suhteellinen kosteus on 50% RH on ilmassa silloin 0,5 x 17.28 = 8,64 g/m3. Silloin kastepiste on noin 9,0 astetta. (8,7).
Eli jos näillä em reunaehdoilla eletään niin silloin sisäilmasta kondensoituu niille pinnoille vettä joiden pintalämpötila on 8,7 astetta tai alle…
Tätä tarkoitin…
“Minä sanoin reilusti alle 10-astetta…
Jos sisäilman lämpötila on 20 astetta, voi silloin ilma sisältää kosteutta korkeintaan 17,28 g / m3. (Silloin on 100% RH).
Jos sisäilman suhteellinen kosteus on 50% RH on ilmassa silloin 0,5 x 17.28 = 8,64 g/m3. Silloin kastepiste on noin 9,0 astetta. (8,7).”
Kiitos hyvästä laskelmasta.
Kosteusprosentti lienee lähempänä 20 prosenttia kuin 50. Nyt varmaan tuo ilman sisältämän kosteuen määrä on katsottavissa jostain taulukosta - meinaan jos sisäinen lämpötila nousee / laskee niin mitä kastepisteen käy.
Sittenhän tässä on varmasti aika yhtenä muuttujana. Jos vaikka kerran pyykkäisi ilman että olisi poistoilma päällä ja kuivattaisi ne pyykit siinä olohuoneessa - niin eikö sekin ole hetkellistä. Ilman tiivistyminen ottaa siis aikansa.
Kait sitä voi myös laskea paljonko yksi pyykkäyskerta nostaa kosteusprosenttia.
“Eli jos näillä em reunaehdoilla eletään niin silloin sisäilmasta kondensoituu niille pinnoille vettä joiden pintalämpötila on 8,7 astetta tai alle…”
Miten tämä menee - mitä suurempi ero sisäilman ja väliseinän välillä (epäilin että kylmä seinä - lämmin ilma) niin sitä suurempi tiivistyminen - tarkoitan että jos huoneilma onkin 24 astetta niin riittäkö että seinän lämpötila on korkeampi? Eli eron kasvaessa ja pienentyessä tapahtuu mitä?
SÄÄNNÖT
Kirjoita harkiten
3. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi riitoja tai HAUKU muita keskustelijoita.
1. Varmista että viestisi liittyy ryhmän aiheeseen. Älä kirjoita samaa viestiä tarpeettoman moneen ryhmään
Poistin viestini, mutta kysyn että mtä muuta halpakorjaus tekee kuin provosoi?
Jos sisäilman lämpötila on +24 astetta ja RH-kosteus 20%, niin absoluuttinen kosteus on
0,2 x 21.75 = 4,35 g/m3, jonka kastepistelämpötila on -1,4 astetta, eli pakkasen puolella.
Jos pyykinpesun tai muun takia ilman kosteus nousee em läpötilalla vaikka 60% RH, on silloin absoluuttinen kosteus 0,6 x 21,75 = 13,05 g /m3, ja kastepistelämpötila on n. +15,3 astetta.
Ilman kosteuspitoisuus on lämpötilasidonnainen. Mitä lämpimämpää ilma on sitä enempi se pystyy sitomaan kosteutta. Esim saunassa jossa on 60 astetta lämmintä voi ilma sitoa kosteutta maksimissaan 131 g / m3.
Saunassa on yleensä suhteellinen kosteus alle 70% RH.
Kiitos vastauksesta!
Jotenkin tuntuu että jos asunnossa on esim. 500 kuutiota ilmaa niin koneellinen pyykkiä ei kosteusprosenttia paljoa nosta. Ainakaan viereisessä huoneessa saati muutaman huoneen päässä.
Ja tuntuu että ilmalämpöpumppu ja sähköpatteri talossa kuivatta aika tehokkaasti. Tuskin se on pyykinpesun jälkeenkään edes 50 prosenttia. Kuivaksi kaikkinensa ilmaa luonnehtisin.
Ja eikös se ole se pyykin kuivatus joka kosteutta vapauttaa? Astianpesukone ei eikä vedenkeitto tähän juuri vaikuta. Suihkussakin käynti tapahtuu ovi kiinni ja korkeintaan kosteutta leviää viereiseen huoneeseen jos sinnekään kun kylppärissä on räppänöitä kyllä.
HUOM! Ilmalämpöpumppu ja patterit eivät vaikuta sisäilman kosteuteen, vaan ulkoilman kosteus. Pakkasella on erittäin vähän kosteutta ulkilmassa ja kun se lämmitetään vielä sisäilman lämpötilaan laskee suhteellinen kosteus voimakkaasti.
Ok. Luulin että s-patterit ja ilpumppu kuivaavat.
Tämä talvi on kyllä ollut hyvin kuiva ja varmistin juuri että pyykinpesun yhteydessä käytetään aina kuivausrumpua, paitsi kesällä jolloin pyykit kuivatetaan pääosin ulkona. Jotenkin alkaa tuntua että kosteuspisteen muodostuminen väliseinään pitää kohta hylätä teoriana - vaikka tiili kyllä imee kosteutta ilmasta. Eli teoria vaatisi "suihkulähteen" olohuoneeseen.
No kosteuden valuminen väliseinää pitkin katolta. hmmm… sehän ei voi siellä pääosin umpinaisessa rakenteessa mihinkään valua mutta painovoima ja huokoinen tiili -yhdistelmänä. Onko uskottavaa että voisi "valua" kaksi metriä, jossa alimmat valkeentuneet tiilet on?