Niinkuin Montakin sanoi, niin en itsekkään vähättelisi tuon lämmitysjärjestelmän osuutta suunnittelussa.
Siihenkun panostaa vähintään yhtäpaljon ajatusta kuin muuhunkin suunnitteluun, niin ei tarvitse sitä ruutia tai muutakaan räjähdysainetta talon valmistuttua. On suunniteltava kokonaisuutta!
Olet tasan samaa mieltä kuin kaks edellistä. Tämän kun valitsee väärin on tilannetta todella vaikea korjata jälkikäteen ja se on oltava ensimmäisiä päätettäviä asioita kun kokonaisuutta aletaan miettiä. Ihmeellisiä ohjeita täällä kyllä satelee.
Puulämmitys ilman isoa varaajaa, ei todellakaan ole nykyaikaista touhua ja nuo takka/vesi-lämmitykset jne on tulleet noiden passiivitalojen mukana esille ja aiemmin niitä mietittiin mm. kesämökeillä.
ehdotus:
Itselläni on Pilp, mutta en sitä ehkä pohjanmaalle enää laittaisi. Sopii hyvin ihan eteläsuomeen, mutta lähemmäksi keskisuomea ei mielestäni sovellu päälämmönlähteeksi ainakaan yksinään, vaan hoitaa korkeintaan käyttöveden lämmityksen ja tuloilman esilämmityksen tai osittaisen lattialämmitysveden lämmityksen mallista riippuen. Itse talo lämpiäisi syksystä kevääseen käytännössä suorasähköllä.
Mitä pohjoisempaan mennään, sitä vakaammin kannattaa maalämpöä harkita.
Jos vain persaus kestää perustuskulut maalämpöön, jotka kysyjällä olisi kohtuulliset kun huomioi, että peltoa löytyy johon putket upottaa. Siitä voisi hyödyntää edullisen viilennyksen sitten kesähelteillä.
Se ei pitkällä tähtäimellä ainakaan kovin suuresti häviä suorasähkön hinnalle nykyhinnoilla. Mutta mikäli ja kun tuo sähkönhinta kaksin tai kolminkertaistuu, niin maalämpömiehiä ja naisia pistää vihellyttämään. Myös talon arvo on isompi suorasähkötaloon verrattuna, eli ei ne korkeammat perustuskulut suoraan harakoille mene. Järjestelmä on myös vaivaton ja talvesta riippumatta aika stabiili. Ja tänäpäivänä kun korot on alhaalla, niin maalämmön lisäkulut ei koroissakaan hirmusesti heilauta.
Mutta mikäli ei maalämpöä laita, niin sitten ottaisin toisen ääripään, eli lämmityskaapelit lattiaan ja tehokas LTO ja iso vähintään 3000kg varaava takka.
slao:n ratkaisu kuulostaa todella mielenkiintoiselta, voisitko kertoa siitä lisää?
Olen itse vasta alkuvaiheessa suunnittelemassa ns. eläkepäivien mökkiä/kakkosasuntoa, jossa en luultavasti ihan keskitalvella kovin tiiviisti oleskelisi, mutta jonka haluaisin pysyvän niin lämpimänä ja kuivana, ettei sinne suurella varmuudella tulisi “mökin” hajua.
Olen ajatellut juuri ilmakiertoista lattialämmitystä (mahdollisesti aurinkokeräimillä vahvistettuna) ja aurinkolämmityksellä vahvistettua sähköistä käyttöveden lämmitystä.
Tähtäimessä olisi suhteellisen vähän kuluttava peruslämmön ylläpitävä systeemi, jonka saisi suhteellisen nopeasti lämpiämään asumiskäyttöön saavuttaessa paikalle. Tämän vuoksi olisi tarkoitus laittaa takkasydämellä varustettuja takkoja ehkä parikin, mutta vain lämmittämään huoneilmaa ja lisäksi ilmalämpöpumppu avittamaan nopeaa lämpiämistä ja tasaamaan lämpöä.
Homekeuhko on jo tullut hankittua aikaisemmissa vuokrakämpissä, joten se ilmakiertoinen lattia kuulostaa mukavan homeettomalta idealta.
Kuulisin mielelläni teidän muidenkin mielipiteitä. Ja ihan etukäteen, voisitteko käyttää kokonaisia sanoja lyhenteiden sijaan, ne lyhenteen menevät vähän ohi.
Ilmakiertoisesta en sano mitään.
Takoista sen verta, että suosittelisin kuitenkin laittamaan kunnolla varaavat takat/takan. Jos kuitenkin tulee ilmalämpöpumppu, niin se tuuppaa mökkiin lämpöä kohtuu nopeasti. Jos mökissä on tarkoitus jossain määrin asua, niin varaava takka olisi huomattavasti vähätöisempi. Toki toinen takoista voi olla nopeampi ja kevyempi.
Tämä sivusto on todella hieno, täältä oppii paljon. Kiitos ideasta, Mr.ElMaco!
Legalett näyttää tarjoavan takka-avusteista ilmalämmitystä. Jos se takkasydän kierrättää lämpimän ilman betonilaattaan, niin siinähän on massaa huomattavasti enemmän kuin varaavassa takassa. Yhdessä takka ja lattia muodostavat ikäänkuin huomattavan suuren lämpöä varaavan takkasysteemin. Jos asuu mökillä pidempään, sitä lattialämpötakkaa voi käyttää reippaasti ja olla käyttämättä muutamaan päivään, ja lämpö on koko ajan suhteellisen tasaista.
Koska ajattelin joka tapauksessa laittaa kaksi takkaa, kannattaisi toisen todella olla ehdotuksesi mukaan varaava ja toisen suoraan sisäilmaa lämmittävä. Vain sillä muunnoksella, että se varaava takka varaa sen lämmön lattiaan eikä itseensä/keskusmuuriin. Sittenhän toisella takalla voisi viikonloppuisin lämmittää nopeasti sisäilman ja toisella hitaasti lattialaatan.
Niiden takkojen ilmakierrot kannattaisi luultavasti pitää toisistaan erillään, koska se suljettu lattiakirto tulee varmaan pölyiseksi ajan mittaan (eli ei kannattaisi yrittää viritellä jotain vaihtoehtoisia “kesäpelti”-tyylisiä viritelmiä).
ilmalattiaputkien kanssa tulee 16 cm vahvuinen valu. kun sen saa lämpimäksi - ja spekulaatiot siitä lämpiääkö vai ei voi lopettaa, kyllä nimittäin lämpiää aika vähällä ja u-arvo on hyvä - se pitää kyllä torpan tasaisen lämpimänä ja pitkään.
minä ihmettelen tätä veden/ilman kysymystä: jos lämmitysyksikkö tuottaa ja tuuppaa saman verran lämpöä suljettuun systeemiin oli se välittäjäaine mikä tahansa, eikö sama lämpö ennen pitkää siirry laattaan samalla energialla joka tapauksessa? ehkä paljastan tyhmyyteni mutta provosoinpa teitä asiantuntijoita samalla.
Ennen pitkää kyllä, mutta nesteestä lämpö siirtyy nopeammin.
Se on helppo todeta sillä, että sata-asteisessa saunassa voi istua suhteellisen pitkään, mutta kiehuvassa vedessä ei viitsi kylpeä ihan yhtäkauan.
Enpä ole kyseisen järjestelmän asiantuntija enkä sitä osaa vastustaakaan, mutta 1kg vettä jäähtyessään 1astC luovuttaa lämpöä yhtä paljon kuin n.3,5m^3 ilmaa samalla lämpötilaerolla (ulkomuistista laskettuna).
Konvektio ilmasta väliaineeseen on paljon heikompaa kuin vedestä väliaineeseen (betoniin), joten lämmönsiirtopintojen on oltava paljonkin suurempia kuin vettä käytettäessä. Ilman tai veden kierrättämiseen tarvittava teho lienee jokseenkin pieni kummassakin tapauksessa ja lämmönjako järjestettävissä laatan tasaisen lämpötilan aikaansaamiseksi yhtä hyvä, vai onko.
Totta kai systeemi toimii, mutta mikä on tekninen tai taloudellinen hyöty, mikä tällä saavutetaan. Mikä minulta jää huomaamatta?
" ehkä paljastan tyhmyyteni mutta provosoinpa teitä asiantuntijoita samalla."
Minäpä en tee sitä vain ehkä, vaan todella teen sen ja teen hyvin tyhmiä kysymyksiä:
1) Mikä on tuo 16 cm "vahvuinen valu", eikö samalla voi kasvattaa sitä esim. 50 cm:iin tai peräti metriin?
2) Kun joku ahneuksissa on tehnyt se 50 cm:n paksuiseksi (vaikkapa pitäytynytkin 16 cm:ssä, "vahvuinen valu") ja tänään on kylmä päivä, jolloin tarvitaan lämmintä, mutta sitten huomenna onkin taas kuuma päivä, jolloin tarvitaan viilennystä tai päin vastoin, niin mites sitten: "huuli pyöreäksi vai" ja ovet sepposen selälleen ja sieltä vastaavasti tulee sitä mitä silää on ja sinne menee sitä mitä sisällä on tai päin vastoin?
2) mitä sanoo asiantuntijat, kun toisaalta ilma on (kylläkin seisovana) paras eriste (unohdetaan tyhjiö)?
3) Kyllä sitä on sitten tyhmä ja moni muukin, kun ei ole hiffannut tuota noobelin-arvoista juttua! (Tämä ei ollut enää tyhmä kysymys, vaan tosiasioihin perustuva toteamus.)
Omakoti asuminen on siitä kivaa, että voi/saa puuhastella mitä haluaa. Harrastukset on suomessa vapaasti käytössä kunhan pysyy asetusten ja lakien rajoissa. Onneksi on monta mahdollisuutta elää ja asua,ilmalämmityksellä tai ilman.
Taitaapa se laatta olla melkolailla ontto ilmakanavien takia. Vastanneeko massaltaan suunnilleen normaalivahvuista laattaa, vai miten on?
Vaikka seisova ilma hyvä eriste onkin, on sillä kuitenkin ominaislämpö. Sitä käytetään hyväksi jokaisen asunnon lämpimänä pitämisessä, se kun kaasuna on niin liukasliikkeistä ja liikkumaan pakotettuna melko tehokaskin lämmönkuljettaja vaikkapa LTO-laitteessa. Noobelin arvoiset jutut ovat toki toista tasoa.
n. 5 cm halkaisijaltaan ilmaputket, kyllä betonia upposi lähes tuplamäärä normaaliin 8 cm laattaan verrattuna, ei noita putkia nyt niin paljon ole.
kiitos fysiikan laskennoista!
“…se kun kaasuna on niin liukasliikkeistä ja liikkumaan pakotettuna melko tehokaskin lämmönkuljettaja vaikkapa LTO-laitteessa.” Mm. tuo yksi “+” -pojo suljetulle ilmalämmitysjärjestelmälle!
slao, kiitoksia vastauksestasi. Voisitko kertoa vielä vähän enemmän: Harkitsitko silloin rakennuspäätöksiä tehdessäsi aurinkoavusteista lämmitystä, ja jos harkitsit, miksi hylkäsit? Entä harkitsitko käyttää ontelolaattaa ilmalämmitteiseen lattialämmitykseen? Oletan, että sinulla on Legalettin perustus. Jakautuuko siinä lämpö tasaisesti vai onko lattia selkeästi lämpimämpi lämpöyksikön kohdalta?
“Utopille” omana kommnettina: Periaatteessa ontelot voisivat toimia ilmakanavina, mutta huonekohtaisten piirien ja yleensäkin piirien tekeminen käytännössä todella hankalaa ja sanoisin että mahdotonkin toteutettava.
Nuo putkipiirien putkistot ovat nykyversiossa niin taajassa, ettei tällaisia läpöeroja sanottavasti erota ottaen lisäksi huomioon, että paksuhkossa betonilaatassa erot tasaantuvat. Minulla vuoden -01 versiossa, jossa putkistot 100m:n kierresaumaputkia ja harvemmassa, lämpötilaero on tarkalla tarkastelulla tunnistettavissa
harkitsimme me aurinkolämmön parempaa hyödyntämistäkin, esim. erittäin isoja ikkunoita etelään + keskusmuuria olohuoneen taakse varaamaan tätä lämpöä (olisi pitänyt tehdä paljon isompi ja kalliimpi talo), sitten harkitsimme tähän takkasysteemiin yhdistettävää piipun ympärille tulevaa varaajaa, jossa olisi lisäksi ollut aurinkokennot (tämä systeemi olisi ollut hyvä mutta yllättävän kallis). nyt siis käyttövesivaraajaan yhdistetään aurinkokennot, systeemi on Jäspin. Legalett-takkasysteemiin ei suositeltu veden yhdistämistä. harkitsimme muuten myös Ukko-Uunia.
lämpöpumpuissa on kieltämättä se hyöty että saisi käyttöveden lämmityksen samaan järjestelmään.
Legalett-lämmönjakolaatikoiden ympäristössä betonilaatta näyttää vähän halkeilevan kun lämpöputkia on siinä kohdin niin tiheässä. se laatikko ei saa jäädä liian korkealle valussa ja takalta tulevat kuumat putket pitää eristää, tietty.
toistaiseksi en ole vielä huomannut että olisi lattiassa merkittäviä lämpöeroja. suurin ongelma järjestelmässä on takalle tulevien ilmaputkien kohina. tulevat putket suljetaan kun takassa ei ole tulta mutta tästä huolimatta sieltä tahtoo kuulua pihinää kun sähkölämmityslaatikot on päällä. kyllä tuonne väliin olisi saanut jotakin ääntä vaimentavia kappaleita.
Saako kysyä, miten takkalämmityksessä laatassa kiertävän ilman lämpötilaa säädetään? Toiseksi, jos laatan varauskykyä käytetään hyväksi, miten paljon huonelämpötilan sallitte vaihtelevan. Paremminkin kauanko kestää, ennenkuin uudestaan on lämmitettävä, normaali lämmityskaudella siis eikä huippupakkasilla?
Laatan lämpötilaa säädetään ihan normaali huonetermareilla. Ne laittaa sähköyksiköt päälle jos tarvitsee. huonelämpötila ei siis juuri vaihtele. takan hyötysuhde on korkea eli se ei kärvennä sisäilmaa vaan lämpö menee laattaan. ja mikä ei mene, sitä tasaa ilmanvaihto lto:lla. kun takassa polttaa, sähkövastukset menee pois päältä mutta pieni puhallin kierrättää lämmintä putkistossa (tähän muuten liittyy se että ilma ei kunnolla kierrä lattiaan jos on sähkökatkoja mutta moniko muukin nykylämmityslaite pysähtyy…). uudelleenlämmitys riippuu tietty talon eristyksistä. meillä pari tuhtia pesää talvella päivässä, pesällinen keväällä / syksyllä. (takkasydämen pesä on aika suuri, 60 cm halkoja menee muutama). näin sähköyksiköt pysyy aika hyvin poissa päältä mutta jos ne alkaa mennä päälle niin sitten tulta pesään tai antaa lämmittää sähköllä jos ei viitsi. yleensä viitsii. varaavaa takkaa moni muukin jaksaa polttaa. en pidä työläänä.
nyt kyllä edustaja sais maksaa mulle jo mainostuksesta. se ei ollut tarkoitus. mutta ehkä tämä on aika tuntematon systeemi.