Eristelevyt ovat 50mm, rv 80 ja ei ole pystyeristelevyjä piirustusten mukaan.
Jos kuva on edes sinnepäin mitä ohjeista sain niin...
Erittäin paha riskirakenne jos sokkelissa ei ole eristystä. Pakkanen hipsii talon alle ja ulkoseinän alaosa on myös pakkasella ja talon alta maaperästä puskee kosteutta rajusti. En ole tällaista sätöstä koskaan nähnyt, oppia ikä kaikki!
Noilla tiedoin, lähtisitkö BT tuulettamalla jäähdyttämään kynsirakoa lisää? Vai olisko sillä lopultakaan enää lisävaikutusta alajuokun kohdalla, pakkanen osaa sinne muutenkin.
Taidettiin aikalailla aluksi mainita, että alajuoksu on maanpinnan yläpuolella, muistanko oikein…
Alajuoksu on maanpinnan yläpuolella. Tohtorin piirustukseen lisättynä maanpinta olisi alimman styroxin alapintaa n. 5cm alempana. Sokkeli on harkkoista muurattu.
En tuulettaisi.
Ensinnäkin pitäisi selvittää mikrobitaso seinän alaosassa ja sitten päätellä missä mennään.
Tässä on kolme oleellista asiaa...
- maakosteuden nouseminen kapilaarisesti maaperästä seinän alaosaan ja
- difuusiosiitymä talvella lattian alustäytöstä seinän alaosaan...
- sokkelin eristyksen puuttuminen
Lattiarakenteen ja US- rakenteen välissä on aina rako, josta pääsee virtaamaan korvausilmaa sisätiloihin???
Kannataisi varmaankin suorittaa talvella sisäilma-analyysi...
Voiko kuntotarkastajan perustelu seinän alaosan tuuletukselle olla mahdollisen maakosteuden kapilaarisen nousun takia? Onko mielestäsi täysin selvää tuollaiselle rakenteelle se, ettei asiantuntijan pitäisi kehottaa lisäämään tuuletusta saumoja aukomalla?
Minkälainen tuon pitäisi olla, että annettu ohje voisi toimia?
Kyllähän tuossa kohteessa on perustusten kuivatuksen varmistaminen/tehostaminen tehtävälistalla kakskyt riviä ylempänä, kuin seinäraon tuulettaminen. Lämpörappauksen soveltuvuutta sokkelin ulkopintaan selvittäisin samassa yhteydessä. Vaikka tulis pykälä väärinpäin tiiliverhouksen alareunassa. Eihän se halkaisua korvaa mut mun järjelläni nostais sokkelin yläosan ja alapuun lämpöä edes hiukan.
Sekö se asiantuntijaverkosto ei ollut yhtään kiinnostunut tästä nyt pohditusta kokonaisuudesta? Kai nyt joku maininta tuostakin tuli.
Kuten Pete edellä mainitsi on tarkasteltava kokonaisuus, eli tehdä rakennusfysikaaliset analyysit ja tarkastelut. Se on sitä rakenteiden sielunelämää...., joka pitää selvittää ensin kuin tekee yhtikäs mitään...
Kova umpisolueriste ulkopintaan ja sokkelilevy (kivipohjainen) päälle.. Mutta tietysti kuivatus yms ensin kuntoon...
Sama ohje siis kahdella eri tavalla sanottuna. Mut joo, jos ihan oikeasti olette siitä rakennuksen terveydentilasta huolissanne ja haluatte riskejä vähentää, niin tuo on se juttu mistä kannattaa aloittaa. Perustusten kosteusrasitusten minimoiminen eli vähentäminen ja sokkelin lämpötilan nosto lämpörappauksella tai BT:n mainitsemalla kivilevypäällystetyllä eristelevyllä. Molemmat vaativat listan päälleen tiiliseinään liittyessään. Se vaan se kivipäällysteinen muovilevy vaatii jotain koolinkia (pk) mihin sen kiinnittää, rappaus pysyy eristeessäkin.
Ne tuuletusraot on jossain siellä rivillä 21.
Mitä ne kaikki asiantuntijat olivat, yks oli DI, ja kertomasi perusteella korjausrakentamisen alalta. Mun täytyy nyt vain kertoa kokemukseen perustuen, että suurin osa "alan" miehistä on aikalailla pihalla, vaikka kuinka sanoisivat ja olisivat "erikoistuneet". Se että tekee jotain, ei vielä tarkoita, että osaa. Määkin olen erikoistunut korjausrakentamiseen (tekijänä), ja siinä työssä (ja suunnittelussa) jos missä ratkaisee kokonaisuus. Jopa enemmän kun se oppiarvo. Pääasia että huomaa itse, koska täytyy kysyä viisaammilta.
Edit: Kun siinä niitä istutuksia on ollut pitkin seinänvieriä, niin suurella todennäköisyydellä ovat salaojat juuria täynnä, jos sellaiset on joskus laitettu.
Kiitos kommenteistanne. Ei nämä asiantuntijat erikseen ole maininneet teidän havaitsemianne asioita. Valesokkeli nimetään riskirakenteeksi, joka se on. Alapohjan rakenteesta on kerrottu, että se on kosteusteknisesti toimiva. Ensimmäinen kerta, kun joku omien epäilyksieni (ihan eri syystä) lisäksi on sanonut ettei tuuletusta pitäisi tehdä. Jotenkin pitäisi pystyä tavallisena asukkaana aukottomasti osoittamaan miksi ammattilaisten neuvot ovat vääriä.
Jopa rakentaja.fi kysy-palstalla lyhyen kuvaukseni perusteella kehottivat uskomaan kuntotarkastajaa ja tekemään aukot ilman, että olisi kyseenalaistettu rakennetta millään tavalla. Aivan kuin ne aukot olisivat vaatimus kaikissa tiiliverhouksissa.
Salaojia täällä ei ole lainkaan mutta maaperä on kuivaa hiekkakangasta josta vesi menee heti läpi.
Näinhän tämä menee...
Rakennusfysiikka on vaikein tieteenala rakentamisessa, jota ei ole näihin päiviin saakka osattu eikä tulevaisuus näytä yhtään valoisammalta.
Talonpoikaisjärki, työmaakokemus ja vanhojen rakenteiden sielunelämän tuntemus on niitä asioita miktä pitää ensin hallita. Eli kentällä pitää seisoa savessa vähintään parikymmentä vuotta ennenkuin voi teorioita soveltaa, jos niitä sitten yleensäkkään on....
Meillä eräs hyvin oleellinen jaksotus rakennusten elikaaressa ovat vuodenajat. Jokaisella vuodenajalla on omat erityispiirteensä kosteuden, lämpötilan ja tuulien sekä sateiden suhteen. Suuri osa esim kesämökeistä pidetään kylminä talvella, joka systeemi kyllä tuhoaa mökin kuin mökin, (homehtuu).
OK- talojen kohdalla on niiden huolto ja maanpinnan muotoilut talon vierustalla niin vaikeita asioita (vesien johtaminen pois talon vierustalta), ettei niitä normaalijärjellä ymmärrä. Autoissa vahditaan kilometrejä silmät kiiluen huoltojen suhteen, jotka ovat vain kulkuneuvoja ja pelkkää rautaa sekä muovia. Mutta 200 - 400 OK- talo jätetään vuosikymmeniksi oman onnensa nojaan, ei mitään tolkkua....
Talo säilyttää arvonsa jos se huolletaan ja pidetään kunnossa. Merkkejä on ilmassa OK- talojen hintaromahduksesta ja näin tulee käymään...
Taloja tehtiin viime vuosikymmeninä tuppeen sahatusta kakkosnelosesta ja vähän lastulevyä seiniin. Sitten siitä pitäisi saada huoltamatta ja korjaamatta 20 - 30- vuoden päästä 200 - 300 tuhatta euroa!!?? Näiden osalla tulee käymään niin, että tontin hinta - purkukustannus...
Osaatko heittää lonkalta yhteenvedon tämän hetkisten tietojen perusteella, että mitä tulee tapahtumaan, jos tiilen saumat avataan tekemättä mitään muutoksia rakenteeseen? Mistä rakenne kastuu ja jäätyy sen vuoksi, eikö toimenpiteestä ole mitään hyötyä?
Ulkoseinärakenteiden oikeaoppinen tuulettaminen on aina hyvästä, mutta...
ensin pitää miettiä miksi pitäisi lisätä tuuletusta. Jos rakenne on toiminut ennestään hyvin, eikä viitteitä kosteuskertymistä ole niin miksi lisätä. Tuuletus kuivattaa, mutta myös jäähdyttää rakennetta. Periaatteessa tiiliverhous on pelkkä verhous, eikä oteta huomioon esim U- arvoa laskettaessa, mutta em talossa nousee esille ulkoseinän eristeeseen kohdistuva tuuletus. Jos tuulensuojavilla on toimiva, eli ei lisää eristekerroksessa ns konvektiovirtauksia voi kynsiraon tuuletusta toki lisätä, mutta pitäisi ensin kurkata kunnolla seinän sisään ja päättää asia sen jälkeen.
En näe tuuletuksen lisäämistä oleelliseksi asiaksi vaan pitäisi ensin tutkia sokkeliosan rakennusfysikaalinen toimivuus ja lattioiden alustäytöstä siirtyvä kosteuskuorma. Esim talvella voi vesihöyryn paine-ero olla ulkoseinän alaosassa sokkelin rajapinnassa alustäyttöön verrattuna jopa 1500 Pa. Kuten edellä karkeasti esitin voi seinän alaosaan kertyä joka talvi kosteutta, joka voi aiheuttaa homehtumista rakenteissa ja ylläpitää jatkuvasti elossa olevaa mikrobikasvustoa.
Voiko tiivis mineraalivilla mielestäsi olla tuulensuojana toimiva? Se on todennäköisesti tuulensuojavillaa koska sellaiseksi sen nähneet sitä ovat nimittäneet. Millä tavalla tämän voisi aukottomasti todeta? Jos villa ei estä konvektiovirtausta eristeessä niin lisätyt aukot tiiliverhouksessa jäädyttävät alapuun ja kastelevat sen pahemmin? Mitä silloin tapahtuu, jos rakenne nykyisellään kostuu seinän alaosassa kylmyyden tai maaperästä nousevan kosteuden vuoksi, tuulettuuko seinä lainkaan, kun se on auki vain yläosasta.
Ehdotitte molemmat sokkelin lämmöneristyksen parantamista. Sikäli kun käsitin oikein, niin siellä kuuluisi olla sokkelin sisäpuolella eristelevy sokkelia vasten. Sitä minä en ymmärrä miten se voisi lämmittää sokkelia tai alapuuta? Eikö sokkeli lämpene tällaisenaan sisältä vuotavan lämmön vaikutuksesta?
Häh? Ulkopuolista eristystä tässä on ehdotettu. Kunhan kyselin varmistuksena, että onko piirustuksissa sitä sokkelihalkaisua, joka on hyvä huolella tehtynä, tai sokkelin sisäpuolista pystyeristettä joka vain huonontaisi tilannetta. Tämä ttoinen on siis selkeä rakennusvirhe, jota suunnittelijat silti sitkeästi suosivat tänäkin päivänä.
Ja kun sitä halkaisua ei voi perästäpäin toteuttaa, niin eristettä ulkopuolelle. Alkaa mennä vähän kertausluonteiseksi, kun samat kysymykset toistuvat. Mut voit itse miettiä, miten tehokkaasti tuuletusraot vaikuttavat kaikkein kriittisimmässä paikassa eli siellä pussinpohjalla valesokkelin ja alajuoksun välissä.
Käsitin kyllä ehdotuksenne lisätä ulkoista eristystä aivan oikein ja näemmä tajusin sisäpuolisen eristyksen merkityksen myös mutta tulkitsin siihen liittyvät vastauksenne väärin.
Minä poraisin tuuletusreiät valesokkelin alaosaan eli tuuletusraon alapintaan koska maan pinta on sitä alempana. Reiät harkkojen saumoihin ja yläviistoon jotta ulkopuolinen vesi ei valu sisään ja mahdollinen kondessivesi pääsee paremmin valumaan ulos. Harkko on sinällään eriste joten ei ole pakko olla pystyeristettä sisäpuolella (vaikka hyvä olis olla)? Muistaakseni harkon kapillaarisuus ei ole kovin hyvä joten alapuu saattaa pysyä kuivana jos täyttö on riittävän karkeaa ja salaojitus toimii. Tuolle “ylimääräiselle” betonilaattakaistaleelle on tosiaan vaikea keksiä järjellistä tai edes järjetöntä selitystä. Olisko tehty lämpöputkien alustaksi, estämään laatan painumista reunasta (tosin pyrkii käyristyyn ylös päin) vai tukemaan/jäykistämään tai “ankkuroimaan” harkkosokkelia jos siitä on tartunnat sokkeliin?
Löytyi oheinen tieto BETONI-sivuilta:
Harkkojen kapillaarisuus on vähäinen ja yleensä pienempi kuin esim. betonilla, laastilla tai tiilillä. Kevytsoraharkot imevät kevytsorarakeiden tiiviyden takia vain vähän kosteutta ja kuivuvat nopeasti.
Sinäkö olet sitä mieltä vieläkin, että sokkelin sisäpinnalla olisi pystyeristeen hyvä olla? No voishan sillä siellä toki hyvä ollakin, kuka sen tietää. Mut kun tässä puheltiin paremmin siitä, et sen sokkelin ja alapuun olis hyvä olla. Ja siihenhän tuo sisäpuolinen pystyeriste tekee ihan piruuttaankin isoa kiusaa.
Edelleenkin parantelisin tuota sillä ulkopuolisella eristyksellä ja välttäisin tätä vaikutusta kumoamasta siihen reikiä porailemalla.
Tuo sisäpuolinen pystyeriste betonisokkelissa on tärkeä koska siihen (kylmään pintaan)voi muuten tiivistyä kosteutta joka sitten nousee betonia myöten puu- tai tiilirunkoon. Tuo kosteus voi olla kapillaarista tai se voi haihtua maaperästä koska sen lämpö nousee pikkuhiljaa rakennuksen alla ja muutenkin on aina pyrkimys “tasapainotilaan” eli kosteus pyrkii kuivempaan tilaan jos sitä ei estetä. Lämpötilaerot myös vaikuttavat. Ulkopuolelle laitetaan yleensä routaeristeet jotka estävät kylmän pääsyn lattian alle eli tosiasiassa lämmön pääsyn lattian alta pois. Rakenteesta riippuen tuo eristys voi olla myös pystyssä mutta matalaperustuksessa sen hyöty on mitätön. Kyse siis betoniperustuksesta, ei harkkoperustuksesta jossa tuon eristeen hyöty on pieni.